Liikalammi
| Liikalammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Aurejärven valuma-alue (35.57) |
| Laskujoki | oja Pitkäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.579.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 178,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,491 km [2] |
| Pinta-ala | 0,05578 km² [2] |
| Tilavuus | 0.000095 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 5,1 m [3] |
| Valuma-alue | 2 km² [3] |
 Liikalammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Liikalammi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Itä-Aureessa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Liikalammi on osa Pitkäjärven valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lammen pituus on 650 metriä, leveys 200 metriä ja sen pinta-ala on 5,6 hehtaaria. Se sijaitsee Aurejärven ja Pitkäjärven itäpuolella metsämaastossa olevassa loivassa painaumassa. Lammen pohjoisosat sijaitsevat leveän suon reunalla, mutta eteläosia reunustaa vain kapea suoranta. Lampeen on kaivettu seitsemän metsä- tai suo-ojaa, joista etelään laskeva oja on samalla sen laskuoja. Se laskee 1,7 kilometrin jälkeen Pitkäjärven eteläosaan. Veden keskimääräinen viipymä järvessä on 61 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä. Lampi on autio eikä sen rantaan johda teitä. Sen molemmilla puolilla kulkee metsässä metsäautoteitä, jotka alkavat yhdystieltä 3350 lähtevältä tieltä.[2][1]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikalammin vedenlaatua on tutkittu vuonna 1990. Vesi oli silloin kirkasta, erittäin ruskeaa, humuspitoista ja suojärvien tapaan hapanta. Kolme viimeistä ominaisuutta liitetään runsaisiin metsien ja soiden ojituksiin. Talvella veden pH aleni jopa arvoon 4,7, mikä on monelle kalalajille ja ravuille liian alhainen arvo. Veden ravinnepitoisuudet ovat luontaisia arvoja korkeammat. Fosforipitoisuus oli 23 µg/l (mikrogrammaa litrassa) ja typpipitoisuus 730 µg/l. Pohjan lähellä pitoisuudet olivat suuremmat aineiden sedimentaation vuoksi. Järvi oli sinä talvena lievästi rehevöityneiden järvien tasolla. Päällysveden happitilanne oli alkutalvella hyvä, vaikka alusvedessä oli jo muodostunut happivajetta. Lopputalvella happitilanne on todennäköisesti heikentynyt tyydyttävälle tasolle. Kesäkaudelta ei ole olemassa tutkimustuloksia. Lammen mataluus helpottaa happitilannetta kesällä ja suuri veden läpivirtaus talvella. Liikalammi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Liikalammi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Liikalammi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.