Navarranseisoja

Navarranseisoja
Avaintiedot
Alkuperämaa	Espanja
Määrä	Suomessa ei yhtään
Rodun syntyaika	12. vuosisata
Alkuperäinen käyttö	metsästyskoira
Nykyinen käyttö	kanakoira
Muita nimityksiä	Pachón Navarro, Perdiguero Navarro, Navarro Pointer, Old Spanish Pointer, Pachon de Victoria, Bracco Navarone, Bracco Carlos VIII
FCI-luokitus	ei; RSCE: 7 Kanakoirat; alaryhmä 1.1 Mannermaiset kanakoirat, seisojatyyppiset
Ulkonäkö
Paino	27-33 kg
Säkäkorkeus	48-57 cm
Väritys	valkoinen maksanvärisin tai oranssein merkein

Navarranseisoja (pachón navarro) on espanjalainen metsästyskoira.

Ulkomuoto [muokkaa]

Rodulla on epätavallinen keskeltä kahtiajakautunut kirsu tai niin sanottu tuplakirsu. Tämän epätavallisen ominaisuuden uskotaan antavan koiralle erityisen herkän hajuaistin, mikä on tärkein syy sille että siitä jalostettiin metsästyskoira.

Nykyinen navarranseisoja on mannermaisten kanakoirien tyyppinen metsästyskoira, joka osoittaa riistan seisomalla. Sillä on lyhyt karvapeite, joka voi olla maksavalkoinen tai oranssivalkoinen ja joka on useimmiten pilkuttunut samaan tapaan kuin lyhytkarvaisella saksanseisojalla. Pää ja suuret laikut karvapeitteessä ovat yleensä yksivärisiä. Koiralla on leveä pää ja se on tukeva eläin, painaa 27-33 kg ja on säkäkorkeudeltaan 48-57 cm. Korvat ovat pitkät.

Alkuperä [muokkaa]

Navarranseisojan uskotaan polveutuneen 12. vuosisadalla talbot houndista ja muista ajokoirista. Sen uskotaan saavuttaneen huippusuosion Espanjan aateliston joukossa 18. ja 19. vuosisadoilla ja se melkein kuoli sukupuuttoon Espanjan sisällissodan jälkeen. Muutama rodunharrastaja kiersi maata etsiäkseen jäljelle jääneitä yksilöitä ja elvytti jalostuskannan.

Tuplanenäinen andientiikerikoira, joka löydettiin Etelä-Amerikasta, polveutuu luultavasti espanjalaisten konkistadorien 1500-luvulla alueelle tuomista navarranseisojista.

Kansainvälinen kennelliitto FCI ei ole vielä hyväksynyt navarranseisojaa viralliseksi roduksi.