Kanariandoggi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kanariandoggi

Dogo Canario.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Kanariansaaret, Espanjan lippu Espanja
Määrä 173 rekisteröityä[1]
lisäksi joitain ulkomaalaiseen rekisteriin kirjattuja presa canarioita
Alkuperäinen käyttö karjanajo, vartiointi
Nykyinen käyttö vahtikoira
Elinikä 8-12 vuotta[2]
Muita nimityksiä Perro de Presa canario, Dogo Canario, Perro Basto[3], Verdino[3]
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat, jaos 2.1 Mastiffit, #346
Ulkonäkö
Paino urokset ainakin 50kg, nartut ainakin 40kg
presa canario: urokset 45-57 kg, nartut 40-50 kg
Säkäkorkeus urokset 60-65 cm, nartut 56-61 cm
presa canario: urokset 61-66 cm, nartut 57-62 cm
Väritys hopea-beige, fawn, punainen, brindle eri sävyissään vaaleasta tummaan
presa canario: edellä mainittujen lisäksi myös musta

Kanariandoggi (Perro de Presa Canario, näyttelytyyppi Dogo Canario) on Espanjassa kehitetty koirarotu. Kanarian hallituksen 30. huhtikuuta 1991 säätämän lain mukaan se on Gran Canarian luonnonsymboli[4], minkä vuoksi se esiintyy usein paikallisten autojen rekisterikilvissä. Rotu on FCI:n ja alkuperäismaan välisten mielipide-erojen takia jakautunut kahteen tyyppiin, moderniin näyttelyversioon ja alkuperäiseen presa canario-työkoiraan.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariandogilla on hieman kuutiomainen pää ja riippuvat korvat. Karva on lyhyttä ja sileää. Nahka on joustavaa. FCI:n määritelmän mukaan urokset ovat yli 50-kiloisia ja nartut yli 40-kiloisia, kun taas alkuperäisen määritelmän mukaan urosten paino vaihtelee 45-57 kilogramman ja narttujen 40-50 kilogramman välillä[3]. FCI-määritelmän mukaan urosten säkäkorkeus on 60-65cm ja narttujen 56-61cm, alkuperäisen rotumääritelmän mitat ovat 1 cm:n verran suuremmat. Värit jaetaan kahteen pääluokkaan, ruskeaan ja brindleen. Ensinmainitussa sävy vaihtelee hopean-hiekanvärisen, hiekanvärisen (fawnin tai beigen) ja tumman punaruskean välillä. Jälkimmäisestä tunnetaan niin ikään eri sävyjä: hiekka-brindle (fawn-brindle), punabrindle, ruskeabrindle, mustabrindle ja ns. "vihreäbrindle" (verdino brindle eli brindle, joka näyttää hieman vihreäsävyiseltä). Musta väritys sallitaan ainoastaan presa canarion rotumääritelmässä.[3] Kaikenvärisillä koirilla tulee olla musta maski.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariandoggi on tasapainoinen ja itsevarma. Se on uskollinen ja suojelevainen perhettään kohtaan. Rotu liikkuu joustavasti.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa presa canarioista tuo mieleen tanskandoggin, ja niiden tulisikin olla enemmän doggimaisia (vrt. dogo argentino) kuin mastiffimaisen raskaita tai bulldoggimaisen matalia.

