Heinijärvi (Nokia, läntinen)
| Heinijärvi (läntinen) | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
| Laskujoki | metsäoja Pikku-Matalukseen [1] |
| Järvinumero | 35.517.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 149,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,236 km [2] |
| Pinta-ala | 0,03168 km² [2] |
 Heinijärvi (läntinen) |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Heinijärvi[2][1] on Pirkanmaalla Nokialla toinen vierekkäin sijaitsevista järvistä, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Matalusjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 400 metriä pitkä, 200 leveä ja sen pinta-ala on 3,2 hehtaaria. Yhdystie 13791 kulkee järven itäpuolitse ja tien toisella puolella sijaitsee itäinen Heinijärvi. Järviä kutsutaan kartoissa nimellä Heinijärvet. Läntisen Heinijärven ympäristö on soistuvaa metsää. Järvi on matala ja paikoin heinittynyttä. Sen pohjoisrannalla sijaitsee Heinijärven maja, joka kuuluu Nokian Reservin aliupseereille [3].[1]
Järvi luetaan kuuluu Matalusjärven valuma-alueeseen vaikka itäinen Heinijärvi kuuluu Laajanojan valuma-alueeseen. Kartoista kuitenkin huomataan, että läntinen Heinijärvi sijaitsee korkeuskäyrän sisällä ja että kartassa on piirrettynä yhdysoja järvien väliin tien alta. Järvillä on sama vedenpinnan korkeus.[1]
Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läntisen Heinijärven vedenlaatua ei tiettävästi ole vielä tutkittu. Itäisen Heinijärven vettä on tutkittu ja se kuuluu lisäksi Natura 2000-verkoston Kaakkurinjärviin. Läntiseen järveen laskee runsaasti suo-ojia, mikä vaikuttaa veden laatuun happamoivasti.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhoissa Rekognosointikartoissa vuosilta 1776–1805 näkyy järvi Kuloveden kartassa. Siinä järven muoto on piirretty nykyisen kaltaiseksi ja siitä on piirretty ojat itään ja luoteeseen. Tämän kartan mukaan järvi olisi laskenut kahteen suuntaan eli se olisi ollut bifurkaatiojärvi.[5]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven rantaviiva piirrettiin yhtenäisenä kuin läntinen ja itäinen järvi olisivat olleet yhtenä järvenä. Sillä oli tuolloin vain yksi nimi ”Heinijärvi”. Tässäkin kartassa lasku-uoma johti Yliseenjärveen.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Heinijärvi(l), Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Nokian kaupunki: Saunatilat, viitattu 30.10.2016
- ↑ Heinijärvet 12.03.2001. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ Rantatupa, Heikki: Kulovesi, Rekognosointikartat 1776-1805
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Talvitie, Pasi: Nokian Saaristo
- Nokian kaupunki: Kuulutus (Arkistoitu – Internet Archive)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko