John Cade

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John Frederick Joseph Cade (8. tammikuuta 191216. marraskuuta 1980) oli australialainen psykiatri, jonka suurin saavutus oli litiumin innovointi. Cade aloitti tutkimuksensa ruiskuttamalla maanisten potilaiden virtsaa kaniineihin. Tohtori Cade keksi ruiskuttaa kaniineihin yksinomaan litiumia, mikä teki ne uneliaiksi sekä passiivisiksi.

Cade epäili manian puhkeamisen johtuvan toksisessa määrin tapahtuvasta elimistön hormonitoiminnasta. Maailmanlaajuiseen keksinnön läpilyöntiin vaikutti vuonna 1952 tanskalainen psykiatri Mogens Schou, tutkija Århusin sairaalasta. John Caden tutkimustyön tuloksia ei ollut vielä julkistettu kovin laajalti.

Cade oli 37-vuotias keksiessään litiumin käytön maniasta kärsivien potilaiden hoidossa. Tutkimustyönsä hän teki Bundooran psykiatrisessa sairaalassa, jonka ylilääkäri hän oli. Sairaala kuntoutti toisen saailmansodan veteraaneja. Cade oli itse ollut japanilaisten sotavankina peräti kolme vuotta ja sai kestää ilmeisesti hyvin kovaa kohtelua näiltä. Tohtori Cade testasi litiumia itseensä ottamalla sitä ruiskeina.[1]

Potilaille tehdyt lääkekokeilut toteutettiin litiumin sitraattina, ja ne annettiin rakeisessa muodossa suun kautta. Kokeilut aloitettiin 1949, jolloin myös ensimmäiset hoidolliset tutkimustulokset valmistuivat. Osa kokeiluhoidon alaisista potilaista oli depressiopotilaita sekä skitsofreenikkoja, joihin litium ei näyttänyt vaikuttaneen juurikaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edward Shorter: Psykiatrian historia, MTKL, 2005 (suom. Eila Salomaa) ISBN 952-5154-57-2 (s. 300-303)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edward Shorter: Psykiatrian historia, MTKL, 2005 (suom. Eila Salomaa) ISBN 952-5154-57-2 (s. 301)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]