Leontinoi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leontinoi
Λεοντῖνοι
Leontinoin arkeologista aluetta.
Leontinoin arkeologista aluetta.
Sijainti

Leontinoi
Koordinaatit 37°16′53″N, 15°00′14″E
Valtio Italia
Paikkakunta Lentini, Syrakusa, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 730/729 eaa.–
Huippukausi n. 500–400-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Leontinoi Commonsissa

Leontinoi (m.kreik. Λεοντῖνοι, myös Leontion, Λεόντιον, lat. Leontini/Leontium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Lentinin kaupunkia.[4]

Leontinoi oli kreikkalainen siirtokunta, joka kukoisti ympäristönsä hedelmällisen maaperän ansiosta. Se oli itsenäinen arkaaisella kaudella sekä osan 400-luvusta eaa. Sen läheisyys voimakkaan Syrakusan kanssa johti kuitenkin toistuviin ongelmiin, ja kaupunki vallattiin usein ja sen väestö siirrettiin muualle. Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 215 eaa.[2][3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leontinoi sijaitsi Katanen ja Syrakusan kaupunkien välillä noin 12 kilometriä sisämaahan Sisilian itärannikosta. Sen pohjoispuolella sijaitsi saaren suurin järvi, joka nykyisin tunnetaan nimellä Lago di Lentini.[3] Arkeologinen kohde sijaitsee heti nykyisen Lentinin kaakkoispuolella.

Leontinoin arkeologista aluetta.

Kaupunki oli rakennettu kukkulalle, jonka painauma jakoi kahteen huippuun. Kukkulan länsipuolella virtasi pieni joki nimeltä Lissos (nyk. Fiume Ruina), joka laskee järveen kaupungin lähellä. Kukkulat muodostivat kaupungin akropoliit. Toinen niistä tunnettiin ilmeisesti nimellä Fokeai, ja yhdessä niistä käytettiin nimitystä ”linnoitukset” (ta fruria). Diodoros Sisilialaisen mukaan joku osa kaupungista tunnettiin nimellä ”Uusi kaupunki” (Nea polis).[3][5]

Leontinoin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Kaupungin ympäristö oli tasankoa, joka tunnettiin Leontinoin tasankona, roomalaisella ajalla nimillä Leontinus Campus ja Laestrygonii Campi ja nykyisin Catanian tasankona (Piano di Catania). Sen maaperä oli hyvin hedelmällistä ja koko Sisilian parasta maanviljelyaluetta, ja monet antiikin kirjailijat ylistävät sitä. Tasanko ulottui kaupungista Symaithos-joelle (nyk. Simeto).[2][3][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa perinteessä Leontinoin tasankoa pidettiin paikkana, jossa villi vehnä alun perin kasvoi, ja jossa sitä ensimmäisenä alettiin viljellä. Toisaalta kreikkalaisessa mytologiassa Leontinoin seutu kytkettiin laistrygoneihin, jotka eivät harjoittaneet maanviljelyä vaan karjankasvatusta ja ihmissyöntiä.[3]

Leontinoin kaupungin perustivat Sisilian Naksoksesta tulleet khalkislaiset siirtokuntalaiset noin vuonna 730/729 eaa. Perustaminen tapahtui vain kuusi vuotta emäkaupunki Naksoksen jälkeen, ja samana vuonna kuin Katanen perustaminen. Siirtokuntalaisten johtajaksi ja kaupungin perustajaksi (oikistēs) mainitaan Theokles. Thukydideen mukaan paikalla oli varhaisempi, ei-kreikkalaisen sikulien heimon asutus, mutta kreikkalaiset ajoivat nämä pois.[2][3][7] Nimi Leontinoi (Λεοντῖνοι) on ennemmin etnonyymi eli kaupunkia asuttaneiden nimitys (monikkomuoto) kuin varsinainen kaupungin nimi, mutta se vaikuttaa olleen ainoa käytössä ollut nimi, ja esiintyy sekä kreikkalaisilla että roomalaisilla kirjailijoilla. Ainoastaan Ptolemaios kutsuu kaupunkia nimellä Leontion (Λεόντιον).[3][8] Yksikössä kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Leontinos (Λεοντῖνος), myöhemmin latinaksi Leontinus.[3]

Niin kutsuttu Leontinoin kuros, 500-luvun eaa. loppu tai 400-luvun eaa. alku. Syrakusan arkeologinen museo.

