M/S Suokki

Wikipedia

Suokki ex-Suomenlinna-Sveaborg
Aluksen laji	Lautta-alus
Tunnuskirjaimet	OF-3325
Rakennustelakka	Valtion Metallitehtaat, Suomenlinnan telakka, Helsinki
Rakennusnumero
Tilattu	7. syyskuuta 1950
Kölinlasku	helmikuussa 1951
Vesillelasku	17. heinäkuuta 1951
Aloitti liikenteen	1. toukokuuta 1952
Pituus	35 m
Leveys	9 m
Syväys	3,08 m
Bruttovetoisuus	236
Nettovetoisuus	116
Koneteho	375 kW
Apukoneet	24 kW + 21 kW
Sähköjärjestelmä	400/230 V vaihtovirtaa
Matkustajamäärä	450
Lastikapasiteetti	2 h.- tai p.-autoa
Nopeus	9 solmua (17 km/h)

M/S Suokki on Suomen ensimmäinen yhdistetty auto- ja matkustajamoottorilautta, joka valmistui Suomenlinnan lautaksi keväällä 1952. Lautta kuljetti vuoteen 2004 asti autoja- ja matkustajia Helsingin kauppatorin ja Suomenlinnan väliä nimenään Suomenlinna-Sveaborg. Suomenlinnan Liikenne myi lautan M/S Suomenlinna II:n valmistuttua Sun Ferry -yhtiölle. Se sai nimekseen Suokki, mutta jatkaa liikennöintiä edelleen samalla reitillä. Nimen vaihtaminen kuului kaupan ehtoihin.

[muokkaa] Alus

M/S Suomenlinna-Sveaborgin kastoi puolustusministeri Emil Skogin puoliso rouva Toini Skog. Suomenlinnan Liikenne Oy tilasi sen Valtion Metallitehtaiden Suomenlinnan telakalta, mutta se valmistui Valmet Oy:n Helsingin telakalta. Lautta oli toinen telakan rakentama kaksipäinen moottorilautta. Ensimmäinen oli kesällä 1949 valmistunut Korkeasaaren lautta.

Lautta suunniteltiin jäissäkulkua varten ja se pystyikin kulkemaan satamajäänmurtajan tekemässä uomassa. Ankarina talvina väylällä oli kuitenkin sellaiset jäämassat, ettei lautta päässyt niiden läpi edes satamamurtaja Turson avustamana. Valmistuessaan alusta kuljetti Englannin Manchesterissa valmistettu 5-sylinterinen Grossley HRL5 -dieselmoottori, joka tuotti 450 hevosvoiman (331 kilowatin) tehon. Vuonna 1967 alukseen vaihdettiin tanskalaisvalmisteinen 500 hevosvoiman (368 kW) moottori. Lautan molemmissa päissä on yksi KaMeWa-säätölapapotkuri ja hydraulisesti käännettävä peräsin, jotta lauttaa ei tarvitse kääntää reitin päätepisteissä.

Lämmitystä varten lautassa oli aluksi puulämmitteinen, myöhemmin öljylämmitteinen, höyrykattila. Tuulilasinpyyhkimet olivat vielä 1960-luvun alussa käsikäyttöiset ja 1970-luvun alussa lautta sai ensimmäisen viestintävälineensä, LA-radiopuhelimen.

[muokkaa] Havereita

• 30. marraskuuta 1952 Ryssänsaaren rantakivet muotoilivat lautan peräsintä ja potkuria
• 13. joulukuuta 1958 lautta törmäsi merisavussa Lonnan saareen
• 18. lokakuuta 1959 lautta törmäsi sumussa Ryssänsaareen
• 30. marraskuuta 1959 lautta kolhaisi Katajanokan laiturissa olleen M/S Ellinorin lastauspuomia
• 30. marraskuuta 1964 lautta ajoi matalikolle siihen hankitusta tutkasta huolimatta
• 28. huhtikuuta 1999 lautta törmäsi Pormestarinluotojen rantaan
• 31. elokuuta 2002 lautta törmäsi kauppatorin laituriin, jolloin 12 ihmistä loukkaantui

[muokkaa] Lähteet

• Vuoden 2002 törmäyksen tutkintakertomus http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/zyf6e9rfapn.pdf
• Timo Herranen (2000): Suomenlinnan lauttaliikenteen historia. ISBN 952-91-2257-8
• Helsingin Sanomat 30.4.1952 s. 7 ja 9
• Uusi Suomi 30.4.1952 s. 9