Liikenne eläinvoimalla
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Liikenne eläinvoimalla on vanhimpia ihmisen käyttöönsä valjastamista liikkumista helpottavista keinoista. Myös vesiliikennettä veneellä voidaan pitää vielä varhaisempana muotona ihmisen keksimistä liikkumishelpotuksista.
Hevonen - ratsastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratsastaminen ei ole vaatinut merkittävää määrää teknisiä apuvälineitä jonkin eläimen vangitsemista ja työjuhdaksi alistamista lukuun ottamatta, yksinkertainen köysikin on voinut jo riittää. Hevosajoneuvon varusteluun on aikanaan lisätty satula ja kavioiden kulumista hidastavat hevosenkengät.
Ratsastamiseen eniten käytetty hevonen on ollut myös sotilaallinen kulkuneuvo aina toisen maailmansodan loppuun asti. Ratsumiehen panssarointi haarniskalla on luonut hevonen-mies-parista merkittävän asejärjestelmän, jonka kiväärin kehitys teki liian haavoittuvaksi.
Hevosten kasvatus on kehittynyt merkittäväksi tuotantotoiminnaksi, joka hiipui ratsuväen ja yläluokan ratsastusharrastuksen hiipuessa syntyäkseen uudestaan teinityttöjen harrastuksena, esteratsastuskilpailuna ja vedonlyöntiliiketoiminnan osana (laukkakilpailut) jne.
Rahdin kuljetus eläimen selässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevosta, kamelia ja aasia on käytetty kuorman kuljetukseen eläimen selässä kuljettavissa koreissa tai säkeissä. Tässä kuormankantokyky on pienempi kuin pyörillä vedettäessä, mutta tällainen kuljetusmuoto ei vaadi minkäänlaista tietä tai edes polkua.
Aura tai vaunu ja sen vetäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaunujen vetäminen hevosella, vesipuhvelilla tai muulla vankkatekoisella eläimellä vaati myös pyörän keksimisen. Kulkureittien, kuten Silkkitien tai Yhdysvaltain postivaunureittien varrelle rakentui infrastruktuuri, jossa matkustajat saattoivat syödä ja levätä ja josta oli saatavissa vaihtohevoset. Hevosia ja jopa elefantteja on käytetty muun muassa tukkien kuljetukseen kaatamispaikalta vaikkapa jokien rantaan. Hevosia on myös käytetty 1900-luvun alkupuolelle asti vetämään lauttoja, vaikka jossain orjatyövoima (kuten tsaarien ajan Venäjän Volgan lautturit) on ollut halvempaa tällaiseen työhön kuin hevoset.
Maatalouden liikevoimana auraa tms. vetävä eläin on ollut merkittävä perustuotannon lisääjä, kunnes ne korvaantuivat 1900-luvun alusta lähtien traktorilla jne.
Eläimiä on käytetty myös eräänlaisten vesipumppujen käyttövoimana.
Koira, poro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiravaljakko, pororaito tai porotokka on toiminut kulkuvälineenä pienemmille kuormille lumisilla alueilla. Ne ovat turismia lukuun ottamatta korvautuneet esimerkiksi moottoroiduilla lumikelkoilla 1950-luvulta lähtien.
Tietoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyyhkyä on käytetty viestien kuljetuksessa aina optisen (valomerkit) ja radiotaajuisen järjestelmän tuloon asti.