Leontinoin varhaisista vaiheista tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän, mutta se vaikuttaa jo varhain nousseen kukoistavaksi kaupungiksi, ja siitä tuli yksi itäisen Sisilian tärkeimmistä kaupungeista. Leontinoi perusti jo varhain oman siirtokunnan Euboian, mikä edesauttoi sen menestystä. On myös todennäköistä, että Sisilian kolme khalkislaista kaupunkia, Leontinoi, Naksos ja Katane, noudattivat samanlaista politiikkaa ja olivat jo varhain, niin kuin myöhempinäkin aikoina, liitossa doorilaisia naapurikaupunkejaan vastaan.[3][9]

Leontinoin hallinto oli oligarkinen, mutta se joutui Sisilian monien muiden kaupunkien tavoin tyrannin vallan alle. Kaupungin ensimmäisenä, ja antiikin lähteiden mukaan koko Sisilian ensimmäisenä, tyrannina toimi Panaitios. Hänet ajoitetaan noin vuoteen 608 eaa.[3][10] Leontinoi vaikuttaa säilyttäneen itsenäisyytensä vuoteen 495 eaa. saakka, jolloin se joutui Gelan tyrannin Hippokrateen vallan alle. Tämän jälkeen se päätyi Syrakusan tyrannien Gelonin ja Hieronin valtaan.[2][3][11]

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 476 eaa. Hieron karkotti Katanen ja Naksoksen asukkaat kaupungeistaan, asutti kaupungit uusilla siirtokuntalaisilla ja asetti vanhat asukkaat Leontinoihin vanhojen rinnalle.[3][12] Leontinoita ei mainita tyrannin kuolemaa seuranneen vallankumousallon yhteydessä, mutta kaupunki sai mitä todennäköisimmin itsenäisyytensä takaisin Syrakusan tyranniksi nousseen Thrasybuloksen karkottamisen jälkeen vuonna 466 eaa. Seurannut kausi oli Leontinoin samoin kuin monien muiden saaren kaupunkien suurinta kukoistuskautta.[3][13] Leontinoi löi omaa hopea- ja pronssirahaa ainakin 400-luvulla eaa.[1]

Ennen pitkää Syrakusan läheisyys tuotti Leontinoille kuitenkin uusia ongelmia. Vuonna 427 eaa. kaupunki päätyi sotaan paljon voimakkaamman Syrakusan kanssa. Leontinoilaiset pyysivät apua paitsi muilta khalkislaisilta kaupungeilta myös Ateenalta. Kyseistä lähetystöä johti Leontinoissa syntynyt tunnettu puhuja Gorgias. Ateena lähetti Leontinoin avuksi 20 sotalaivaa Lakheen ja Kharoiadeen johdolla.[3][14] Lakheen ja tämän seuraajien Pythodoroksen ja Eurymedonin operaatiot keskittyivät kuitenkin Sisiliansalmen eli nykyisen Messinansalmen alueelle, eivätkä auttaneet Leontinoita suoraan. Gelassa vuonna 424 eaa. solmitun rauhan seurauksena kaupunki sai kuitenkin turvattua itsenäisyytensä joksikin aikaa.[3][15]

Hieman myöhemmin Syrakusa sai kuitenkin hyödynnettyä leontinoilaisten sisäisiä puolueriitoja, ja tuki kaupungin oligarkkeja ja ajoi demokraatit maanpakoon. Oligarkeille ja varakkaille suvuille myönnettiin Syrakusan kansalaisuus. Suuri osa näistä muuttikin Syrakusaan, mutta palasi pian ja liittyi maanpakolaisiin asettuen jälleen Syrakusaa vastaan. Leontinoilaiset vetosivat uudelleen Ateenaan, mutta se ei kyennyt auttamaan kaupunkia. Niin leontinoilaiset karkotettiin jälleen vuonna 422 eaa., ja kaupunki joutui kokonaan Syrakusan alaisuuteen. Se säilytti kuitenkin asemansa merkittävänä linnoituksena sijaintinsa vuoksi.[2][3][16]

Leontinoin lyömä tetradrakhma, n. 470–465 eaa. Kuvituksessa Niken seppelöimä nelivaljakko ja leijona sekä Apollonin pää ja teksti L-EO-N-TIN-O, Leontino.
Leontinoin lyömä tetradrakhma, n. 450–440. Kuvituksessa seppelöity Apollonin pää sekä leijonanpää, neljä ohranjyvää ja teksti LE-O-N-TI-NON, Leontinōn.

