Järvenkylänjärvi
| Järvenkylänjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Hämeenkyrö |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
| Laskujoki | Turkimusoja [1] |
| Järvinumero | 35.515.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,5 m [1] |
| Rantaviiva | 6,652 km [2] |
| Pinta-ala | 1,17065 km² [2] |
 Järvenkylänjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järvenkylänjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän alueen. Järvenkylänjärvi on osa Turkimusojan valuma-aluetta, joka sivuaa Hämeenkyrön taajamaa.[2][1]
Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 2,3 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä ja sen pinta-ala on 117 hehtaaria. Järveen laskee lounaasta muutamia suo-ojia ja muualla joitakin pelto-ojia. Eniten vettä tulee kuitenkin Särkijärvestä, jonka 100 metriä pitkä laskuoja (Myllyoja) sijaitsee järven länsipäässä.[1]
Järvessä on kaksi saarta. Suurin on Uudentalonsaari, jonka pituus on 120 metriä ja sijaitsee järven länsipäässä. Toinen on vain pikkusaari, joka sijaitsee aivan pohjoisrannassa. Järven rantaviiva on 6,7 kilometriä pitkä. Ranta on puoliksi peltomaata ja puoliksi metsää. Järven pohjoispuolta kiertää yhdystie 13087, jota kutsutaan Hämeenkankaantieksi. Tie erkanee valtatieltä 3 Kyröskosken taajaman kohdalla. Rannan tuntumassa on kohtuullisen paljon asutusta.[1][3]
Geologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee kalliomuodostelmalla, jossa suonigneissi ja granodioriitti muodostavat kalliossa sauman järven alla. Pintamaa on rannoilla hienoa hietaa tai hiekkaa. Eteläpuolella kulkee Ulvaanharjun jatke, joka on pohjavesialuetta. Pohjoisranta on niin sanottua Mannamäen pohjavesialuetta.[4]
Järvestä etelään sijaitsee paksu Kakkurilammen moreenimuodostuma. Se on moreenireunavalli ja on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa. Kerrostumista voidaan päätellä, että moreenien päälle laskeutuneet kerrostumat ovat syntyneet 40−50 metriä vedenpinnan alapuolella. Vedenpinnan laskiessa syntyi Mannamäelle muinaisrantojen jäänteitä.[5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodelta 1847 olevasta vanhasta pitäjänkartasta näkyy järven keskikohdalla ja koillispuolella sijaitseva vanha Järven kylän (ruots. Järvis by) kylätontti. Se sijaisti kauempana rannasta, joka saattoi tuolloin tulvia keväisin. Ympäri järveä oli karttaan piirretty pieniä niittyjä. Vuonna 2009 tehdyn muinaisinventoinnin yhteydessä on tutkijain silmämääräisen arvion mukaan ollut järven pinta noin metrin ylempänä kuin se on nykyään. Järvellä on siten suoritettu järvenlasku.[3]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedessä on kohonneita ravinteiden pitoisuuksia ja se luokitellaan lievästi rehevöityneeksi.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Järvenkylänjärvi, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Jussila, Timo & Poutiainen, Hannu: Järvenkylän inventointi, Mikroliitti Oy, 2009
- ↑ Suontausta, Sini: Heiskalan ranta-asemakaava (luonnos), Hämeenkyrö, 2013
- ↑ GTK: Kakkurilammen moreenimuodostuma
- ↑ Kalapaikka.net: Vedenlaatu Järvenkylänjärvi, viitattu: 30.9.2015
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järviwiki: Järvenkylänjärven levätilanne[vanhentunut linkki]
- Hämeenkyrö: Kaavakartat[vanhentunut linkki]