Marmorikissa
| Marmorikissa | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Pardofelis marmorata (Martin, 1837) |
||||||||||||||||||
| Marmorikissan levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Marmorikissa (Pardofelis marmorata) on pieni aasialainen kissaeläin.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Marmorikissa on noin 1,1 metriä pitkä, josta hännän osuus on noin 50 senttimetriä, painoa on noin 4–5 kiloa. Turkin väri vaihtelee kellanruskealla pohjalla olevien eriväristen täplien vuoksi ja muistuttaa niin paljon puuleopardin turkkia, että aikaisemmin marmorikissoja pidettiin puuleopardin pienikokoisena alalajina.
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Marmorikissan levinneisyys ulottuu Kaakkois-Aasiassa Taka-Intiasta ja Etelä-Kiinasta Sumatran ja Borneon sademetsiin. Lajin levinneisyys on kuitenkin kaventunut metsänhakkuiden vuoksi.
Lisääntyminen [muokkaa]
Naaraan kantoaika on noin 81 vuorokautta. Pentuja marmorikissa saa 1–4 kerralla. Lajin lisääntymisestä luonnossa tiedetään hyvin vähän.
Ravinto [muokkaa]
Marmorikissa syö kaikkea pikkunisäkkäistä ja linnuista kaloihin ja sammakoihin.
Uhat [muokkaa]
Marmorikissaa uhkaa elinalueiden tuhoutuminen, ja marmorikissa on uhanalainen, mutta lukumäärää ei tiedetä, koska sitä on hyvin vaikea tutkia.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pardofelis marmorata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Sivulta puuttuu