Mustakotka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustakotka
Witkruisarend.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Aquilinae
Suku: Kotkat Aquila
Laji: verreauxii
Kaksiosainen nimi
Aquila verreauxii
René-Primevère Lesson, 1830
Levinneisyyskartta
Aquila verreauxii distr.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustakotka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustakotka Commonsissa

Mustakotka (Aquila verreauxii) on Afrikan vuoristoalueiden suurikokoinen petolintu. Se on nimetty ranskalaisen luonnontieteilijä Jules Verreauxin kunniaksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakotka muistuttaa ruumiinrakenteeltaan maakotkaa, mutta on isompi ja tummempi. Se voi kasvaa liki metrin pituiseksi, 80–96 cm. Siipien kärkiväli on 225–245 cm ja painoa 3,6–5,7 kg. Naaras on koirasta kookkaampi. Aikuinen lintu on lähes kokonaan musta, yläselkä ja yläperä ovat valkoiset ja käsisiivellä on valkoinen laikku. Päälaki ja niska ovat kotkamaisen kellertävät.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakotkaa tavataan Saharan eteläpuolisen Afrikan vuorilla Itä- ja Etelä-Afrikassa, erillispopulaationa Ennedin tasangolla Tšadissa, sekä harvinaisena Punaisenmeren vastarannalla Arabian niemimaan puolella. Lajin esiintymisalueen pinta-ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakotka elää vuoristoisilla seuduilla ja kuivilla savanneilla kaukana ihmisasutuksesta.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on yleensä vuoren tai kallion rinteessä ulkoneman alla, harvoin puussa. Se on laakea, matala, oksista ja risuista rakennettu, ja pesämalja on matala. Molemmat puolisot rakentavat pesää, tosin naaras aktiivisemmin. Naaras munii tavallisesti kaksi, joskus yhden tai kolme munaa. Munintaväli on kolme päivää. Haudonta-aika on 43–46 päivää. Naaras hautoo enimmäkseen öisin, koiras noin puoli päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja ovat lentokykyisiä 12–14 viikon ikäisinä. Lentokykyiseksi selviää lähes aina vain yksi poikanen toisten joutuessa jossain vaiheessa sen syömäksi. Poikanen pysyy emojen seurassa vielä puolisen vuotta.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamaanit ovat mustakotkien pääravintoa. Niiden puutteessa kotka voi napata jonkun muun suunnilleen samankokoisen jyrsijän, matelijan tai linnun, esimerkiksi helmikanan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Aquila verreauxii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 5.10.2013. (englanniksi)
  2. BirdLife (suomenkielisen nimen lähde)