Kyhmykurnusimppu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyhmykurnusimppu
Eutrigla gurnardus1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Kurnusimput Triglidae
Suku: Eutrigla
Laji: gurnardus
Kaksiosainen nimi
Eutrigla gurnardus
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Commons-logo.svg Kyhmykurnusimppu Commonsissa

Kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus) on kurnusimppuihin kuuluva suuripäinen simppukala, joka elää Itä-Atlantilla, Välimerellä ja Mustallamerellä.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuisen kyhmykurnusimpun pituus on keskimäärin 30 cm ja enintään 50 cm. Sillä on suuri pää ja 37–39 selkänikamaa. Etummaisessa selkäevässä on 7–10 vankkaa piikkiruotoa ja takimmaisessa selkäevässä ja peräevässä 17–20 pehmeämpää ruotoa. Lyhyet rintaevät yltävät hädin tuskin peräevän tyveen. Ensimmäisessä kiduskaaressa on 10–14 siivilähammasta.[1]

Kyhmykurnusimpun yleisväri on tavallisesti harmaanruskea mutta joskus myös himmeänpunainen. Selkä ja kyljet ovat punertavat ja pienten valkoisten pisteiden täplittämät. Muita tuntomerkkejä ovat kermanvaalea vatsapuoli ja suuri musta täplä etummaisessa selkäevässä. Rinnassa ei ole suomuja ja vatsassakin niitä on vain osittain. Kylkiviivassa suomut ovat hieman suuremmat kuin muualla ruumiissa ja niiden keskellä on terävä kohouma. Lisäksi ne ovat takareunastaan hammaslaitaiset.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyhmykurnusimppu elää Atlantin valtameren itäosissa, Välimerellä sekä Mustallamerellä. Levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Islannin ja Norjan aluevesille ja etelässä Marokon ja Madeiran rannikolle. Kyhmykurnusimppua tavataan myös Pohjanmerellä ja Itämeren eteläosissa.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kyhmykurnusimppu on pohjakala, se nousee öisin lähelle vedenpintaa. Yleensä se viihtyy hiekkaisella mutta joskus myös kivikkoisella tai liejuisella merenpohjalla aina 140 metrin syvyyteen saakka. Kesäisin se siirtyy lähelle rannikkoa ja saattaa nousta jokien estuaareihin. Kyhmykurnusimppu käyttää ravinnokseen äyriäisiä (lähinnä katkarapuja ja rantataskurapuja) sekä kaloja (tokkoja, kampelakaloja, nuoria sillejä sekä tuulenkaloja). Se on sukukypsä 3–4 vuoden iässä ja kutee tammi–kesäkuussa 25–50 metrin syvyydessä. Munat vajoavat pohjaan, jossa myös poikaset pysyttelevät kunnes kasvavat yli 3 cm mittaisiksi.[1]

Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyhmykurnusimppua kalastetaan pohjatrooleilla, riimuverkoilla ja siimoilla. Yleensä vuotuinen kokonaissaalis on jäänyt 1 000–5 000 tonniin, mutta huippuvuonna 2000 se oli lähes 28 000 tonnia. Kalat myydään tuoreina.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Grey gurnard (Eutrigla gurnardus) (html) Marine Species Identification Portal. ETI BioInformatics. Viitattu 15. kesäkuuta 2010. (englanniksi)
  2. Eutrigla gurnardus FAO Species Identification and Data Programme. FAO Fisheries and Aquaculture Department. Viitattu 15. kesäkuuta 2010.