Vuonna 417 eaa. Leontinoista maanpakoon joutuneet kehottivat yhdessä Segestan asukkaiden kanssa Ateenaa tulemaan sotaretkelle Sisiliaan. Tämä johti Ateenan Sisilian sotaretkeen vuosina 415–413 eaa., ja sen yksi päämääristä oli Leontinoin vapauttaminen. Sotaretken täydellinen epäonnistuminen jätti kaupungin kuitenkin Syrakusan valtaan vuoteen 406 eaa. saakka. Tuolloin syrakusalaiset sallivat Karthagon tuhoaman Akragaan asukkaiden asettua Leontinoihin. Seuraavana vuonna myös Gelan ja Kamarinan pakolaiset asettuivat kaupunkiin, ja samalla Leontinoista aiemmin maanpakoon joutuneet asukkaat palasivat sinne ja julistivat kaupungin itsenäiseksi. Tämä asema vahvistettiin Syrakusan Dionysioksen ja Himilkonin solmimassa rauhassa vuonna 405 eaa.[3][17]

Dionysios ei kunnioittanut sopimusta pitkään, ja suuntasi aseensa saaren khalkislaisia kaupunkeja vastaan heti Karthagon uhan väistyttyä. Hän valtasi ensin Katanen ja Naksoksen ja sai sen jälkeen vaille liittolaisia jääneet leontinoilaiset antautumaan vuonna 403 eaa. Kaupunki jäi toisen kerran autioksi, ja koko väestö siirrettiin Syrakusaan.[3][18] Vuonna 396 eaa. Dionysios joutui lepyttämään tyytymättömiä palkkasotilaitaan antamalla Leontinoin ja sen maat näille. Uusien asukkaiden määräksi mainitaan jopa 10 000 miestä.[3][19]

Tämän jälkeen Leontinoi esiintyy usein Syrakusan sisäisten levottomuuksien yhteydessä ja läheisissä suhteissa siihen. Strabon huomauttaa, että Leontinoi sai aina jakaa Syrakusan onnettomuudet, muttei läheskään aina päässyt nauttimaan sen kukoistuksesta.[3][20] Tämän vuoksi leontinoilaiset asettuivat ensimmäisinä Dionysios nuorempaa vastaan ja toivottivat tämän haastaneen Dionin tervetulleeksi kaupunkiinsa.[3][21]

Muutama vuosi myöhemmin Leontinoin sai haltuunsa Hiketas, joka soti kaupungista Timoleonia vastaan. Timoleon sai ajettua Hiketaan pois vasta voitettuaan karthagolaiset vuonna 340 eaa., jonka jälkeen hän nousi itse valtaan. Leontinoi ei kuitenkaan saanut vapauttaan, kuten lähes kaikki muut Sisilian kaupungit tuossa yhteydessä, vaan se palautettiin Syrakusalle, ja asukkaat siirrettiin sinne.[3][22]

Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmällä ajalla Leontinoi esiintyy jälleen itsenäisenä kaupunkina. Agathokleen Karthagoa vastaan käymän sodan aikana se osallistui toimiin Syrakusaa vastaan. Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen Sisilian sotaretken aikaan vuonna 278 eaa. kaupungin tyrannina toimi Herakleides, joka oli ensimmäisiä, joka antautui Pyrrhokselle.[3][23] Vain vähän myöhemmin Leontinoi oli taas Syrakusan ja Hieron II:n vallan alla. Tämä sai pitää kaupungin myös roomalaisten kanssa ensimmäisen puunilaissodan alussa vuonna 263 eaa. tekemällään sopimuksella.[3]

Toisen puunilaissodan 218–202 eaa. aikaan Leontinoi oli jälleen edesauttamassa Syrakusan kukistumista. Deinomenes murhautti Hieronymoksen kaupungissa, ja Hippokrates ja Epikydes aloittivat sieltä hieman myöhemmin avoimen sotansa Roomaa vastaan. Marcellus valtasi kaupungin vuonna 215 eaa. Tämä johti Rooman välirikkoon Syrakusan kanssa, mikä johti lopulta Syrakusan itsensä piiritykseen ja valtaukseen 214–212 eaa..[2][3][24]