Kanariandoggi on kotoisin Gran Canarialta, missä se ajoi alunperin karjaa ja vartioi taloja ja rakennuksia. Se polveutuu fuerteventuranpaimenkoiran alkuperäisestä muodosta bardino majorerosta, ja vielä nykyisinkin työlinjainen presa canario muistuttaa väritykseltään ja rakenteeltaan fuerteventuralaista sukulaisrotuaan. Espanjan Maatalous- ja kalastusministeriö hyväksyi rodun 25. toukokuuta 2001 nimellä presa canario ja kirjasi sen rotumääritelmän niin kutsuttuun Real Decreto -dokumenttiin, joka julkaistiin Espanjan hallituksen virallisessa Boletin Oficial del Estado -julkaisussa.[3] Vaikka mikään muu rotunimi tai rotumääritelmä ei ole virallisesti hyväksytty Espanjan laissa, FCI kuitenkin tunnusti rodun vuonna nimellä dogo canario eli kanariandoggi ja poisti rotumääritelmästä sekä maksimipainon että mustan värin. Koska Espanjan Kennelliitto Real Sociedad Canina de España kuuluu FCI:n alaisuuteen, myös sen on nykyisin noudatettava uutta rotumääritelmää.

Dogo canario[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FCI-tunnustuksen myötä kanariandoggi sai kilpailuoikeudet kansainvälisiin näyttelyihin, minkä seurauksena alkoi erityisesti USA:ssa ja Itä-Euroopan maissa yleistyä raskasrakenteisempi, matalampi rotutyyppi. Tätä uutta versiota jalostettiin ensisijaisesti näyttelyitä silmällä pitäen, minkä vuoksi siitä haluttiin tehdä mahdollisimman massiivisen ja vaikuttavan näköinen. FCI-rotumääritelmään ei ole kirjattu erikseen maksimipainoa, mikä mahdollistaa entistä raskaampien koirien jalostamisen. Koska sama rotumääritelmä kuitenkin määrittelee maksimikorkeuden, näyttelytyyppiset koirat eivät useinkaan pysy sopusuhtaisina ainoastaan painon kasvaessa. Tästä johtuen näyttelytyyppi ei rakenteensa puolesta enää sopeutuisi alkuperäiseksi työkoiraksi. Koska FCI on osaltaan vaikuttanut sen jalostukseen näyttelykoiria suosivan rotumääritelmän kautta, FCI:n antamaa rotunimeä dogo canario (Kanarialla alunperin perro de presa canario) pidetään lähinnä tähän raskaaseen näyttelyversioon viittaavana.

Presa canario[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäistä työkoiratyyppiä vaalivat harrastajat kutsuvat sitä ennemmin presa canarioksi erotuksena näyttelytyyppiin, vaikkakin USA:ssa tämä saattaa aiheuttaa sekaannusta koska siellä virallinen rotunimi on juuri Presa Canario, vaikka suurosa maan kannasta edustaakin modernia, raskasrakenteista tyyppiä. Presa canarion kanarialaiset kasvattajat ovat perustaneet oman järjestön tarkoituksena suojella alkuperäistä kanarialaista työkoiraa ja sen arvokkaita käyttöominaisuuksia. Espanjassa Federacion Canina -järjestö ja Yhdysvalloissa United Kennel Club (UKC) ovat tunnustaneet alkuperäisen presa canarion rotumääritelmän ja käyttävät myös alkuperäistä rotunimeä. Jopa Espanjan hallitus on niin huolestunut alkuperäistyypin asemasta, että se on lähettänyt Espanjan Kennelliitolle varoituksen, jossa tätä kehoitetaan muuttamaan rotumääritelmä takaisin alkuperäiseen muotoon.

Yksi tunnetuimmista alkuperäistyypin kenneleistä on Irema Curtó, josta on tuotu muutama koira myös Suomeen, kuten Suomen muotovalio ja Voittaja 2002 Bat de Irema Curtó. Osa suomalaisista presa canario -kasvattajista ei rekisteröi pentujaan lainkaan Suomen Kennelliittoon, vaan ulkomaalaisiin työkoirarekistereihin kuten UKC:iin. Myös alkuperäistyyppiset koirat voivat pärjätä FCI-näyttelyissä, mistä yksi menestyneimpiä esimerkkejä on Suomen, Ruotsin, Tanskan muotovalio, Pohjoismaiden voittaja 2003, 2004 ja 2005 ja Ruotsin voittaja 2004 Nita de Irema Curtó.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Perro de Presa Canario