Parkanonjärvi
| Parkanonjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Parkanonjärven alue (35.53) |
| Laskujoki | Vääräjoki [1] |
| Järvinumero | 35.532.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 90 m (N60) [2] |
| Rantaviiva | 25,4718 km [2] |
| Pinta-ala | 4,6966 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0318836 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,79 m [2] |
| Suurin syvyys | 21,98 m [2] |
 Parkanonjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Parkanonjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Parkanonjärvi on osa Parkanonjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko ja muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-etelä-suuntainen järvi on 7,8 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 470 hehtaaria. Se on syntynyt kallioperän murrokseen muodostuneeseen maaperän painaumaan. Järvessä on kaksi laajempaa järviallasta, joita erottaa toisistaan Salminniemen kohdalla Alasensalmi. Se on kapeimmillaan noin 120 metriä leveä ja paikoin vain 0,5 metriä syvä. Pohjoinen järviallas on 3,2 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Sen rannoille ulottuvat Parkanon keskustan laita-alueet. Eteläinen järviallas on 3,9 kilometriä pitkä ja 650 metriä leveä. Parkanonjärven rantoihin rajautuvat yleensä pellot lukuun ottamatta seitsemää lyhyttä metsäistä rantaosuutta.[2][1][3]
Järven syvyysprofiili on keskeltä hyvin matala. Matalaa on myös järven pohjoispäässä, pohjoisosan saarten ympärillä, eteläosan itärannassa ja Möhkön kohdalla. Muualla on sitä vastoin yli kymmenen metriä syvää. Pohjoisosassa on kaksi yli kaksikymmenmetristä syvännettä ja eteläosassa niitä on yksi. Syvin kohta sijaitsee pohjoisosassa Selkäsaarten itäpuolella, missä on 22 metriä syvää.[2][1]
Vesitalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vääräjoki on järven laskujoki ja sen luusua sijaitsee sen eteläkärjessä, Joki on samalla koko Parkanonjärven alueen laskujoki. Vääräjoen suistosta virtaa Kyrösjärveen 1183 km² kokoisen alueen sadanta, mutta Parkanonjärven luusuan kautta virtaa vain 705 km² suuruisen alueen vedet. Vääräjoessa sijaitsee Kukkurakosken voimalaitos.
Järven pohjoispäähän laskee 1,8 kilometriä pitkä Viinikkajoki, joka on Kairojärven laskujoki. Viinikkajokeen laskee oikealta päin 800 metriä pitkä Kirkkojärven laskujoki Kirkkojoki [4], jonka kautta virtaa 108 km² kokoisen alueen sadanta. Viinikkajoen takana on siten yli 600 km² suuruinen valuma-alue. Voidaankin sanoa, että Parkanonjärvi on lähinnä läpivirtausjärvi, jossa veden laskennallinen viipymä on lyhyt. Itäpuolella vedenjakaja seuraa järveä keskimäärin kilometrin etäisyydellä.
Pienempiä laskuojia on useita. Pohjoispään itärantaan laskee pari kilometriä pitkä Paskolammen laskuoja. Itäpuolella on runsaasti tiheästi ojitettuja soita, joiden vedet päätyvät Parkanonjärveen. Soiden takana Poikkeusharjun länsipuolella sijaitsevan Kiimalammen laskuvedet tekevät myös näin. Itäpuolelta laskee eteläiseen järvialtaaseen Vehkalammen parikilometrinen laskuoja. Järven länsipuolella kulkeva pieni harjujakso toimii myös vedenjakajana. Aivan tämän harjun vierestä ja Lapinnevan läheltä laskee Jouttenjärvi kuusikilometristä ojaa myöten Alasensalmen eteläosaan.
Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvellä on viisi saarta. Suurin saari on Vehkaluoto, joka on yli 300 metriä pitkä ja sijaitsee järven pohjoisosassa. Se on hyvin matala saari. Pohjoispäässä on kolme muutakin matalaa saarta ja näiden lisäksi keskellä järven selkää olevat Selkäsaaret. Selkäsaarten eteläpuolella on rannan tuntumassa matala saari. Vaikka Alasensalmi onkin matala, on siellä vain pieni luoto. Eteläosan saaret ovat Alaskylän rannassa oleva nimetön saari ja eteläosan keskivaiheella oleva Möhkönsaari. Saarten osuus järven rantaviivasta on yli 1,3 kilometriä ja niiden yhteinen pinta-ala on yli 3,6 hehtaaria, sillä tilastoon on otettu vain viisi saarta.[2]
Asutus ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven eteläkärjessä sijaitsee Lapiolahti (kylä), itärannalla Yliskylä, länsirannalla Alaskylä ja pohjoispäässä Parkanon kirkonkylä eli keskusta. Kylien kautta, eli myös järven ympäri, kiertävät kylätiet. Nykyaikana on järven itäpuolelta linjattu valtatie 3, joka risteää Parkanon keskustassa valtatien 23 kanssa. Viinikanjoen rannalla sijaitsee Parkanon kaupungin vedenpuhdistamo.[1]
