Joukkopsykologia ja egoanalyysi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joukkopsykologia ja egoanalyysi
Massenpsychologie und Ich-Analyse
Suomennoksen kansikuva.
Suomennoksen kansikuva.
Alkuperäisteos
Kirjailija Sigmund Freud
Kieli saksa
Genre tietokirja
Kustantaja Internationaler Psychoanalytischer Verlag
Julkaistu 1921
Sivumäärä 140
Suomennos
Suomentaja Markus Lång
Kansitaiteilija Satu Kontinen
Kustantaja Moreeni
Julkaistu 2010
Sivumäärä 145
ISBN 978-952-254-014-0
Sarja: Moreenin Klassikot
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Joukkopsykologia ja egoanalyysi (saks. Massenpsychologie und Ich-Analyse) on Sigmund Freudin tutkielma vuodelta 1921. Freud tarkastelee kirjassaan joukkoilmiöiden psyykkisiä mekanismeja psykoanalyyttisesta näkökulmasta.

Joukkopsykologian kysymykset olivat alkaneet askarruttaa Freudia I maailmansodan aikoihin, ja Joukkopsykologian ja egoanalyysin alkuidea on peräisin keväältä 1919. Kirja liittyy hänen edeltäviin teoksiinsa, kuten artikkeliin ”Murhe ja melankolia” (1917) ja kirjaan Mielihyväperiaatteen tuolla puolen (1920), mutta sen varsinaiset juuret juontavat kirjaan Toteemi ja tabu (1912–1913). Kirjan taustalla oli 1800–1900-luvun joukkopsykologia, joka pyrki selittämään uuden ajan joukkoilmiöitä Ranskan suuresta vallankumouksesta I maailmansotaan.

Käsikirjoituksen ensimmäinen luonnos valmistui elokuussa 1920 ja lopullinen käsikirjoitus maaliskuussa 1921.

Kirjaansa varten Freud perehtyi ”joukkopsykologian” klassikoihin, varsinkin Gustave Le Bonin (1841–1931), William McDougallin (1871–1938) ja Wilfred Trotterin (1872–1939) kirjoituksiin, ja erittelee niitä kirjansa alussa. Freud pyrki kehittämään joukkopsykologiaa psykoanalyyttisten käsitysten avulla ja selittämään joukkoilmiöitä – kuinka joukot pysyvät koossa ja hajoavat – yksilöiden tiedostumatto­mien psyykkisten ominaisuuksien ja yksilöllisen henkilöhistorian (ontogeneesin) avulla. Hän jatkoi tässä aikaisempien joukkoteoreetikkojen viitoittamaa linjaa.

Joukkoilmiöitä oli jo aikaisemmassa tutkimuksessa pidetty jollain tapaa tiedostumattomina ja ne oli yhdistetty hypnoosiin ja suggestioon; Freud jatkoi idean kehittelyä ja toi mukaan libidon, rakastuneisuuden ja samastumisen. Hän tarkasteli kahta "keinotekoista" joukkoa: kirkkoa ja sotaväkeä. Tämäntyyppiset joukot perustuvat Freudin mukaan siihen, että libido kääntyy sivuun alkuperäisistä tavoitteistaan ja yhdistää joukon jäseniä ja että joukon jäsenet voivat kuvitella johtajan – Kristuksen tai sotapäällikön – rakastavan heitä kaikkia samalla tavoin.

Joukkopsykologia ja egoanalyysi edustaa tärkeää välivaihetta Freudin kypsän kauden tuotannossa: hän oli siirtymässä kohti psyyken toista rakennemallia, joka on päätynyt pysyväksi osaksi kansanomaistakin psykologista ajattelua: ego, id ja superego. Tässä kirjassa superego mainitaan vielä nimellä egoihanne. Toisen rakennemallin hän esitteli kirjoituksessaan ”Minä ja ’se’” vuonna 1923.

Kirjassaan Freud palaa myös ”kantalauman” teoriaan, pseudohistorialliseen kon­struk­tioon, jonka hän oli omaksunut Charles Darwinilta mutta jota hän kehit­teli jo Toteemissa ja tabussa oudoksuttuun suuntaan, enemmän J.-B. Lamar­ckin kuin Darwinin evoluutioteorian hengessä.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kir­jal­la oli vaikutusta ns. freudomarxilaisuuteen ja Frankfurtin koulukuntaan. Theodor W. Adorno arvosti kirjaa, ja hänen mukaansa se ennakoi nerokkaasti kansallissosialismia. Serge Moscovici arvioi Freudin ratkaisseen joukkopsyko­lo­gian arvoituksen. Laajimmin Freudin tutkielmaa arvosteli Nobel-kirjailija Elias Canetti (1905–1994) pääteoksessaan Joukko ja valta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Canetti, Elias 1998: Joukko ja valta. Suomentanut Markus Lång. Loki-Kirjat, Helsinki. [Masse und Macht, 1960.] ISBN 952-9646-40-2
  • Canetti, Elias 2005: Aufsätze, Reden, Gespräche. Carl Hanser Verlag, München. ISBN 3-446-18520-8
  • Gay, Peter 1990: Freud. Suomentaneet Mirja Rutanen ja Anna Rutanen. Otava, Helsinki. [Freud: A Life for Our Time, 1989.] ISBN 951-1-10685-6
  • Kaës, René 2002: Les théories psychanalytiques du groupe. 2e éd. Presses Universitaires de France, Paris.
  • Lång, Markus 2010: Jälkisanat: Rakkaudesta joukkoon. — Sigmund Freud: Joukkopsykologia ja egoanalyysi, s. 131–144. Moreeni, Vantaa. ISBN 978-952-254-014-0
  • McClelland, John S. 1989: The Crowd and the Mob: From Plato to Canetti. Unwin, London. ISBN 0-04-320188-1
  • Moscovici, Serge 1981: L’Âge des foules: Un traité historique de psychologie des masses. Fayard, Paris.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]