Jeanne Calment

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jeanne Calment
Calment noin 1915.
Calment noin 1915.
Henkilötiedot
SyntynytJeanne Louise Calment
21. helmikuuta 1875
Arles, Bouches-du-Rhône, Ranska
Kuollut4. elokuuta 1997 (122 vuotta)
Arles, Bouches-du-Rhône, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Puoliso Fernand Calment (vih. 1896; k. 1942)
Lapset 1

Jeanne Louise Calment (21. helmikuuta 1875 Arles, Ranska4. elokuuta 1997 Arles) oli ranskalainen nainen, joka oli eliniältään todistettavista henkilöistä kaikkien aikojen pisimpään elänyt ihminen. Calment'n elinikä oli 122 vuotta ja 164 päivää ja hän on ainoa, jonka väitetään todistetusti saavuttaneen 120 vuoden iän. Tammikuussa 1988 hänen kerrottiin 112-vuotiaana olevan vanhin elossa oleva ihminen, ja vuonna 1995 hänet julistettiin 120-vuotiaana vanhimmaksi koskaan eläneeksi ihmiseksi.[1] Eräässä venäläistutkimuksessa vuodelta 2018 Calment'n saavuttama ikä on kuitenkin kyseenalaistettu.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Calment'n isä oli laivanrakentaja Nicolas Calment (1837–1931) ja äiti Marguerite Gilles (1838–1924). Jeannen veli François oli häntä kymmenen vuotta vanhempi ja kuoli 97-vuotiaana 1. joulukuuta 1962. Perheeseen kuuluivat lisäksi Antoine ja Marie, jotka kuitenkin kuolivat jo pikkulapsina. Perheen mahdollisista muista lapsista ei ole tietoa, ja Jeannen tiedetään varmuudella olleen perheen nuorin. Calment oli 14-vuotiaana tavannut taidemaalari Vincent van Goghin (k. 1890).

Jeanne Calment'n syntymätodistus

Jeanne Calment kastettiin 23. helmikuuta 1875, ja hän oli mukana vuoden 1876 väestönlaskennassa. Hän asui tähän aikaan yhä Arlesissa. Myös hänen koulunkäynnistään kirjoitettuja dokumentteja pidetään todisteina poikkeuksellisesta iästä.[3]

Calment 20-vuotiaana vuonna 1895

Jeanne Calment avioitui pikkuserkkunsa Fernand Calment'n (k. 1942) kanssa 8. huhtikuuta 1896. Jeanne kuoli 64 vuotta tyttärensä ja ainoan lapsensa (Yvonne, k. 1934) ja 34 vuotta ainoan lapsenlapsensa (kuoli moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 1963) kuoleman jälkeen. Vuonna 1965, 90 vuoden iässä ja ilman elossa olevia perillisiä, Calment teki (Ranskassa yleisen) en viager -sopimuksen lakimies François Raffrayn kanssa, joka oli tällöin 47-vuotias. Sopimuksen mukaan Raffray maksaisi kuukausittaisen summan Calment'lle hänen kuolemaansa asti, jolloin Raffray saisi asunnon omistukseensa. Sopimuksen kirjoittamisen aikaan Calment'n asunnon arvo vastasi 10 vuoden kuukausimaksuja. Raffrayn epäonneksi Calment eli tuosta hetkestä vielä yli 30 vuotta, ja lopulta lakimies itse kuoli ensin joulukuussa 1995, jolloin hänen leskensä joutui jatkamaan maksuja.

Calment oli 85-vuotias, kun hänellä todettiin harmaakaihi. Vuonna 1985 hän siirtyi vanhainkotiin. 119-vuotiaana Calment oli melkein sokea ja erittäin huonokuuloinen.[4] Calment kuoli Arlesissa 4. elokuuta 1997 kello 10.45.

Hieman ennen kuolemaansa Calment osasi yhä kuvata elämänsä tärkeimpiä vaiheita. Vaikka Calment'n muisti oli säilynyt, hän oli vaikeasti kuulonäkövammainen.[5]

Calment ei dementoitunut, ja vielä viimeisinä vuosinaan hän vitsaili, että hänellä on ”vain yksi ryppy ja hän istuu sen päällä”. Erityinen piirre on, että Calment'lla ei ennen kuolemaansa esiintynyt minkäänlaista taantumaa, motivaation loppumista tai henkistä romahdusta. Erittäin heikosta näöstään ja kuulostaan sekä vanhuudestaan huolimatta hänen henkinen suorituskykynsä säilyi.

Calment poltti säännöllisesti 117-vuotiaaksi ja käytti myös alkoholia kohtuullisesti.[6] Calment rakasti suklaata, jota hänet kuvattiin syömässä vielä 112 vuoden ikäisenä.[7] Hänen pitkäikäisyyteensä saattoivat vaikuttaa geenit, sillä Calment'n suvussa on muutenkin esiintynyt pitkäikäisyyttä; isä Nicolas eli vuosina 1837–1931 ja äiti Marguerite (o.s. Gilles) 1838–1924, ja François-velikin kuoli vasta 97-vuotiaana.

Jeanne Calment'lla on hallussaan myös muita pitkäikäisyyteen liittyviä ennätyksiä. Hänet on mainittu Guinness World Recordsissa maailman vanhimpana potilaana, sillä hän joutui lonkkaleikkaukseen ollessaan 114 vuoden ja 11 kuukauden ikäinen. Calment oli Guinnessin mukaan myös maailman vanhin näyttelijä; hän oli 114-vuotias esiintyessään itsenään Vincent van Goghista kertovassa elokuvassa Vincent et moi (suom. Vincent ja minä). Calment'n uskotaan olleen kuollessaan viimeinen elossa ollut Van Goghin henkilökohtaisesti tavannut ihminen.

Kysyttäessä, millaisena hän 120-vuotispäivänään näki tulevaisuutensa Calment vastasi, että se tulisi olemaan hyvin lyhyt. Calment'n kuolinsyyksi ilmoitettiin yksinkertaisesti vanhuus.[8]

Epäilys ikähuijauksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Moskovan matemaattisen yliopiston tutkija Nikolai Zak ja ikääntymistutkija Valeri Novosselov esittivät hypoteesin, jossa he kyseenalaistivat Calment'n iän. Heidän mukaansa Jeanne Calment oli oikeasti Calment'n vuonna 1898 syntynyt Yvonne-tytär, joka otti käyttöön äitinsä identiteetin välttääkseen perintöveron maksamisen. Yvonnen on väitetty kuolleen vuonna 1934 keuhkotulehdukseen. Mikäli Jeanne Calment oli oikeasti Yvonne, oli hän vuonna 1997 kuollessaan vain 99-vuotias. Tutkimus oli tehty tutkimalla Calment'n elämäkertatietoja, haastatteluja, valokuvia sekä Arlesin kaupungin arkistoja.[2]

Valtavirran ikääntymistutkijat, kuten ranskalainen gerontologi Jean-Marie Robine, Calment'n pitkäikäisyyden toinen todentaja, pitävät väitteitä kuitenkin huterina ja perusteettomina. Robinen mukaan ikähuijaus olisi ollut vaikeaa ja ei vain hänen perheensä, vaan koko Arlesin kaupungin olisi täytynyt osallistua siihen. Lisäksi Fernand Calment, Jeannen vuonna 1942 kuollut aviomies, olisi joutunut vaihtamaan tyttärensä vaimoonsa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jeanne Calment.