Iwami Ginzanin hopeakaivos

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iwami Ginzanin hopeakaivos.

Iwami Ginzanin hopeakaivos (jap. 石見銀山, Iwami Ginzan) oli hopeakaivos Ōdassa, Shimanen prefektuurissa, Japanissa.[1] Kaivos ja sen kulttuurimaisema valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007.[2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kaivos otettiin täysimittaiseen käyttöön vuonna 1526, vaikka jotkut vanhat tekstit viittaavatkin hopeasuonen löytyneen jo 1309. Kaivoksen käyttö tapahtui Ōuchi-klaanin suojeluksessa ja sen toiminnasta vastasi hakatalainen kauppias Kamiya Jutei. 1530-luvun loppupuolella kaivoksessa otettiin käyttöön uusi sulatustekniikka, jonka seurauksena kaivoksen tuotto kasvoi huomattavasti. Tokugawa Ieyasun noustua valtaan Sekigaharan taistelun jälkeen vuonna 1600, hän pakkolunasti Japanin kaikki kaivokset, ja vastuu Iwami Ginzanin hopeakaivoksen toiminnasta siirtyi Okubo Nagayasulle.[1]

Vuonna 1602 kaivos tuotti vuosittain 15 tonnia hopeaa. Kaivoksen tuotantomäärät jatkoivat kasvuaan ja olivat korkeimmillaan 1610–1620 luvuilla. Tuotanto alkoi kuitenkin laskea 1624.[3][1] Tuottoisimpana aikanaan kaivos tuotti vuosittain 38 tonnia hopeaa, joka oli lähes kolmasosa koko maailman hopeantuotannosta. Hopeaa toimitettiin myös ulkomaille kuten Eurooppaan ja muihn Aasian maihin.[4] Vuonna 1800 alueella syttyi tuhoisa tulipalo, joka poltti suuren osan kaivoksista.[3] Meiji-restauraation jälkeen Iwami Ginzanin hopeakaivos yksityistettiin ja 1887 sen toiminta siirtyi yritykselle nimeltään Fujitagumi.[3] Kaivokselle rakennettiin jalostamo 1895, mutta se oli toiminnassa vain hieman yli vuoden ja korvattiin toisella jalostamolla. Kaivos suljettiin kannattamattomana 1923, mutta toisen maailmansodan alettua se yritettiin avata uudelleen. Trooppinen hirmumyrsky aiheutti kaivokselle kuitenkin niin pahoja tuhoja, että se jouduttiin sulkemaan vuosi avaamisensa jälkeen 1943.[1]

[muokkaa] Kaivos

1600-luvun alussa kaivoksille rakennettiin aita. Sen sisäpuolelle jäänyttä 300 hetaarin aluetta kutsuttiin Sakunouchiksi.[5] Kaivos voidaan jakaa kolmeen osaan Ginzanin alueeseen, Omorin alueeseen ja ympäröivään alueeseen. Ginzanin alue muodostuu entisestä Sakunouchista ja se rakennettiin Sengoku-kaudella. Alue oli tarkoitettu kaivoksen työntekijöiden asunnoille, mutta nykyisin näkyvissä on lähinnä temppeleitä, pyhäkköjä ja kiviseiniä vain harvojen asuintalojen ollessa enää pystyssä.[6] Omorin alue rakennettiin myöhemmin ja se sisältää muun muassa kaivoksesta vastuussa olleen rauhantuomarin toimiston.[7] Ympäröivä alue muodostuu tarvikkeiden ja louhitun hopean kuljetukseen tarkoitetuista porteista ja teistä.[8] Kokonaisuudessaa kaivoksen alueella on yhteensä noin 540 kaivoskuilua ja -käytävää.[9] Maailmanperintökohteeksi nimetty alue on kooltaan 442 hehtaaria.[1]

[muokkaa] Perintökohde

Iwami Ginzanin hopeakaivoksesta tehtiin prefektuurin historiallinen kohde 1967. Kaksi vuotta myöhemmin 1969 osia kaivoksesta valittiin kansallisiksi historiallisiksi maamerkeiksi. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin 1987 Omori, Ginzan katu ja muita kaivoksen historiallisesti merkittäviä osia määriteltiin suojeltaviksi kohteiksi.[3] Japani rekisteröi kaivoksen ehdokkaaksi Unescon maailmanperintökohteeksi huhtikuussa 2001 ja se hyväksyttiin 2007, siitäkin huolimatta ettei Unescolle neuvoa antava ICOMOS löytänyt kaivoksesta mitään, joka olisi antanut sille huomattavaa maailmanlaajuista arvoa.[1]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Advisory body evaluation: Iwami Ginzan Silver Mine 2007. Unesco. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Iwami Ginzan Silver Mine and its Cultural Landscape Unesco. Viitattu 14.5.2008. (englanniksi)
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Abbreviated Chronological Table of the Iwami-Ginzan Silver Mine History Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  4. ↑ World-famous Mine: Owerseas Trade of Iwami Silver Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  5. ↑ The Location of the Ruins Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Ginzan Zone Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  7. ↑ Omori Zone Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  8. ↑ Surrounding Area Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  9. ↑ A Walk in the Ginzan Zone: Ryugenji Mabu Iwami-Ginzan Silver Mine Sites. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

UNESCOn maailmanperintökohteet Japanissa
Gusukut ja muut Ryūkyūn kuningaskunnan omistukset (Shuri, Katsuren, Naka, Nakijin, Seifa-utaki, Sonohyan Utaki Ishimon, Shikina-en, Tamaudun, Zakimi) | Himejin linna | Hiroshiman rauhanmuistomerkki | Hōryū-jin alueen buddhalaiset monumentit | Itsukushiman pyhäkkö | Iwami Ginzanin hopeakaivos | Kii-vuoriston pyhät paikat ja pyhiinvaellusreitit (Kōya-vuori, Kumano sanzan, Yoshino ja Ōmine) | Kioton historialliset monumentit (Byōdō-in, Daigo-ji, Enryaku-ji, Ginkaku-ji, Hongan-ji, Nijōn linna, Kiyomizu-dera, Kinkaku-ji, Ninna-ji, Ryōan-ji, Saihō-ji, Kamon pyhäkkö, Tō-ji) | Naran historialliset monumentit (Tōdai-ji, Saidai-ji, Kōfuku-ji, Kasugan pyhäkkö, Gangō-ji, Yakushi-ji, Tōshōdai-ji, Heijōn palatsi) | Nikkōn pyhäköt ja temppelit (Rinnō-ji, Futarasanin pyhäkkö, Tōshō-gū) | Shirakami-Sanchi | Shirakawa-gōn ja Gokayaman historialliset kylät | Shiretokon kansallispuisto | Yakushima

Koordinaatit: 35°06′26″N, 132°26′15″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Iwami_Ginzanin_hopeakaivos
Henkilökohtaiset työkalut