Konnanlieko
| Konnanlieko, tulvakonnanlieko | |
|---|---|
 Konnanliekoa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Liekomaiset Lycopodiophytina |
| Luokka: | Liekomaiset Lycopodiopsida |
| Lahko: | Lycopodiales |
| Heimo: | Liekokasvit Lycopodiaceae |
| Suku: |
Konnanlieot Lycopodiella Holub |
| Laji: | inundata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Konnanlieko eli tulvakonnanlieko[2] (Lycopodiella inundata) on liekomaisiin kuuluva yhtäläisitiöinen sanikkainen.[3] Kasvin tieteellinen nimi "inundata" tulee latinan kielen sanasta "inundatus" ja tarkoittaa "kasvaa tulvivalla paikalla".[4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konnanlieon varsi on sammalmainen, suikertava sekä haaraton tai vähähaarainen. Varren pituus on 3–10 cm. Konnanlieon verson haarat kasvavat yksittäin ja ovat pystyjä. Talven yli vihreinä säilyvät lehdet ovat varressa lähes kierteisesti ja ovat neulasmaisia, ehytlaitaisia sekä 4–6 millimetriä pitkiä. Lehdet ovat lisäksi käyristyneet ylöspäin. Konnanlieon itiölehdet muistuttavat itiöpesäkkeettömiä varsilehtiä. Niissä on useasti kuitenkin hammaslaita. Kasvin itiötähkä kasvaa pystyn haaran kärkeen ja on pituudeltaan 1–2 senttimetriä. Konnanlieon itiöt kypsyvät Suomessa heinä-syyskuussa. Lehtivihreätön alkeisvarsikko on yksikotinen, tavallisesti maansisäinen ja mukulamainen.[3][5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa konnanlieon levinneisyysalue on läntinen. Sitä tavataan Espanjan pohjois- ja itäosista Pohjois-Italiaan ja edelleen Romaniaan, Ukrainaan ja Länsi-Venäjälle. Pohjoisempana lajin levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarille, Ruotsin keskiosiin, Norjan etelä- ja länsirannikolle, Pohjois-Suomeen ja Baltian maiden rannikolle. Esiintymisalue on kuitenkin epäyhtenäinen, varsinkin Itä-Euroopassa. Konnanliekoa tavataan myös Yhdysvaltain itärannikolla, Isojenjärvien alueella, Yhdysvaltain ja Kanadan länsirannikolla ja Japanissa.[6] Suomessa konnanliekoa tavataan melko harvinaisena Etelä-Suomen rannikolta eteläiseen Lappiin saakka.[2][3] Vuonna 2010 tehdyssä uhanalaistarkastelussa se luokiteltiin silmälläpidettäväksi.[7]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konnanlieko kasvaa karujen järvien rannoilla hiekkamutamailla ja turpeella, tulvanevoilla, suopoluilla, rimmissä, lätäköissä sekä vesijättömailla.[3][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lansdown, R.V.: Lycopodiella inundata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tulvakonnanlieon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 29.8.2011.
- ↑ a b c d Konnanlieko Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö (Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos). Viitattu 29.8.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Den virtuella floran: Strandlummer Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 29.8.2011. (ruotsiksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 35–36.
- ↑ Den virtuella floran: Strandlummer (kartta) Norra halvklotet Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 29.8.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. , 2010. ISBN 978-952-11-3806-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2010: Tulvakonnanlieon levinneisyys Suomessa
- eFloras.org: Lycopodiella inundata (englanniksi)
- ITIS: Lycopodiella inundata (englanniksi)
| ||||||||||