Juhani Kirpilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vilho Valter Juhani Kirpilä (28. syyskuuta 1931 Helsinki[1]3. elokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja taiteen kerääjä.

Kirpilä syntyi Helsingissä Vilho Kirpilän ja Hilja Saukkosen perheeseen,[1] mutta perhe muutti pian Puolangalle, missä hänen isänsä toimi pitkään kunnanlääkärinä. Kirpilä kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1949, opiskeli Helsingissä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1956. Reumatologiaan erikoistunut Kirpilä toimi pitkään Reumaliitossa ja piti yksityisvastaanottoa. Hän kirjoitti monta vuotta Kauneus ja Terveys -lehteen pakinoita nimimerkillä ”Ohimennen”. Niissä hän kertoi oman ammattialansa tapahtumista ja maailmanmatkoistaan erityisesti kulinarismin ja gastronomian näkökulmasta.

Toukokuussa 1967 Kirpilä ehdotti pakinassaan alkoholistien lähettämistä keskitysleireille, mutta totesi, ettei sillä ole hyvää kaikua, vaikka "se tässä tapauksessa olisi mitä käyttökelpoisin". Hän kieltäytyi vastaamasta toimittajien haastattelupyyntöihin lääkärin etiikasta.[2]

Kirpilän taidekokoelma sai alkunsa, kun hän osti 1950-luvun alussa ensimmäisellä palkallaan Maria Wiikin pastellimaalauksen. Vajaassa neljässä vuosikymmenessä hän keräsi kokoelman, joka käsitti töitä 1800-luvun lopulta 1970-luvulle, suurin osa figuratiivisia maalauksia. Lisäksi kokoelma sisältää veistoksia, grafiikkaa, akvarelleja, piirustuksia sekä erän venäläistä posliinia. Kirpilä testamenttasi 534 teosta käsittävän kokoelmansa ja kotinsa Suomen Kulttuurirahastolle. Niistä muodostettiin Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7 sijaitseva, yleisölle vuonna 1992 avattu Taidekoti Kirpilä. Sibelius-Akatemialla on taidekodin tiloissa konserttitoimintaa.

Kirpilä toimitti Sisko Motin ja Anna-Marja Oksan kanssa 818-sivuisen matrikkeliteoksen Suomen lääkärit 1962, jonka Suomen lääkäriliitto julkaisi 1963.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laulu kaikuu Kirpilässä (Äänenkuljettaja 10.11.2006, s. 12)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 268-269. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Vähemmistöjen oikeudet (Kohta 15:20 - 15:44) yle.fi. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]