Karakalpakia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Қарақалпақстан Республикасы1
Qoraqalpog'iston Respublikasi2
Flag of Karakalpakstan.svg Coat of arms of Karakalpakstan.svg
lippu vaakuna
Karakalpakian sijainti Uzbekistanin kartalla
Viralliset kielet karakalpakki ja uzbekki
Pääkaupunki Nukus (194 700 asukasta)
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

164 900km²
?
Väkiluku (2005)
 – yhteensä
 – väestötiheys

1 200 000
7,3 / km²
Aikavyöhyke UTC+5
Muodostuminen
 – Aut. alue
 – ASNT
 – Aut. tasavalta
 
19. helmikuuta 1925
20. maaliskuuta 1932
1991
1Karakalpakinkielinen nimi
2Uzbekinkielinen nimi
Karakalpakstan map.png

Karakalpakia (karakalpakiksi Qaraqalpaqstan, uzbekiksi Qoraqalpog'iston) on autonominen tasavalta Araljärven eteläpuolella Uzbekistanin länsiosassa Keski-Aasiassa. Karakalpakia rajoittuu etelässä Turkmenistaniin, lännessä ja pohjoisessa Kazakstaniin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karakalpakia on pääasiassa aavikkoa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Araljärven eteläpää. Suurin joki on Amudarja, joka virtaa alueen itäosan halki ja laskee Araljärveen.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karakalpakian asukasluku vuonna 2009 oli noin 1,6 miljoonaa.[1] Vuoden 1979 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli karakalpakkeja 31 %, uzbekkeja 31 %, kazakkeja 27 %, turkemeeneja 5 %, venäläisiä 2 % ja muita 4 %.

Nukusissa on 194 100 asukasta (1997). Muista kaupungeista mainittakoon entinen Araljärven satamakaupunki Mojnaq, joka sijaitsee Araljärven kutistumisen vuoksi sisämaassa sekä Altynkul’ ja Šimbaj.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amurdarjan laaksossa viljellään kastelun avulla puuvillaa, riisiä ja sinimailasta. Lisäksi harjoitetaan karakullampaiden kasvatusta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karakalpakian alue on historian aikana kuulunut moniin valtioihin. Ensimmäiset tunnetut asukkaat ovat olleet hurreja, jotka ovat asuneet alueella ainakin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sittemmin alue tuli kuulumaan iraanilaisten heimojen hallitsemaan Khwarezmian valtioon, joka käsitti laajan alueen Keski-Aasiasta. Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri valloitti alueen 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alue tuli kuulumaan 400-luvulla Khivan kuningaskuntaan ja arabit valloittivat alueen 700-luvulla. Tällöin väestöä alettiin myös käännyttää islamiin. Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla ja uudelleen 1300-luvulla. Alue tuli kuulumaan 1500-luvulta lähtien Hivan kaanikuntaan, josta tuli Venäjän keisarikunnan vasallivaltio 1873 solmitun rauhansopimuksen nojalla.

Venäjän sisällissodan aikana keski-aasialaiset nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Neuvosto-Venäjä kuitenkin murskasi kapinat ja muodosti Hivasta nimellisesti itsenäisen Horezmin kansantasavallan. Karakalpakian autonominen alue perustettiin 19. helmikuuta 1925, jolloin karakalpakkien asuttama alue erotettiin Turkestanin autonomisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta ja Khorezmin kansantasavallasta. Aluksi se kuului Kazakkien autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Karakalpakkien autonomisesta alueesta tuli Karakalpakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. maaliskuuta 1932 ja se siirrettiin kuulumaan Uzbekistanin sosialistisen neuvostotasavallan alaisuuteen 5. joulukuuta 1936. Neuvostoliiton hajotessa Uzbekistan julistautui itsenäiseksi 1991 ja Karakalpakian ASNT muutettiin autonomiseksi tasavallaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uzbekistan Citypopulation