Luigi Longo
Luigi Longo (15. maaliskuuta 1900 Fubine Monferrato, Piemonte – 16. lokakuuta 1980 Rooma) oli italialainen poliitikko, joka toimi Italian kommunistisen puolueen (PCI) pääsihteerinä vuosina 1964–1972.[1]
Longo oli PCI:n perustajajäsen. Hän lähti maanpakoon, kun Benito Mussolinin fasistihallinto kielsi puolueen toiminnan.[1] Longo edusti PCI:tä kommunistisen nuorisointernationaalin toimeenpanevassa komiteassa ja vuodesta 1933 Kominternin johtoelimissä. Hän organisoi vuonna 1935 Brysselissä Italian–Etiopian sodan vastaisen kansainvälisen kongressin.[2] Longo osallistui Espanjan sisällissotaan kansainvälisten prikaatien poliittisena komissaarina. Hänet vangittiin vuonna 1939 Ranskassa ja luovutettiin myöhemmin Italiaan, jossa hän joutui vankilaan. Pietro Badoglion hallitus vapautti hänet vuoden 1943 vallanvaihdoksen yhteydessä. Longo oli toisen maailmansodan lopulla yksi Italian partisaanijoukkojen johtajista ja toimi Corpo volontari della libertàn (CVL) apulaiskomentajana.[1][2] Partisaani Walter Audisio teloitti vangitun Mussolinin huhtikuussa 1945 Longon antamalla valtuutuksella.[3] Yhdysvallat myönsi Longolle sodan jälkeen Bronze Star -ansiomerkin.[1]
Longosta tuli sodan jälkeen PCI:n apulaispääsihteeri.[1] Hän edusti puoluettaan Kominformin perustavassa kokouksessa vuonna 1947.[3] Pääsihteeri Palmiro Togliattin kuoltua vuonna 1964 Longo valittiin hänen seuraajakseen. Longo oli aiemmin tunnettu uskollisuudestaan Neuvostoliitolle, mutta pääsihteerinä hän jatkoi Togliattin aloittamaa linjaa korostamalla PCI:n aatteellista itsenäisyyttä ja ”italialaista tietä sosialismiin”. Longon kaudella PCI muun muassa tuomitsi Neuvostoliiton vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen. Vetäydyttyään pääsihteerin tehtävästä vuonna 1972 Longo jatkoi kunniatehtävässä puolueen puheenjohtajana. Hän kannatti edelleen ajatusta vaihtoehtoisista teistä sosialismiin, mutta arvosteli seuraajansa Enrico Berlinguerin omaksumaa ”historiallisen kompromissin” politiikkaa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Luigi Longo (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ a b Lòngo, Luigi (italiaksi) Treccani, Enciclopedia on line. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ a b Giuseppe Sircana: LONGO, Luigi (italiaksi) Dizionario Biografico degli Italiani (2005), Treccani. Viitattu 16.7.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luigi Longo Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
