Iku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista Iku-yhtyettä. Iku on myös hyvin harvinainen suomalainen pojan nimi.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Iku
Tiedot
Toiminnassa 1987–1997 (uudelleen 2002)
Tyylilaji suomirock
Kotipaikka Pori, Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

Iku Tukiainen,  kitara, laulu
J-P Roininen,  basso
Tumppi Kuivala,  rummut

Levy-yhtiö

Pilke / Jakeluyhtiö : Texicalli Records
Aiheesta muualla
Kotisivut

Iku on vuonna 1986 perustettu porilainen suomirock-yhtye. Yhtyeen keulakuvana, säveltäjänä ja sanoittajana toimii yhtyeen kitaristi Iku Tukiainen, joka on nykyään ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Lukuisten jäsenvaihdosten lisäksi yhtye toimi nimellä Toinen Kierros vuosina 1997-2002. Vuonna 2003 Iku-yhtye aloitti uudestaan ja on ollut toiminnassa siitä asti.

Iku-yhtyeen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iku-yhtye perustettiin Porissa vuoden 1986 lopussa. Alkuperäinen kokoonpano hajosi nopeasti, kun jäsenistä Laine ja Häyhä liittyivät Rosanna-yhtyeeseen. Vuonna 1987 koottiin suurin Iku-kokoonpano, joka ehti tehdä keikkoja mallikkaasti ja yhden singlen "Kohti tuntematonta" / "Myöhässä taas" Flamingolle. Levy otettiin hyvin vastaan ja sitä soitettiin myös radioissa.

Keväällä 1988 Kari Heiskari lähti Juliet Jonesin Sydän -yhtyeeseen ja Janne Ora opiskelemaan lehdistöalalle. Jäsenten tilalle tulivat J-P Roininen alias Rene basistiksi ja Petri Hissa rumpaliksi. Marko Honkasen teatterityön vuoksi kokoonpano hajosi muutaman keikan jälkeen ja kokoonpanosta jäljelle jäivät vain Iku Tukiainen ja J-P Roininen.

Vuonna 1988 yhdessä tuumin Iku ja J-P päättivät perustaa trion, jota oli helpompi hallita, koska miehistöä oli puolet vähemmän. Pian löytyikin Aki Honkajärvi rumpaliksi. Tiiviin harjoittelun jälkeen yhteinen sävel löytyi 1989 ja ilmestyi single "Tämän päivän turhuus" / "Pelon varjot" Yö-yhtyeen manageri Järvenpään omalle West Coast Records -levymerkille. Keikkoja yhtye teki usein ja levy soi hyvin radioissa.

Iku pääsi tekemään ensimmäistä pitkäsoittoa loppuvuodesta 1989 ja myös toinen single "Erämaat" / "Bukarest" palaa ilmestyi samalle West Coast Recordsille. Ensimmäinen Ikun albumi Mustaa valoa ilmestyi helmikuussa 1990. Levy menestyi kohtuullisesti ja yhtye esiintyi TV:ssä Hittimittarissa sijoittuen toiseksi. Myös kappaleista "Eteenpäin", "Loppusointuja" ja "Uhrit" tehtiin TV-videot.

Iku pääsi tekemään toista levyään vuonna 1991 Propaganda recordsin Kill City -levymerkille. Ilmestynyt LP Ruusuja ja ohdakkeita ja single "Ruusuja ja ohdakkeita" / "Marjanpoimijat" olivat aikaisempaan verrattuna erilaista Ikua sisältäen teknisempää soittoa ja jopa vähän psykedeliaa. Ikun ja Jussi Hakulisen yhteisestä "Avain"-kappaleesta yhtye teki videon.

Ensimmäisen Iku-yhtye vaihtuvissa kuvioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikuun vuonna 1992 kosketinsoittimiin tuli Puppe Oksanen, jonka jälkeen Iku ja J-P soittivat Noin 7 veljestä -yhtyeessä. Yhtyeen toiminta kuitenkin päättyi kosketinsoittaja Ville Borgersenin menehdyttyä auto-onnettomuudessa.

Vuonna 1993 Iku teki CD-EP:n Haloo, jonka jälkeen Sami Valverinne tuli mukaan kosketinsoittajaksi, kunnes hän siirtyi soittamaan rumpuja. Ahti Impola siirtyi miksaustöistään (Cotton Studio, jossa äänitettiin myös Ikun musiikkia) vuonna 1994 soittamaan koskettimia. Ikulla oli kaksi taustalaulajatyttöä vuosina 1995-1996.

Toinen Kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iku Tukiainen alkoi toimia kitaristina Neumannin kera esittäessä omia kappaleitaan ja soittaen yli kaksisataa duokeikkaa vuosina 1996-1999. Joni Lindroos tuli Ikun yhtyeeseen rumpaliksi ja Valverinne takaisin kosketinsoittajaksi vuonna 1997. Yhtyeen nimeksi tuli Toinen Kierros. Yhtye teki pitkäsoittoalbumin Tyylirikkoja Heiskasen baarin jukeboxissa vuonna 1999 Propaganda recordsille.

Toinen Kierros esiintyi Jyrki-ohjelmassa, jossa se esitti kappaleet "Hyvää matkaa" ja "Ruusuja ja ohdakkeita (versio 2)". Yhtyeeseen liittyivät lisäksi Krisse Wetterstrand soittamaan congat sekä lyömäsoittimet ja Jussi Reunamäki kosketinsoittajaksi. Vuonna 2000 yhtye äänitti uutta levyä, jonka nimeksi tuli Kulta Groove. 20 kappaleen eepoksen julkaisi Propaganda records.

Iku-yhtyeen kolmas vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 alkoi Ikun kolmannen pitkäsoiton tekeminen. Levy sai nimekseen Tähtihetkiä. Nimikkobiisi kuvaa lama-ajan tunnelmia. Levy ilmestyi vuoden 2004 syyskuussa. Levyltä ilmestyi kolme singleä ja peräti myös yksi kappale keväällä 2006.

Iku harjoitteli 1980-luvun alkupuolen Wanha Laine -yhtyeen ohjelmistoa ja äänitti niistä levyn Musta Herra vuoden 2006 kesäksi. Levyltä ilmestyi kaksi singleä. Single "Unohdetut" ilmestyi syksyllä 2007 ja albumi Suomirock-ilta syksyllä 2008.

Liikkuvat taa -albumi valmistui vuonna 2010 ja sen julkaisi Pilke-levymerkki. Albumi äänitettiin Finnvox-studioilla Helsingissä ja vierailevana muusikkona kosketinsoittimissa oli Remix-yhtyeessä soittanut Jyri Kallio. Ensimmäinen single albumilta oli "Pieni tarina". Levyn äänityksestä ja miksauksesta vastasi Risto Hemmi. Vuoden 2013 Ikulta ilmestyi albumi Lopulta kaikki saduksi muuttuu.

Helmikuussa 2015 ilmestynyt albumi Dreamlandia ja levyltä julkaistut singlet on äänitetty Porissa. Kappaleesta "Mopoautoparkki" tehty video on saanut paljon katseluja. