Karavaaniseralji

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Qalaat al-Madiqin karavaaniseralji pohjois-Syyriassa.

Karavaaniseralji oli tienvarsimajatalo, jossa matkalaiset saattoivat levätä ja toipua päivän matkastaan. Aikanaan karavaaniseraljit edesauttoivat kaupankäyntiä, tiedonvälitystä ja ihmisten liikkuvuutta Aasian, Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja kaakkois-Euroopan kauppareiteillä, erityisesti silkkitien varrella.

Karavaaniseraljeja perustettiin etapeiksi Akhaimenidien Persiaan rakennetun muinaisen noin 2 500 kilometriä pitkän Sardisista Susaan johtavan kuninkaallisen tien varrelle. Herodotus kuvasi tietä seuraavasti: "Todenmukainen kuvaus tiestä on seuraava: kuninkaallisia pysähdysasemia on olemassa koko sen matkan, sekä loistavia karavaaniseraljeja; ja koko matkan reitti kulkee asuttua seutua, ja se on vapaa vaaroista."[1]

Karavaaniseraljeista matkalaiset saivat vettä eläimilleen ja itselleen juotavaksi ja peseytymistä varten. Joihinkin niistä oli rakennettu kylpylöitä. Ne tarjosivat myös rehua eläimille ja kaupan, josta matkalaiset saattoivat ostaa tarvikkeita. Lisäksi osa seraljeiden kaupoista myi valikoimissaan kiertävien kauppamiesten tuomia tavaroita ja hyödykkeitä.[2]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Safavidien dynastian aikaisen karavaaniseraljin pohjapiirros.

Tyypillinen karavaaniseralji oli neliön tai suorakulman muotoisten seinien ympäröimä sisäpiha. Pihalle saattoi kulkea portista, joka oli rakennettu riittävän suureksi, jotta se salli suurten tai raskaasti kuormattujen eläinten kuten kamelien läpikulun. Sisäpiha oli lähes poikkeuksetta kattamaton, mutta seinien yhteyteen oli rakennettu talleja, sijoja ja huoneita majoittamaan matkustajia kuten kauppiaita ja heidän miehistöään, eläimiään ja kauppatavaroita.[3]

Sanan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persiankielinen sana kārvānsarā on yhdyssana, joka sisältää sanan kārvān (karavaani) ja sara (palatsi, tai rakennus, jossa on suljettu sisäpiha). Sanan lopussa on useissa eri kielisissä versioissa turkinkielinen jälkiliite -yi. Tässä yhteydessä karavaani tarkoittaa pitkällä matkalla olevaa kulkuetta, joka koostuu kauppiaista, pyhiinvaeltajista ja muista matkaajista.

Moni maailmalta löytyvä paikka, jossa on joskus ollut karavaaniseralji sisältää sanan sarai, kuten esimerkiksi Mughal Serai, Sarai Alamgir and Sarai Rohilia. Näin ei ole kuitenkaan aina, sillä useimmiten paikannimeen liitetty sarai juontuu sen alkuperäisestä merkityksestä "palatsi".

Karavaaniseraljin synonyymeja ovat farsissa khan, turkissa han ja arabiassa funduq tai funduk, joka tulee kreikan majataloa tarkoittavasta sanoista pandocheion, sekä fundaco, joka oli venetsialainen termi.

Tunnettuja karavaaniseraljeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lue myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "The History of Herodotus" By Herodotus käänn. George Rawlinson (englanniksi) viitattu 23.4.2014
  2. Ciolek, T. Matthew. 2004-present. Catalogue of Georeferenced Caravansaras/Khans. Old World Trade Routes (OWTRAD) Project. Canberra: www.ciolek.com - Asia Pacific Research Online.
  3. Sims, Eleanor.: ”Trade and Travel: Markets and Caravansary. (toim. George Michell)”, Architecture of the Islamic World - Its History and Social Meaning.. Thames and Hudson Ltd, Lontoo, 1978. ISBN.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Branning, Katharine. 2002. turkishhan.org, The Seljuk Han in Anatolia. New York, USA.
  • Encyclopædia Iranica, p. 798-802
  • Erdmann, Kurt, Erdmann, Hanna. 1961. Das anatolische Karavansaray des 13. Jahrhunderts, 3 vols. Berlin: Mann, 1976, ISBN 3-7861-2241-5
  • Hillenbrand, Robert. 1994. Islamic Architecture: Form, function and meaning. NY: Columbia University Press. (see Chapter VI for an in depth overview of the caravanserai).
  • Kiani, Mohammad Yusef. 1976. Caravansaries in Khorasan Road. Reprinted from: Traditions Architecturales en Iran, Tehran, No. 2 & 3, 1976.
  • Yavuz, Aysil Tükel. 1997. The Concepts that Shape Anatolian Seljuq Caravansara. In: Gülru Necipoglu (ed). 1997. Muqarnas XIV: An Annual on the Visual Culture of the Islamic World. Leiden: E. J. Brill, 80-95. [archnet.org/library/pubdownloader/pdf/8967/doc/DPC1304.pdf Available online as a PDF document, 1.98 MB]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.