Rooman vallan aikana Leontinoi sai aseman itsenäisenä kaupunkina (municipium), mutta vaikuttaa taantuneen, mistä muun muassa Cicero todistaa. Leontinoin tasanko oli varhaisella roomalaisella kaudella keskeisessä roolissa tekemässä Sisiliasta Rooman vilja-aittaa. Sen maita viljelivät kuitenkin pääasiassa muista kaupungeista, erityisesti Kentoripasta, tulleet viljelijät.[3][25] Myös Strabon mainitsee kaupungin taantuneena. Sen nimi esiintyy kuitenkin vielä Pliniuksella ja Ptolemaioksella, vaikkakaan kaupunki ei vaikuta missään vaiheessa roomalaista kautta olleen erityisen merkittävä.[3][26]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus kaupungin paikalla säilyi sen edullisen sijainnin ansiosta olemassa keskiajalle. Myös nykyinen Lentinin kaupunki on perinyt antiikin aikaisen kaupungin nimen.[3] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat 1950-luvulla.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leontinoin raunioita.
Leontinoin raunioita.
Hautoja.

Leontinoi sijaitsi kahdella akropoliilla, joista toiselta on löydetty temppelin rauniot ja sikulien asutuksen jäänteitä rautakaudelta, ja toiselta toiseen temppeliin kuuluneita terrakottakoristeluita. Alakaupunki ja ainakin agora sijaitsivat akropolis-huippujen välisessä painaumassa.[2] Kaupungissa tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella olleen kreikkalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[27]

Kaupunki on ollut ympäröity muurein, joiden varhaisin vaihe on ajoitettu 500-luvulle eaa. ja toinen vaihe 400-luvun eaa. puoleen väliin. Kaupunginmuureissa oli kaksi porttia, joista pohjoinen johti Leontinoin tasangolle ja eteläinen Syrakusaan päin. Muurien ympäröimältä alueelta on löydetty arkaaisen kauden talojen jäänteitä. Myös eteläinen portti on löydetty.[1][2]

Arkeologiset löydöt vahvistavat, että Leontinoi tuhottiin 400-luvun eaa. lopulla. 300- ja 200-luvuilla eaa. kaupungin alue oli pääosin hautausmaana. 200-luvun eaa. lopulla hautausmaan päälle rakennettiin linnoitteita varhaisempia jäänteitä hyödyntäen. Muurista on säilynyt osia useiden satojen metrien matkalta.[2]

Kaupungin paikalta tehdyt esinelöydöt ovat Lentinin arkeologisessa museossa[2] sekä osin myös Syrakusan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Paolo Orsi).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”33 Leontinoi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LEONTINOI (Lentini) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Smith, William: ”Leontini”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Leontini Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
  5. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.58, 16.72, 22.8; Polybios: Historiai 7.6.
  6. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.24, 5.2; Cicero: In Verrem 3.18, 3.44, 3.46.
  7. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.3; Pseudo-Skymnos: Periodos 283; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.53, 14.14.
  8. Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.13.
  9. Strabon: Geografia 6; Pseudo-Skymnos: Periodos 287.
  10. Aristoteles: Politiikka 5.10.
  11. Herodotos: Historiateos 7.154.
  12. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49.
  13. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.72, 11.76.
  14. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.86; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.53; Platon: Laajempi Hippias 282b.
  15. Thukydides: Peloponnesolaissota 4.58, 4.65.
  16. Thukydides: Peloponnesolaissota 5.4; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.54.
  17. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.89, 13.113–114; Ksenofon:: Hellenika 2.3.5.
  18. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.14–15.
  19. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78.
  20. Strabon: Geografia 6.
  21. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.16; Plutarkhos: Dion 39–40.
  22. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.78, 16.82; Plutarkhos: Timoleon 32.
  23. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.110, 20.32, 22.8, 22.10.
  24. Livius: Rooman synty 24.7, 24.29–30, 24.39; Polybios: Historiai 7.6.
  25. Cicero: In Verrem 2.66, 3.46, 3.49.
  26. Strabon:Geografia 6; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.16; Plinius: Naturalis historia 3.8.; Ptolemaios: Geografia 3.4.13.
  27. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]