M/S Suokki
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| M/S Suokki | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | lautta-alus |
| Nykyinen reitti | Kauppatori–Suomenlinna |
| Lippuvaltio | Suomi |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Aiemmat nimet | Suomenlinna-Sveaborg |
| Operaattori | HSL |
| Omistaja | Sun Lines Oy |
| Aiemmat omistajat | Suomenlinnan Liikenne |
| Rakennustelakka | Valtion Metallitehtaat, Suomenlinnan telakka, Helsinki |
| Tilattu | 7. syyskuuta 1950 |
| Kölinlasku | helmikuu 1951 |
| Vesillelasku | 17. heinäkuuta 1951 |
| Status | liikenteessä |
| Tekniset tiedot | |
| Kansien määrä | 2 |
| Pituus | 35 m |
| Leveys | 9 m |
| Syväys | 3,08 m |
| Bruttovetoisuus (GT) | 236 |
| Nettovetoisuus (NT) | 116 |
| Koneteho | 2 x 375 kW |
| Nopeus | 10 kn |
| Matkustajia | 396 |
| Miehistö | 3 |
| Autokapasiteetti | 2 |
| Muuta | Toinen laiva samalla reitillä on M/S Suomenlinna II |
M/S Suokki on Suomen ensimmäinen yhdistetty auto- ja matkustajamoottorilautta, joka valmistui Suomenlinnan lautaksi keväällä 1952. Se kuljetti vuoteen 2004 asti autoja sekä matkustajia Helsingin Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä nimenään Suomenlinna-Sveaborg. Suomenlinnan Liikenne myi lautan Sun Lines -yhtiölle M/S Suomenlinna II:n. Alus sai nimekseen Suokki, mutta jatkaa liikennöintiä edelleen samalla reitillä. Nimen vaihtaminen kuului kaupan ehtoihin.
Alus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Suomenlinna-Sveaborgin kastoi puolustusministeri Emil Skogin puoliso rouva Toini Skog. Suomenlinnan Liikenne Oy tilasi sen Valtion Metallitehtaiden Suomenlinnan telakalta, mutta se valmistui Valmet Oy:n Helsingin telakalta. Lautta oli toinen telakan rakentama kaksipäinen moottorilautta. Ensimmäinen oli kesällä 1949 valmistunut M/S Korkeasaari-Högholmen.
Lautta suunniteltiin jäissäkulkua varten ja se pystyikin kulkemaan satamajäänmurtajan tekemässä uomassa. Ankarina talvina väylällä oli kuitenkin sellaiset jäämassat, ettei lautta päässyt niiden läpi edes satamamurtaja Turson avustamana. Aluksen valmistuessa sitä kuljetti Englannin Manchesterissa valmistettu viisisylinterinen Grossley HRL5 -dieselmoottori, joka tuotti 450 hevosvoiman (331 kilowatin) tehon. Vuonna 1967 alukseen vaihdettiin tanskalaisvalmisteinen 500 hevosvoiman (368 kW) moottori. Lautan molemmissa päissä on yksi KaMeWa-säätölapapotkuri ja hydraulisesti käännettävä peräsin, jotta lauttaa ei tarvitse kääntää reitin päätepisteissä. Vuosina 2004–2005 lauttaa korjattiin ja muun muassa moottori uusittiin.
Lämmitystä varten lautassa oli aluksi puulämmitteinen, myöhemmin öljylämmitteinen, höyrykattila. Tuulilasinpyyhkimet olivat vielä 1960-luvun alussa käsikäyttöiset ja 1970-luvun alussa lautta sai ensimmäisen viestintävälineensä, LA-radiopuhelimen.
Havereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 30. marraskuuta 1952 lautta törmäsi Ryssänsaareen. Peräsin ja potkuri vaurioituivat.
- 13. joulukuuta 1958 lautta törmäsi merisavussa Lonnan saareen.
- 18. lokakuuta 1959 lautta törmäsi sumussa Ryssänsaareen.
- 30. marraskuuta 1959 lautta kolhaisi Katajanokan laiturissa olleen M/S Ellinorin lastauspuomia.
- 30. marraskuuta 1964 lautta ajoi matalikolle alukseen hankitusta tutkasta huolimatta.
- 28. huhtikuuta 1999 lautta törmäsi Pormestarinluotojen rantaan.
- 31. elokuuta 2002 lautta törmäsi Kauppatorin laituriin, jolloin 12 ihmistä loukkaantui.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Herranen (2000): Suomenlinnan lauttaliikenteen historia. ISBN 952-91-2257-8
- Helsingin Sanomat 30.4.1952 s. 7 ja 9
- Uusi Suomi 30.4.1952 s. 9
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tutkintaselostus C 10/2002: Matkustaja-alus ms SUOMENLINNA-SVEABORG, törmäys laituriin Helsingissä 31.8.2002 Onnettomuustutkintakeskus.