Ruokejärvi (Nokia)
| Ruokejärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Kalliojärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.015 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 153,9 m [1] |
| Rantaviiva | 2,242 km [2] |
| Pinta-ala | 0,11844 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00066 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 16,5 m [3] |
| Valuma-alue | 2,2 km² [3] |
 Ruokejärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ruokejärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Ruokejärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 550 metriä pitkä, 450 metriä leveä ja sen pinta-ala on 12 hehtaaria. Järvellä on kaksi järviallasta, joilla on hieman erilainen luonne. Pohjoisaltaassa sijaitsee luotomainen saari. Sen ympäristö on mäkistä metsämaastoa, jonka alavat osat ovat soistuneet. Rantaan päättyviä suomaita ei ole ojitettu, mutta etelärantaan laskeva metsäoja tuo Ilkan Pehkusuolta kuivatusvesiä. Toinen oja, joka myös tuo ojitetun suon kuivatusvesiä, laskee itärannan soistuneeseen metsään. Järven oma laskuoja lähtee järven länsipään lahdenpohjukasta ja se juoksee mäkien välissä mutkitellen laskien lopuksi Kalliojärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 1,2 vuotta, mikä johtuu sen tilavuuteen nähden pienestä valuma-alueesta. Järven rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Rannat kuuluvat luonnonsuojelualueeseen, vaikka järvi ja sen ainoa saari eivät siihen kuulukkaan. Järvi on autio, mutta sen pohjoisrantaa seuraa suojelualueen kävelypolku ja järven eteläpäässä metsäautotie ohittaa rannan läheltä.[1][2][4]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokejärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1982 ja 1991–2015. Kahdella ensimmäisellä tutkimuskerralla järven vesi oli erittäin hapanta ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli hävinnyt. Vedenväri oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Ruokejärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Vuonna 1995 järven itäpuolisen rannan suolla suoritettiin kosteikkokalkitus. Tämän seurauksena järven happamuustaso nousi selvästi. Vuonna 2001 kalkitettiin järven eteläinen järviallas ja vuosina 2007 ja 2014 kalkittiin molemmat järvialtaat. Kalkitukset vaikuttivat jokaisella kerralla positiivisesti happamuustilanteeseen. Myös puskurikyky happamoitumista vastaan parani joksikin aikaa. Vuoden 2014 kalkitus muutti veden happamuustason normaaliksi ja järven puskurikyky palasi hyväksi. Veden ravinnetasot ovat vaihdelleet karujen tai lievästi rehevien järvien tasolla. Vuoden 2014 kalkitus alensi fosforipitoisuuksia hieman. Pohjoisessa järvialtaassa ei esiinny happitaloudessa ongelmia, mutta eteläisessä altaassa niitä on. Järven lämpötilakerrostuminen ei täyskierron aikana purkaudu täysin, sillä veteen on täällä sekoittunut kalsiumia. Pohjan lähellä oleva alusvesi onkin hapeton. Hapettomassa vedessä sedimenteistä liukenee ravinteita takaisin vedeen ja alusvesi onkin hyvin ravinnepitoista. Ruokejärven vesi on kalkituksen seurauksena hyvä.[3]
Natura 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokejärven ympäristö kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Heinijärven (osa), Ylisenjärven, Porrasjärven, Pienen Porrasjärven, Juottojärven ja Kalliojärven kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa Pitkälammin ympäristöstä. Itse järviallas ei kuulu suojelualueeseen.[1][5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1964 julkaistussa peruskartassa ei järveen laske mitään suo- tai metsäojia, mutta seuraavassa vuoden 1975 peruskartassa itäiselle suolle on johdettu kuivatusoja. Eteläpäähän on kaivettu suo-oja vasta vuoden 1991 peruskartan jälkeen. Järvi on ollut koko edellä mainitun ajan autio eikä sinne ole johtanut milloinkaan mitään muita kuin talviteitä.[6][7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Ruokejärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ a b c d Ruokejärvi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Ruokejärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko