Jari Kaukua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jari Kaukua (s. 18. elokuuta 1975 Jyväskylä)[1] on suomalainen filosofi ja professori. Hän toimii Jyväskylän yliopistossa filosofian professorina vuoden 2017 alusta lukien. Kaukua on kansainvälisesti tunnustettu keskiajan filosofian asiantuntija. Hän on erikoistunut varsinkin islamilaiseen filosofiaan.

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Kaukua opiskeli filosofiaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2001.[1] Opiskeluaikanaan hän oli kesällä 1999 Erasmus-ohjelman kautta vaihto-opiskelijana Ludwig-Maximilianin yliopiston filosofian laitoksella Münchenissä.[1] Sen jälkeen hän työskenteli 2001–2005 asiantuntijana Rene Descartesin koottujen teoksien suomennosta laatineessa työryhmässä.[1] Kaukua väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 2007 Jyväskylän yliopistossa.[2] Hänen väitöskirjansa aiheena oli keskiajalla vaikuttaneen filosofi Avicennan teoria inhimillisestä tietoisuudesta.[2] Väitöskirjan ohjaajana toimi professori Mikko Yrjönsuuri.[3]

Valmistumisen jälkeen Jari Kaukua on toiminut erilaisissa opetus- ja tutkimusviroissa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän on myös osallistunut moniin merkittäviin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Merkittävän osan tutkimustyöstään Kaukua on tehnyt Suomen Akatemian projekteissa. Hän toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina 2009–2011.[1] Projektin aiheena oli itsetietoisuuden käsite keskiajan islamilaisessa filosofiassa.[1] Vuonna 2011 Kaukua luennoi Helsingin yliopistossa Studia semiotica-luentosarjassa inhimillisestä itsetietoisuudesta Ibn Sinan (eli Avicennan), Suhrawardin ja Mulla Sadran ajattelussa.[4]

Kotimaan lisäksi Kaukua osallistui vuosina 2008–2012 Ruotsin keskuspankin juhlasäätiön rahoittamaan tutkimusprojektiin Understanding Agency, jota johtivat Uppsalan yliopiston professori Lilli Alanen ja professori Dugald Murdoch Tukholman yliopistosta.[1] Projektissa tutkittiin ihmisen toiminnan, ihmisluonnon ja ihmisarvon käsitteitä länsimaisen filosofian tradition valossa.[5]

Vuonna 2013 Kaukua työskenteli hieman yli puolen vuoden ajan lehtorina Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Viimeksi ennen nimitystään professoriksi Kaukua työskenteli vuodesta 2013 vuoteen 2016 akatemiatutkijana.[2] Hän on toiminut tutkijana useissa Suomen Akatemian nimeämissä huippututkimusyksiköissä. Aluksi hän oli tutkijana vuosina 2002–2007 toimineessa huippututkimusyksikössä nimeltä Mielen historia, jota johti professori Simo Knuuttila.[1] Seuraavaksi hän osallistui tutkijana ja sittemmin akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa professori Simo Knuuttilan johdolla vuosina 2008–2013 toimineen huippuyksikön Philosophical Psychology, Morality and Politics (suom. Filosofinen psykologia, moraali ja politiikka) tutkimustoimintaan.[1] Viimeksi hän on työskennellyt vuosina 2014–2019 toimivassa Reason and Religious Recognition huippuyksikössä, jota johtaa professori Risto Saarinen.[1]

Vuonna 2016 Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen kutsui Jari Kaukuan filosofian professuuriin Jyväskylän yliopistoon ja virkakausi alkoi tammikuun alussa 2017.[2]

Tutkimusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofina Kaukua on erikoistunut keskiajan filosofian tutkimukseen. Hän on perehtynyt syvällisesti varsinkin islamilaiseen filosofiaan. Professori Kaukuan viimeaikainen tutkimustyö vuosina 2015–2016 on liittynyt filosofi Avicennan peripateettisen filosofian tutkimukseen. Hän on tutkinut, miten alun perin Avicennan kehittämä peripateettisen filosofian ajattelu kognitiivisen psykologian ja tieteellisen teorian teemoista muuttui, kun niihin 1100-luvulla kohdistui kritiikkiä.[6] Keskeisiin kriitikoihin kuuluivat keskiaikaisen islamilaisen filosofian tunnetut nimet Abū al-Barakāt al-Baghdādī (n. 1080–1164/65), Shahāb al-Dīn al-Suhrawardī (1154–1191) ja Fakhr al-Din al-Razi (1149–1210).[6]