Luonnontila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on runsashumuksien järvi. Vaikka Vääräjoen tila on joskus vain tyydyttävä, on Parkanonjärven tila hyvä. Veden happipitoisuus on vaihdellut välillä 0,3–12,1 mg/l ja hapen kylläisyysaste on ollut välillä 2–83 %. Happipitoisuus on ollut alusvedessä näitä arvoja huonompi. Järven pohjalla 21 metrin syvyydessä vesi on ollut ajoittain hapetonta. Happivajetta on esiintynyt sekä talvien että kesien lämpötilakerrostuneisuuden loppuaikana. Vuosina 2008–2012 veden happipitoisuus on ollut hyvällä tasolla. Se on silloin vaihdellut välillä 6,7–10,9 mg/l, mikä merkitsee 63–84 % kylläisyysastetta.[4][5]
Järven vesi on yleensä ollut lievästi rehevää. Veden ravinnepitoisuuksia seurataan melko säännöllisesti. Veden fosforin kokonaispitoisuus vaihtelee 19–110 µg/l, mutta yleensä se on välillä 22–39 µg/l. Typen kokonaispitoisuus on vaihdellut välillä 590–1 100 µg/l, josta ammoniumtypen pitoisuus on ollut välillä 11–95 µg/l. Järven syvänteen mittauspaikassa vuosina 2008 ja 2012 oli typen kokonaispitoisuus 670–1 400 µg/l. Veden klorofyllipitoisuus vaihtelee välillä 7,4–27 mg/m³.[4]
Vedenlaatua halutaan parantaa rakentamalla Vääräjoen luusuaan pohjapato, joka lisäisi järven veden tilavuutta 5% ja nostaisi vedenpinnan keskikorkeutta 32 senttimetriä. Näin saataisiin järvelle lisää tilavuutta, joka parantaisi esimerkiksi veden happipitoisuuksia talvella. Vedenpinnan nosto näkyisi myös alivedenkorkeuden kohoamisena, koska se nousisi 71 senttimetriä. Suunnitelmissa on ruopata Alasensalmeen veneväylä, joka on kovin matala.[5][6]
Kala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalastoa on tutkittu vuosina 2006, 2009 ja 2012. Sen perusteella Parkanonjärvellä vallitsee tyypillinen rehevähkön järven särkikalavaltainen lajisto. Yleisimmät saalislajit ovat kuha, lahna, hauki ja särki, mutta varsinaisia arvokaloja ei siinä esiinny. Särkikaloja on koekalastuksen perusteella noin 50 % kokonaissaaliin kappalemäärästä. Parkanon kaupungin jätevedenpuhdistamon kalatalousmaksut on käytetty Parkanonjärven kalaistutuksiin, jolloin on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja järvitaimenta. Nämä eivät kuitenkaan ole lisääntyneet toivotulla tavalla eikä niitä esiinny mainittavasti vapaa-ajan kalastuksessakaan. Kyselyn mukaan rehevöityminen on liannut pyydykset, joina käytetään enimmäkseen vekkoja ja heittovapaa.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkauden jälkeen alue jäi kokonaan meriveden alle, mutta maankohoamisen vuoksi alue nousi vedenpinnan yläpuolelle. Parkanonjärvi kuroutui erilleen merenlahdesta jo Itämeren ancylusvaiheen aikana. Tämän jälkeen järven pinnankorkeus on pysynyt samana tuhansia vuosia, mikä näkyy maastossa 93 metrin korkeudella olevana muinaisrantana. Vasta 1800-luvulla järven vedenpintaa on alennettu muutamaan otteeseen, jolloin 93 metrin ranta on jäänyt näkyviin rantojen rinteisiin. Muinaisrannan alapuoliset alueet, jotka ovat 90 metriä merenpinnan yläpuolella, ovat siten ihmistoiminnan aikaansaamia vesijättömaita. Järven rannoilta on löydetty kivikauteen ajoittuvia muinaisjäännöksiä.[7]
Järvenlaskuista on säilynyt tieto hakemuksien muodossa. Vuonna 1877 haki talollinen Alanen Emanuel Henriksson Alaskylästä muiden puolesta lupaa laskea järvi. Siihen annettiin päätös vuonna 1879. Vastaavia hakemuksia teki talolliset Alexei Mustalahti vuonna 1887 ja talollinen Aleksius Mustalahti vuonna 1899. Vuonna 1910 haki maanviljelijä Ivar Alanen muiden puolesta lupaa perata tai leventää Vääräjoen uomaa vähentääkseen tulvavesien aiheuttamia tuhoja.[8]
Parkanonjoeksi kutsuttiin aikaisemmin kokonaisuutta, joka alkoi Riuttasjärveltä Käenkoskena, laski Kairojärveen ja Kairolammen kautta, jatkoi Kairokosken kautta Viinikanjokena Parkanonjärveen.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Parkanonjärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kielosto, Sakari: Maaperäkartston tarkistus, Geologinen tutkimuskeskus, 1980
- ↑ a b c d Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintavirasto: Parkanon kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, päätös nro 104/2014/1, 2.6.2014
- ↑ a b Vesmann: Kunnostussuunnitelma Parkanonjärveen
- ↑ Pirkanmaan ELY-keskus: Parkanonjärven kunnostus käynnistymässä, 2011
- ↑ Sepänmaa, Timo & Bilund, Antti & Jussila, Timo: Alaskylän vesihuoltosuunnitelma-alueen muinaisjäännösinventointi (Parkano), Mikroliitti, 2012
- ↑ a b Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Paimio - Parkano, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalapaikka.net: Parkanonjärvi
- Parkanon kylät: Alaskylä (Arkistoitu – Internet Archive)
- myNewsdesk: Parkanonjärven kunnostus käynnistymässä (Arkistoitu – Internet Archive), 2011
- Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Lausunto vesiliikennelain mukaisesta asiasta (Arkistoitu – Internet Archive), 14.2.2012
- Ilmajoki.fi: Eränkävijöiden reitit toivat uudisasukkaita (Arkistoitu – Internet Archive)