Kuninkuusravit 1965 järjestettiin Seinäjoen raviradalla 31. heinäkuuta – 1. elokuuta 1965. Ne olivat 34. Kuninkuusravit ja neljännet Seinäjoella pidetyt. Aikaisemmin Seinäjoella oli kilpailtu vuosina 1933, 1943 ja 1951. Ravikuninkuuden voitti Allan Korven ohjastama Puhemies ja kuningatartittelin Lauri KokonHelätin. Kokonaiskilpailujen järjestys ratkaistiin vuodesta 1951 lähtien käytössä olleella monimutkaisella pistejärjestelmällä.[1]
Kuninkuusravien kunniavieraina olivat Tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen sekä ministeri Grels Teir ja maaherra K. G. R. Ahlbäck. Ennen lauvantain kilpailujen alkua raviradan keskikentällä paljastettiin kaksinkertaisen ravikuninkaan Murron patsas, jonka oli tehnyt kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas.[2]
Lauantaina avausmatkana juostu 2 000 metrin kilpailu järjestettiin kahtena yhteislähtönä. Sunnuntaina alkuperäistä ohjelmaa muutettiin niin että oriit ja tammat juoksivat omissa lähdöissään. Ensimmäisen 2 000 metrin lähdön voitti tamma Helätin helposti johtopaikalta. Toista lähtöä johti pitkään tamma Mutrin-Lento, mutta loppusuoralla oriit Puhemies ja Riuska kirivät edelle.[1]
Avausmatkan jälkeen kuninkuuskilpailun kärjessä olivat Puhemies, Riuska ja Hovi-Posti.[2] Mailin kilpailussa kärkipaikalla ravasi Erimus, joka laukkasi loppukaarteessa ja voittoon eteni sen takana juossut Puhemies. Lähtökiihdytyksessä laukannut Riuska kiri lujaa toiseksi ja laukkansa selvittänyt Erimus oli kolmas.[1]
Päätösmatka jouduttiin ajamaan rankkasateen pehmentämällä kuraisella radalla.[3] Kärkipaikalle kiihdytti Riuska, jota seurasivat Vilitähti ja Puhemies. Viimeisellä takasuoralla Puhemies nousi Riuskan kantaan, mutta tämä onnistui säilyttämään johtonsa maaliin saakka. Kokonaiskilpailun pisteissä Puhemies säilytti kuitenkin johtonsa ennen Riuskaa ja Erimusta.[1]
Avausmatkan jälkeen kuningatarkilpailun kärjessä olivat Mutrin-Lento, Helätin ja Jalokki.[2] Maililla Mutrin-Lento piti kärkipaikkaa loppusuoralle asti, muttei pystynyt vastaamaan Helättimen hurjaan kiriin, joka siivitti sen ensimmäisenä maaliin. Helättimen voittoaika 2.23,3 oli parempi kuin Puhemiehen voittoaika oriiden maililla.[1]
Mutrin-Lento johti myös päätösmatkana juostua 3 000 metriä kokonaiskilpailua johtaneen Helättimen seuratessa takajoukoissa. Helätin aloitti kirinsä viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ja siirtyi takasuoralla kärkeen tehden samalla selvän eron Mutrin-Lentoon. Helättimen 3 000 metrin voittoaika 4.49,7 oli mailin tapaan oriita nopeampi. Kuningatarkilpailun lopputuloksissa Helätin oli paras ennen Mutrin-Lentoa ja Pimausta.[1]
↑ abcdefAalto, Jouni (toim.): Kaikkien aikojen Kuninkuusravit, s. 160-161. Espoo: Suomen Hevosurheilulehti, 2006. ISBN 951-95441-9-4.
↑ abcOri Puhemies ravasi uuden Kuninkuusajojen ennätyksen. Helsingin Sanomat, 1.8.1965, s. 19. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.3.2022.
↑Tamma Helätin kuningattareksi, löi niukasti jopa kuningas-Puhemiehenkin. Helsingin Sanomat, 2.8.1965, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.3.2022.