Keskeisimmän tutkimusprojektinsa ohella Kaukua on laajalti tutkinut myöhempien aikojen filosofien laatimia kommentaareja persialaisen filosofi Shahab al-Din al-Suhrawardin ajatuksista.[6] Avicennan peripateettiseen filosofiaan laajalti perehtynyt Suhrawardī perusti niin kutsutun illuminationistisen filosofian (ishrāqī) suuntauksen.[7]

Näiden teemojen ohella Kaukua on tehnyt vertailevaa tutkimusta siitä, miten tieteellinen metodologia ja tiedonmuodostuksen moraalinen arvo esiintyvät keskiajan arabialaisessa tieteellisessä kirjallisuudessa ja filosofisesti orientoituneessa sufilaisuudessa.[6]

Islamilaisen filosofian tutkimushanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Kaukua sai tutkimustyötään varten Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän ERC Consolidator Grant -rahoituksen 1,5 miljoonan euron tutkimusapurahan.[8] Viisivuotinen tutkimusprojekti kestää vuodet 2016–2020.[8] Projektin tavoitteena oli avata tiedon luonteesta ja sen saavuttamisen menetelmistä keskiajalla käytyjä kiistoja islamilaisen teoreettisen ajattelun piirissä.[8] Kaukua pyrkii selvittämään islamilaisen ajattelun kehitystä ja sen tietämyksen pohjalta voidaan myös osittain ymmärtää 2010-luvulla käytävää keskustelua.[8]

Filosofisen tarkastelun aikajänne tutkimusprojektissa on 1200-luvulta kolonialismin alkuvuosiin eli 1500-luvun alkuun.[8] Tieteellisistä lähestymistavoista tutkimuksessa painottuvat Kaukuan oman alan eli filosofian ohella teologia, luonnontiede ja filosofisesti orientoitunut sufilaisuus.[8] Tutkimuksen keskeinen kohde on epistemologia eli tietoteoria, ja tutkimuksessa pohditaan tiedon käyttöä tarkasteltavana olevan islamilaisen ajattelun kontekstissa: miten tieto määritellään, millä kriteereillä se erotetaan muista tietoteoreettisista lähestymistavoista sekä mitkä ovat päteviä tiedon hankkimisen metodeja.[8]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Kaukua on julkaissut tutkimuksistaan yli 20 tieteellistä tutkimusartikkelia arvostetuissa kansainvälisissä aikakauslehdissä ja kokoelmateoksissa.[2] Hän on kirjoittanut myös tieteellisen monografiateoksen Self-Awareness in Islamic Philosophy. Kirjoitustyön lisäksi Kaukua on toimittanut kaksi kansainvälistä artikkelikokoelmaa.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Self-Awareness in Islamic Philosophy: Avicenna and Beoyond. Cambridge: Cambridge University Press, 2015. ISBN 9781316191910

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j Jari Kaukuan Curriculum Vitae (PDF). Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.12.2016.
  2. ↑ a b c d e f Jari Kaukua filosofian professuuriin (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto. 2016. Viitattu 29.12.2016.
  3. ↑ Väitös: YTM Jari Kaukua (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2007. Viitattu 29.12.2016.
  4. ↑ STUDIA SEMIOTICA; JARI KAUKUA: "INHIMILLINEN ITSETIETOISUUS ISLAMILAISESSA FILOSOFIASSA - IBN SINA, SUHRAWARDI, MULLA SADRA" (Arkistoitu – Internet Archive) filosofia.fi, 2011. Viitattu 29.12.2016.
  5. ↑ Peter Myrdal: A 2008-2012 research program funded by The Bank of Sweden Tercentenary Foundation (Arkistoitu – Internet Archive) Uppsalan yliopisto. 5.8.2013. (englanniksi) Viitattu 29.12.2016.
  6. ↑ a b c d Kaukua Jari, Academy Research Fellow Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JY. 2016. (englanniksi) Viitattu 29.12.2016.
  7. ↑ Suhrawardi Stanford Encyclopedia of Philosophy. 26.12.2007, päivitetty 4.4.2012. (englanniksi) Viitattu 29.12.2016.
  8. ↑ a b c d e f g Jari Kaukualle ERC Consolidator Grant Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, JY. 2016. Viitattu 29.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jari_Kaukua&oldid=22179274”