Latvia olympialaisissa
| Latvia olympialaisissa | ||||
 |
||||
| Maakoodi | LAT | |||
| Kotisivu | www.olimpiade.lv | |||
| Olympialaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Urheilijoita | - urheilijaa - urheilumuodossa | |||
| Mitalit Sija: 64. |
Kultaa 3 |
Hopeaa 13 |
Pronssia 6 |
Yhteensä 22 |
| Olympiahistoria | ||||
| Kesäolympialaiset | ||||
| 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948-1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 | ||||
| Talviolympialaiset | ||||
| 1924 • 1928 • 1932-1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 | ||||
Latvia osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Chamonix'n 1924 talviolympialaisissa. Vuosina 1952–1988 latvialaisurheilijat edustivat Neuvostoliittoa. Latvia palasi itsenäisenä valtiona olympialaisiin Albertvillen 1992 talvikisoissa. Ensimmäisen mitalinsa maa sai Los Angelesin 1932 kesäolympialaisissa ja ensimmäisen kultamitalinsa Sydneyn 2000 kesäolympialaisissa. Kaikkiaan Latvia on saavuttanut 22 mitalia ja on olympialaisten kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 64.
Latvia on saanut olympiamitaleja 11 urheilumuodossa, kun eri kelkkailumuodot lasketaan yhteen. Maan ensimmäinen olympiavoittaja oli telinevoimistelija Igors Vihrovs, joka voitti permantovoimistelun kultaa Sydneyn 2000 kisoissa. Pekingissä 2008 ja Lontoossa 2012 kultaa voitti BMX-pyöräilijä Māris Štrombergs. Eniten mitaleja, viisi kappaletta Latvia on saanut yleisurheilusta. Maan ensimmäinen olympiamitalisti oli 50 kilometrin kävelyssä hopeaa Los Angelesissa 1932 saanut Jānis Daliņš. Kelkkailija Mārtiņš Rubenis oli Latvian ensimmäinen talviolympialaisissa mitalille yltänyt urheilija – hän sijoittui yhden miehen ohjaskelkkailussa pronssille Torinon 2006 kisoissa. Vancouverin 2010 talviolympialaisissa hopeaa saavuttivat skeletonkelkkailija Martins Dukurs sekä ohjaskelkkailijat Juris Šics ja Andris Šics.
Sisällysluettelo |
Latvian olympiamitalit urheilumuodoittain [muokkaa]
| Urheilumuoto | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Pyöräily | 2 | 0 | 1 | 3 |
| Telinevoimistelu | 1 | 1 | 0 | 2 |
| Yleisurheilu | 0 | 4 | 1 | 5 |
| Melonta | 0 | 2 | 0 | 2 |
| Ohjaskelkkailu | 0 | 1 | 1 | 2 |
| Painonnosto | 0 | 1 | 1 | 2 |
| Ammunta | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Kreikkalais-roomalainen paini | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Nykyaikainen viisiottelu | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Skeleton | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Judo | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Rantalentopallo | 0 | 0 | 1 | 1 |
Latvian mitalit kesäolympialaisissa [muokkaa]
| Vuosi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1924 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1928 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1932 | 0 | 1 | 0 | 1 |
| 1936 | 0 | 1 | 1 | 2 |
| 1948 | kuului Neuvostoliittoon, ei osallistunut | |||
| 1952–1988 | osana Neuvostoliiton joukkuetta | |||
| 1992 | 0 | 2 | 1 | 3 |
| 1996 | 0 | 1 | 0 | 1 |
| 2000 | 1 | 1 | 1 | 3 |
| 2004 | 0 | 4 | 0 | 4 |
| 2008 | 1 | 1 | 1 | 3 |
| 2012 | 1 | 0 | 1 | 2 |
Latvian mitalit talviolympialaisissa [muokkaa]
| Vuosi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1924 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1928 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1932 | ei osallistunut | |||
| 1936 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1948 | kuului Neuvostoliittoon, ei osallistunut | |||
| 1952–1988 | osana Neuvostoliiton joukkuetta | |||
| 1992 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1994 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1998 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 2002 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 2006 | 0 | 0 | 1 | 1 |
| 2010 | 0 | 2 | 0 | 2 |
Lähteet [muokkaa]
- Siukonen, Markku (toim.): Suuri olympiateos 11. Keuruu: Otava, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2002. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2005. Minerva Kustannus Oy, 2005.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2006. Minerva Kustannus Oy, 2006. ISBN 952-5591-41-7.
- Latvian mitalit Vancouverin talviolympialaisissa 2010 The Vancouver Organizing Committee for the 2010 Olympic and Paralympic Winter Games. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- http://www.london2012.com/country/latvia/medals/index.html
