Jean Ping

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Ping 2008

Jean Ping (s. 24. marraskuuta 1942, Omboué, Gabon) on gabonilainen poliitikko ja diplomaatti, joka on toiminut Gabonin ulkoministerinä vuodesta 1999 alkaen. Hän toimi myös Yhdistyneiden kansakuntien 59. yleiskokouksen puheenjohtajana 2004.

Jean Ping aloitti uransa Yhdistyneiden kansakuntien parissa 1972 siviilitarkkailijana ulkosuhteiden ja yhteistyön alalla UNESCOssa. Vuosina 1978–1984 hän oli Gabonin pysyvä edustaja UNESCOssa.

Diplomaattisen ja poliittisen kokemuksensa ansiosta Jean Ping päätyi 1984 Gabonin presidentin neuvonantajaksi, jona oli 1990 saakka. Tuona vuonna hänet nimitettiin informaatioministeriksi, jossa hän oli vastuussa liikenne-, viestintä- ja matkailuasioista. Virkaan kuului myös hallituksen tiedonantajana toimiminen. Siitä pitäen hän on ollut ministerinä keskeytyksettä jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Ensimmäisen ministeriytensä jälkeen hän oli useissa eri ministerinviroissa, muiden muassa energia- ja teollisuusministerinä sekä talous- ja valtiovarainministerin sijaisena. Lopulta hän oli kaavoitus- ja ympäristöministeri. Tätä virkaa hän piti hallussaan vuoteen 1999 saakka, jolloin hänet nimitettiin "valtioministeriksi" (Ministre d'État) sekä ulkoasiain-, frankofonia-asioiden ja kansainvälisen yhteistyön ministeriksi.

Jean Ping on johtanut useita kertoja maansa delegaatiota YK:n yleiskokouksessa, samoin kuin monissa muissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten UNESCOssa, Maailmanpankissa ja Afrikan unionissa. Hän toimi öljyntuottajamaiden järjestön OPECin konferenssin puheenjohtajana 1993. Yhdistyneiden kansakuntien 59. yleiskokousta hän johti 14. syyskuuta 200411. syyskuuta 2005.

Pingin perhetausta on erikoinen, sillä hänen isänsä on kiinalainen ja äitinsä gabonilainen. Kiinalaista syntyperää on pidetty esteenä hänen mahdollisuuksilleen nousta presidentiksi maata vuodesta 1967 hallinneen Omar Bongo Ondimban jälkeen.[1] Hän kuuluu kuitenkin Gabonin vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin ja on itsevaltaisen presidentti Bongon lähimpiä tukijoita. Hän oli pitkään suhteessa tämän tyttären Pascaline Bongo Ondimban kanssa, joka oli 1990-luvun alkupuoliskolla hänkin Gabonin ulkoministeri. Pascaline Bongo on useiden öljyalan yritysten johtokunnissa ja hänen nykyinen puolisonsa on maan öljyministeri Paul Toungui.

Koulutukseltaan Ping on taloustieteen tohtori Pariisin I yliopistosta (Sorbonne). Hän on lisäksi saanut kunniatohtorin arvon Kiinan diplomatian instituutista ja Moskovan Venäjän tiedeakatemian Afrikan tutkimuksen instituutista.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]