Anoksia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anoksia eli happikato on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät pärjää. Tätä aiheuttaa esim. Itämeressä enimmäkseen vesien rehevöityminen. Rehevöitymisen johdosta myös hajottajat lisääntyvät vesistöissä, jonka johdosta ne myös käyttävät suuren osan veden happimäärästä. Happea ei jää tarpeeksi esim. kaloille. Rehevöityminen aiheuttaa myös veden sakeutumista, joka haittaa kalojen näkökenttää. Happikadossa voi elää tiettyjä anaerobisia bakteereita. Happikatoa esiintyy vesistöissä: meren pohjasyvänteissä ja joskus liki pohjaansa myöten jäätyvissä lammissa.

Happikadossa veteen liuennutta happea on periaatteessa 0 %, happikadosta puhutaan myös hypoksiatilanteissa, joissa happea on liian vähän. Useimmat kalat eivät voi elää, jos happea on 30 % kyllästystilasta tai vähemmän. "Terveessä" vesiekosysteemissä happea on 80 % maksimimäärästä tai enemmän.

Itämeren pohjaan syntyy happikato, kun vesi on voimakaasti kerrostunutta. Sedimentin pinnassa olevat hajoittajat käyttävät kaiken hapen pohjanläheisestä vedestä, ja kerrostuneisuuden takia tilalle ei virtaa hapekkaampaa vettä muualta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Happikato Itämeriportaali. Viitattu 31.1.2013.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.