Tunturinärvänä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturinärvänä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Närvänät Sibbaldia
Laji: procumbens
Kaksiosainen nimi

Sibbaldia procumbens
L.

Katso myös

  Tunturinärvänä Wikispeciesissä
  Tunturinärvänä Commonsissa

Tunturinärvänä eli närvänä (Sibbaldia procumbens) on ruusukasvien heimoon kuuluva monivuotinen tunturikasvi. Ulkonäöltään se muistuttaa vähän pientä hanhikkia (Potentilla).

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturinärvänän lehtiä.

Tunturinärvänällä on suikertava, puutunut maavarsi. Sen kukkavarret kasvavat 3–12 senttimetriä korkeiksi. Lehtien lapa on kolmisorminen, lehdykät ovat pitkiä, muodoltaan vastakolmion näköisiä, kärjestään kolmihampaisia. Tunturinärvänän kukintona on tiheä huiskilo. Pienten kukkien verhiötä lyhyemmät terälehdet ovat noin 2 millimetriä pitkiä, väriltään vihreänkeltaisia. [1]

Tunturinärvänä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kasvia tavataan Pohjois-Lapin suurtunturien alueilla yleisenä, erityisesti Enontekiön pohjoisosassa. Aivan Käsivarren kärjessä se on hyvin yleinen. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Koillismaan eliömaakunnassa. [2][1] Tunturinärvänän kasvupaikkoja ovat tuntureiden niityt, puronvarret ja lumenviipymät. Se kukkii heinä-elokuussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  2. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Närvänä Sibbaldia procumbens) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]