Hiraizumin Puhtaan Maan buddhalaisuuden temppelit, puutarhat ja arkeologiset kohteet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hiraizumin
Puhtaan Maan buddhalaisuuden
temppelit, puutarhat
ja arkeologiset kohteet
Chūson-jin temppelin päähalli.
Chūson-jin temppelin päähalli.
Maailmanperintökohde
Sijainti Japanin lippu Hiraizumi,
Iwaten prefektuuri, Japani
38°59′16″N, 141°06′29″E
Tyyppi Kulttuurikohde
Kriteerit II, VI
Tunnusnumero 1277
Valintahistoria
Valintavuosi 2011

Hiraizumi

Hiraizumin Puhtaan Maan buddhalaisuuden temppelit, puutarhat ja arkeologiset kohteet on Hiraizumissa, Iwaten prefektuurissa, Japanissa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde. Kohde sisältää viisi 1100-luvulta, Heian-kaudelta peräisin olevaa historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittävää Puhtaan Maan buddhalaisuuden temppeliä ja muuta aluetta. Se liitettiin listalle kesäkuussa 2011.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1000- ja 1100-lukujen aikana Hiraizumi oli pohjoisen Japanin hallinnon keskus. 1100-luvun alussa Pohjoisen Fujiwara -klaanin perustaja Fujiwara no Kiyohira muutti kaupunkiin tarkoituksenaan rakentaa buddhalaisuuteen perustuva maa. Tästä syystä Hiraizumin asemakaava suunniteltiin kuvaamaan Puhtaan Maan buddhalaisuuden kaikkeuskäsitystä. Kaupunki on pyritty rakentamaan niin, että se on sopusoinnussa luonnon kanssa. Kamakura-shōgunaatti tuhosi kaupungin 1189 ja samalla se menetti poliittisen ja hallinnollisen asemansa. Jäljelle jääneistä rakennuksista monet tuhoutuivat 1200- ja 1300-lukujen tulipaloissa. 1300-luvulta 1500-luvulle temppelit saivat rahoituksensa maaherroilta ja pyhiinvaeltajilta. Tokugawa Ieyasun noustua valtaan 1603 Hiraizumi siirtyi Sendain hanin alaisuuteen.[3]

Puutarhat ja temppelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiraizumin Puhtaan maan puutarhat suunniteltiin luonnollisia kiviä, puita ja vuoria kunnioittaen. Tämä suunnittelutapa heijasti Puhtaan Maan buddhalaisuuden ja šintolaisuuden sulautumista. Tämä näkyi muun muassa siinä, että Hiraizumin puutarhojen lammet poikkesivat Kiinan ja Intian vastaavista lammista niiden kaarevien, kivisten rantojen avulla.[4] Kanjizaiō-in Aton puutarhaa lukuun ottamatta Hiraizumin Puhtaan Maan puutarhat ovat linjassa itää kohti.[5]

1000- ja 1100-luvuilla japanilaiselle arkkitehtuurille oli tyypillistä Amida-buddhan hallit eli Amidadōt.[4] Hiraizumin puutarhat ja temppelit toimivat malleina myöhemmille buddhalaistemppeleille muualla Japanissa. Näihin lukeutuivat muun muassa Yōfuku-ji Kamakurassa (1189–1405) ja vuonna 1160 rakennettu Ganjō-ji Shiramizussa.[4]

Valinta maailmanperintökohteeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen ehdokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohde oli ehdolla maailmanperintöluetteloon ensimmäisen kerran vuonna 2008, jolloin sitä ehdotettiin kriteereillä III, IV, V ja VI. Ehdotuksen nimi oli tuolloin Hiraizumin Puhtaan Maan buddhalaisuuden kosmologiaan liittyvä kulttuurimaisema (engl. Hiraizumi - Cultural Landscape Associated with Pure Land Buddhist Cosmology). Ehdotettuun alueeseen kuului tuolloin, myöhemmin hyväksyttyjen Chūson-jin, Mōtsū-jin ja Muryōkō-in Aton temppelien sekä Kinkeisan-vuoren lisäksi Takkoku no Iwayan ja Chōjagaharahaiji Aton temppelit, Shirotoritate Isekin linnoitus, Honederamura Shōen Isekin ja Ichinoseki Honderan maalaismaisemat sekä Yanaginogosho Isekin hallintoalue. Ehdotettu alue oli kooltaan 551,1 hehtaaria ja sitä ympäröi 8 213,1 hehtaarin suojavyöhyke.[6] Unesco päätti kuitenkin tuolloin viivyttää sen hyväksymistä kunnes Japani tekisi tarkempaa vertailevaa tutkimusta Hiraizumin ja vastaavien kiinalaisten ja korealaisten kohteiden välillä sekä tarkistaisi ehdotetun perintöalueen rajojen sijainnin.[7]

