Vanajaveden alaosan alue
Vanajaveden alaosan alue (vesistöaluetunnus 35.22) on Pirkanmaalla Valkeakoskella, Kangasalla, Akaassa ja Lempäälässä sijaitseva Vanajaveden alaosan (pohjoisosan) ja sen ympäristön jokien ja ojien valuma-alueiden muodostama vesistöalue.[1]
Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajaveden–Pyhäjärven alueessa (35.2) toisen jakovaiheen toinen osa-alue, joka laskee Vanajavedestä Kuokkalankosken ja Hiidenvuolteelta Lempäälän kanavan kautta Pyhäjärveen. Tekstissä esiintyvät valuma-alueet ovat viranomaislähteissä luetteloitu vesistöaluetunnuksilla 35.22x, missä merkki x korvataan osa-alueen alanumerolla. Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Vuolteen alue (35.221), Jumusen–Rauttunselän alue (35.222) ja Korentiojan valuma-alue (35.223).[1]
Vesistöalueen keskusjärvi on Vanajavesi, joka on samalla sekä Vanajaveden alaosan alueen että Vanajanselän alueen (35.23) keskusjärvi. Vanajaveden alaosan alueen lähialueeseen, jonka muodostavat sekä Vuolteen alue (35.221) että Jumusen–Rauttunselän alue (35.222) yhdessä, laskee joukko lyhyitä nimettömiä ojia. Viimeksi manittuun alueeseen laskee vielä Korentioja, joka on Korentiojan valuma-alueen (35.223) laskujoki. Näiden ojien alueella sijaitsee Vanajaveden lisäksi 13 järveä ja lampea. Niistä merkittävimpiä ovat Ahtialanjärvi (134 hehtaaria eli ha), Iso Savijärvi (67 ha), Rutajärvi (43 ha), Vallonjärvi (25 ha) ja Korentijärvi (20 ha). Alueen asukasluku kohoaa kymmeniin tuhansiin, joten järvien virkistysarvolla on merkitys suurelle joukolle sen asukkaille. Alueella sijaitsee useita taajamia, joita ovat Lempäälän keskustaajama, Viiala, Toijala, Metsäkansa, Kankaronpää ja Valkeakosken keskustaajama.[1]
Vanaveden alaosaan laskee myös muita toisen jakovaiheen valuma-alueita. Lempäälän keskustaajaman Kuokkalankosken yläpuolelle Moisioon laskee pohjoisesta Moisionjoki, joka on Moisionjoen valuma-alueen (35.24) laskujoki. Tämän lähelle Ahtialanjärveen laskee idästä Myllyoja, joka on Myllyojan valuma-alueen (35.25) laskujoki. Jumuseen laskee Viialan keskustaajaman läpi Tarpianjoki, joka on Tarpianjoen valuma-alueen (35.28) laskujoki. Kohnonselkään laskee Nahkialanjoki, joka on Lontilanjoen valuma-alueen (35.27) laskujoki. Rautunselän eteläpuolelle laskee Oikkolanjoki, joka on Oikolanjoen valuma-alueen (35.26) laskujoki.
Alla esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.
Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuolteen alue (35.221)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuolteen alue alkaa Vanajavedellä Jumusen jälkeen Väänteenvuolteella, jolloin alueeseen kuuluvat ylhäältä alas luetellen Liponselkä, Korteselkä, Hiidenvuolle, Ahtialanjärvi, Liuhanvuolle, Herralankoski ja Herralanvuolle, joka päättyy Kuokkalankoskeen. Kuten nimikin antaa ymmärtää, edeltää Vanajaveden reitin laskujokea useat vuolteet. Ahtialanjärvi muodostaa vuolteiden välissä oman järvensä. Aivan Lempäälän ja Akaan välisellä etelärajalla sijaitsee Perälän kylällä Perälänlampi, joka laskee Liponselkään lyhyttä ojaa myöten. Perälänlammea vastapäätä Liponselkään laskee Metsäkansan ohittava Ylenjoki, jonka uoman läpivirtausjärvinä ovat sekä Ylenjärvi että Niittystenjärvi.
Jumusen–Rauttunselän alue (35.222)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tällä alueella on vain muutama järvi, sillä pinta-alasta suurin osa kuuluu Vanajavedelle. Alueen itäraja on Jylhänniemen ja Pappilanniemen välinen vesistö, jonka länsipuolella sijaitsee Rauttunselkä. Rauttunselkään laske Oikolanjoen valuma-alueen (35.26) laskujoki.
Siitä aukeaa pohjoiseen Kärjenniemenselkä, johon laskee Säkkisaaren takaa Mallasvesi ja sen kautta Längelmäveden- ja Hauhon reitit. Täällä sijaitsee varsin suuri lahti, jota kutsutaan Lotilanjärveksi. Siihen laskee saman jakovaiheen toisen Korentiojan valuma-alueen (35.223) laskuoja Korentioja.
Rauttunselästä länteen aukeaa Makkaranselkä, joka kapenee Konhonvuolteen kohdalla ja aukeaa uudelleen Konhonseläksi. Konhonselkään laskee Lontilanjoen valuma-alueen (35.27) laskujoki Nahkialanjoki, jonka nimi on ylempänä Lontilanjoki. Makkaranselän etelärannalla Toijalan koillispuolella sijaitsee lahti Terisjärvi, joka on lintujensuojelukohde. Makkaranselkä loppuu kapeaan Jumusensalmeen, jonka takan on viimeinen selkä Jumunen. Sen etelärannalla sijaitsee Viialan taajama, jonka läpi Tarpianjoen valuma-alueen (35.28) laskujoki Tarpianjoki laskee. Tarpianjoen pohjoispuolella laskee umpeen kasvanut Alkkulanlammi lyhyttä ojaa myöten.
Alueen pienemmät järvet sijaitsevat pohjoisessa. Vallonoja laskee Kärjenniemenselän perälle Yrjölänlahteen. Ennen Vanajavettä, joki käy Vallonjärvessä, joka on kuin kuroutunut lähti lyhyellä laskujoella. Vallonoja laskee etelästä Sääksmäeltä ja lähes Ritvalasta asti, jossa sen nimi on Arranoja. Puolivälin alapuolella sijaitsee Viuhanjärvi, joka sivuitse oja virtaa. Järvi laskee ojaan lyhyttä laskuojaa myöten. Toisen järvialueen laskuoja laskee Kärjenniemenselän perälle Savilahteen. Sinne laskee Nevenoja, joka tulee sinne luoteesta. Nevenoja on Iso Savijärven laskuoja. Vähä Savijärvi laskee Iso Savijärveen lyhyttä suo-ojaa myöten.
Korentiojan valuma-alue (35.223)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen laskuoja on Korentioja, joka laskee Korentijärvestä Vanajaveden Lotilanjärveen. Lotilanjärvi on määritelty lahdeksi, joka aukeaa Kärjenniemenselän perukkaan Säkkissaaren taakse. Vähä Korentijärvi laskee omaa laskuojaansa yhtyen Korentiojaan hieman Korentijärveä alempana. Rutajärvi on valuma-alueen suurin järvi ja se laskee Aukeasuon läpi Korenninojaa myöten Korentijärveen. Suonijärvi on kapea suojärvi, joka laskee pian Rutajärveen. Järviylänkö jakaantuu Lempäälän, Valkeakosken ja Kangasalan kesken.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järviwiki: Vanajaveden alaosan alue