Aasiankultakissa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aasiankultakissa
Aasiankultakissa eläintarhan kallionreunalla.
Aasiankultakissa eläintarhan kallionreunalla.
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Catopuma
Laji: temminckii
Kaksiosainen nimi
Catopuma temminckii
(Vigors & Horsfield, 1827)
Levinneisyyskartta
Aasiankultakissan levinneisyys
Aasiankultakissan levinneisyys
Alalajit
  • C. t. dominicanorum
  • C. t. temminckii
  • C. t. tristis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aasiankultakissa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aasiankultakissa Commonsissa

Aasiankultakissa, (Catopuma temminckii eli Profelis temminckii eli Felis temminckii) on Kaakkois-Aasiassa elävä kissaeläin.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiankultakissa on keskikokoinen kissaeläin, jonka pituus on 90 cm, häntä 50 cm ja paino 12–16 kg. Vankeudessa kultakissa voi elää 20-vuotiaaksi mutta niiden keskimääräinen elinikä luonnossa on todennäköisesti paljon lyhyempi. Turkki on yleensä ketunpunainen tai kullanruskea, mutta myös mustaa ja harmaata väritystä esiintyy. Turkki on yleensä tasavärinen lukuun ottamatta mahapuolella yksittäisiä täpliä ja toisinaan heikosti erottuvia täpliä muualla turkissa. Kiinassa on kuitenkin värimuunnos, jolla on leopardin kaltaisia täpliä, ja se muistuttaa leopardikissaa. Täplikäs turkki on väistyvä ominaisuus, toisin sanoen kun täplikäs ja tasavärinen kissa risteytyvät, pennut ovat tasavärisiä.

Levinneisyys ja asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiankultakissoja asuu kaikkialla Kaakkois-Aasiassa aina Tiibetistä ja Nepalista Etelä-Kiinaan ja Sumatralle. Se suosii metsäisiä alueita, joissa on kallioisia paikkoja, ja sitä tavataan subtrooppisissa lehtimetsissä ja trooppisissa sademetsissä. Joskus satunnaisesti aasiankultakissoja tavataan avoimemmassa maastossa. Niitä on sekä alavilla mailla että kolmen kilometrin korkeudessa Himalajan vuoristossa.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tästä näkymättömästä saalistajasta ei tiedetä kovinkaan paljon, ja pääosa tiedoista on peräisin vankeudesta elävistä yksilöistä. Aiemmat havainnot viittasivat siihen, että aasiankultakissat ovat lähinnä yöeläimiä, mutta tuore tutkimus[2] kahdesta kultakissasta paljasti että aktiivisuus ei noudata säännöllistä rytmiä. Niiden oletetaan elävän lähinnä yksin. Ne ääntelevät suhisemalla, sylkemällä, naukumalla, kehräämällä, murisemalla ja kurluttamalla. Muita vankeudessa elävillä kissoilla havaittuja kommunikointitapoja ovat hajumerkintä, virtsan suihkutteleminen, puiden raapiminen tassuilla ja pään hierominen jotakin vasten.

Saalistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiankultakissa saalistaa mieluiten maassa, mutta tarvittaessa se myös kiipeää. Saalistaessaan se vaanii ja hyökkää kissaeläimille tyypilliseen tapaan. Sen tiedetään saalistavan lintuja, matelijoita, jyrsijöitä, muita pieniä nisäkkäitä ja joskus pieniä ja nuoria peuroja, ja se on hyvin sopeutuvainen ravintonsa suhteen. Aasiankultakissan on nähty saalistavan pareittain suurta eläintä metsästäessään. Vankeudessa ne kynivät suurten lintujen sulat ennen kuin syövät ne. Niiden on nähty kaivelevan jätteitä, mikä on kissaeläimille harvinaista. Joskus harvoin ne saalistavat lähellä ihmisasutusta tai vaanivat kotieläimiä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki tiedot aasiankultakissan lisääntymisestä ovat peräisin vankeudessa elävistä kissoista tehdyistä havainnoista. Ne ovat sukupuolikypsiä puolentoista kahden vuoden iässä. Niiden tiineys kestää noin 80 päivää, pentueessa on yleensä vain yksi poikanen. Pennut syntyvät onttoihin puihin, kallionkohoihin ja mahdollisesti maassa oleviin koloihin ja muihin suojaisiin paikkoihin. Pennun turkki on paksumpi ja vähän tummempi, mutta kuvio pysyy samana koko eliniän. Vankeudessa elävistä kissoista on päätelty, että urokset osallistuvat pentujen hoivaamiseen.

Tarinoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thaimaan joillakin alueilla kultakissasta käytetään nimeä Seua fai ("tulitiikeri"). Paikallisten tarinoiden mukaan kultakissan turkin polttaminen karkottaa tiikerit. Sen lihan syömisellä sanotaan olevan sama vaikutus. Erään heimon parissa uskotaan että yksittäisen karvan pitäminen mukana riittää. Alkuperäiskansojen keskuudessa kissaa pidetään kiivasluonteisena, mutta vankeudessa se on tiettävästi hyvin sävyisä ja rauhallinen.

Alalajit ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiankultakissan populaation suuruutta ei tiedetä, mutta se on IUCN:n luettelossa luokiteltu vaarantuneisiin. Sitä metsästetään sen turkin vuoksi ja yhä enemmän siksi, että sen luita käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Suurin vaara on kuitenkin elinalueiden tuhoutuminen. Näitä kissaeläimiä on jonkin verran eläintarhoissa, mutta ne lisääntyvät vankeudessa aika huonosti.

Alalajeja tunnetaan kolme:

  • Catopuma temminckii temminckii, Himalaja, Kaakkois-Aasian manner, Sumatra
  • Catopuma temminckii dominicanorum, Kaakkois-Kiina
  • Catopuma temminckii tristis, Lounais-Kiina

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sanderson, J., Mukherjee, S., Wilting, A., Sunarto, S., Hearn, A., Ross, J. & Khan, J.A.: Catopuma temminckii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 14.7.2014. (englanniksi)
  2. Tutkimus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Asiatic Golden Cat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]