Toinen ehdokkuus ja hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japani asetti kohteen ehdolle uudestaan 2010, jolloin kohteeseen kuuluvat alueet oli rajattu alkuperäisestä yhdeksästä kuuteen. Kohteelle oli annettu myös uusi nimi: Hiraizumin Puhtaan Maan buddhalaisuuden temppelit, puutarhat ja arkeologiset kohteet. Hyväksyttyjen kohteiden lisäksi Japanin tekemässä ehdotuksessa oli mainittu lisäksi hallintoalue Yanaginogosho Iseki, mutta Unesco jätti sen pois hyväksytystä alueesta.[3] Kohde hyväksyttiin luetteloon 2011 kriteereillä II ja VI.[1] Japanin tekemässä ehdotuksessa oli mainittu myös kriteeri IV. Unescolle neuvoa antava ICOMOS kuitenkin katsoi, ettei kyseinen kriteeri täyttynyt, joten Unesco jätti kyseisen kriteerin pois valintaperusteista.[8] Alueen koko on 187 hehtaaria ja sitä ympäröi 5 998 hehtaarin suojavyöhyke.[3]

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyväksytyt kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohde Kuvaus Kuva
Chūson-ji Chūson-ji oli ensimmäinen Fujiwara no Kiyohiran Hiraizumiin rakentamista temppeleistä. Suurin osa siihen kuuluneista rakennuksista tuhoutui tulipalossa vuonna 1337. Vuodesta 1953 eteenpäin alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet muun muassa Ōikegaran Ato -nimisen puutarhan. Maailmanperintökohteeseen luetaan Chūson-jin-temppeli ja sen puutarhan jäänteet.[3] Chuson-ji1.jpg
Mōtsū-ji Mōtsū-jin temppeli rakennettiin alun perin 1100-luvun puolivälissä. Kaikki temppelin alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat 1200- ja 1500-lukujen tulipaloissa. Alueelle on tulipalojen jälkeen rakennettu joitakin uusia rakennuksia, kuten 1700-luvulta peräsin oleva Jōgyōdōn temppeli. Vuosien 1930 ja 1990 välillä tehdyissä kaivauksissa löydettiin temppelirakennusten jäänteiden lisäksi myös kaksi puutarhaa: Mōtsū-ji Teien ja Kanjizaiō-in Teien. Molemmat puutarhat on sittemmin kunnostettu. Mōtsū-ji Teienin keskeisin piirre on Ōizumigaiken lampi. Maailmanperintökohteeseen luetaan temppelin jäänteet ja uudelleenrakennettu puutarha.[5] Oizumi Pond Motsuji Hiraizumi 2007-01-27.jpg
Kanjizaiō-in Ato Kaivaukset ovat paljastaneet Kanjizaiō-in Aton temppelin päärakennusten jäänteitä, kuten Dai-amidadōn ja Shō-amidadōn hallit. Temppelissä on Maizurugaike niminen Puhtaan Maan puutarha, jossa on noin sata metriä läpimitaltaan oleva lampi. Lammen keskellä on saari. Maailmanperintökohteeseen luetaan temppelien jäänteet ja sen kunnostettu puutarha.[5] Kanzizaiouin garden HIRAIZUMI.JPG
Muryōkō-in Ato Temppeli rakennettiin 1100-luvun lopussa ja se tuhoutui tulipalossa 1200-luvun puolivälissä. Nykyisin sekä temppeli että sen puutarha ovat riisipeltojen peittämiä. Maailmanperintökohteeseen luetaan temppelialueen rauniot sekä sen puutarha.[4] Muryokoin ruins Hiraizumi 2007-01-27.jpg
Kinkeisan Noin sata metriä korkea pyhä vuori oli aikanaan Hiraizumin keskeinen kiintopiste. Sen huipulta on löydetty yhdeksän kumpua, joihin Pohjoisen Fujiwara -klaanin arvellaan haudanneen sūtria.[4] Kinkeizan3.JPG

Hylätyt kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohde Kuvaus Kuva
Yanaginogosho Iseki Yanaginogosho Iseki on arkeologinen kohde, joka kattaa Pohjoisen Fujiwara -klaanin muinaisen hallintoalueen. Se rakennettiin alun perin 1000-luvun lopun ja 1100-luvun alun aikana.[4] ICOMOS katsoi, ettei alue täyttänyt tarvittavia kriteerejä, jonka seurauksena se jätettiin maailmanperintöluettelon ulkopuolelle.[8] Yanaginogosyo.JPG

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hiraizumi – Temples, Gardens and Archaeological Sites Representing the Buddhist Pure Land Unesco. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  2. Unescon Maailmanperintökomitea valitsi 25 uutta kohdetta maailmanperintölistalle 19.7.2011. Pariisi: Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa. Viitattu 18.9.2011.
  3. a b c d ICOMOS 2011, s. 225
  4. a b c d e f ICOMOS 2011, s.227
  5. a b c ICOMOS 2011, s.226
  6. Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List 2008 (pdf) (s.63–64) 2008. Viitattu 25.9.2011. (englanniksi)
  7. Decision - 32COM 8B.24 Unesco. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  8. a b ICOMOS 2011, s. 231

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 38°59′16″N, 141°06′29″E