Kantabrianvesikoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kantabrianvesikoira

Kantauriar ur-txakurra1.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Espanjan lippu Espanja
Määrä Suomessa ei yhtään, Pohjois-Espanjassa 1200
Rodun syntyaika ikivanha
Alkuperäinen käyttö kalastuskoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Muita nimityksiä Perro de Agua Cantábrico, Cantabrian Water Dog, Txurikos, Perro de lanas, Merlucero
FCI-luokitus ei
Ulkonäkö
Paino uros 15-17 kg, narttu 12-14 kg
Säkäkorkeus uros 42-45 cm, narttu 40-43 cm
Väritys valkoinen, musta, musta-valkoinen ja fawn-valkoinen

Kantabrianvesikoira (Perro de agua cantábrico) on espanjalainen koirarotu. Se ei ole FCI:n eikä Real Sociedad Canina de Españan hyväksymä, mutta alueellinen ympäristöministeriö MMA tunnusti sen viralliseksi roduksi 22. maaliskuuta 2011.[1]

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantabrianvesikoira on keskikokoinen, lihaksikas, elegantti ja tasapainoinen koira. Kirsu, huulet ja silmäluomet ovat joko mustat tai ruskeat. Iho on joustavaa, ohutta ja tiivistä. Karvapeite on vesikoirille tyypilliseen tapaan kihara, vedenkestävä ja tiheä. Runsas alusvilla muodostaa kasvaessaan karvapeitteeseen rastamaisia "laattoja", minkä vuoksi karvapeite on pysyy helppohoitoisempana jos sen leikkaa säännöllisesti lyhyeksi. Väri on yleensä valkoinen, mutta myös mustia, musta-valkoisia ja fawn-valkoisia yksilöitä esiintyy. Urosten säkäkorkeus on 42-45 cm ja paino 15-17 kg, nartuilla vastaavat mitat ovat 40-43 cm ja 12-14 kg.

Rotu eroaa selvästi sekä ulkoisesti että geneettisesti lähialueiden ja naapurimaiden vesikoirista. Geneettisten tutkimusten mukaan se on yhtä lähellä villakoiraa ja barbetia kuin espanjanvesikoiraa. Se on esimerkiksi pienikokoisempi ja kevytrakenteisempi kuin espanjanvesikoira.[2]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantabrianvesikoira on älykäs, aktiivinen, iloinen, itsevarma ja erittäin oppivainen työkoira. Se on erinomainen uimari, joka nauttii vedestä. Se on kotioloissa tyyni ja hiljainen, mutta työskennellessään aktiivinen. Jalostuksessa pääpaino on koirien rohkeudessa, valppaudessa, älykkyydessä, työhalukkuudessa, luontaisessa vedestä nauttimisessa ja ennen kaikkea yleisessä laadussa. Arkuus ja aggressiivisuus ovat ei-toivottuja ominaisuuksia.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantabrianvesikoira on ikivanha rotu, jolla on yhteinen alkuperä barbetin kanssa.[2] Sen sosiaaliset, kulttuurilliset, historialliset ja maantieteelliset juuret ovat vahvasti sidoksissa Biskajanlahden kylissä, erityisesti Kantabrian rannikolla, mutta myös osittain Itä-Asturiassa ja Länsi-Vizcayassa. Sitä on perinteisesti käytetty kalastukseen liittyviin tehtäviin: pyydystämään yli laidan pudonneita tai verkoista karanneita kaloja, paikantamaan matalikoissa uivia kaloja, valvomaan saaliita veneen ollessa ankkuroituna satamassa, kuljettamaan köysia veneestä toiseen tai kiinnittämistä varten laiturille ja tilapäisten haaksirikkojen aikana toimimaan lisäksi hengenpelastajana.[3] 1900-luvun puolivälistä lähtien populaation lukumäärä on laskenut jyrkästi, koska nykyteknologian vuoksi rotu ei ole enää yhtä tärkeä apu kalastuksessa kuin ennen. Sitä näkee nykyisin mukana veneissä vain harvoin, mutta se on yleinen satamissa pelkkänä seurakoirana.[2] Kantabrian Maataloudellisen Kehityksen Ministeriön laskennan mukaan nykyinen populaatio käsittää 1200 yksilöä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: es:Perro de agua cantábrico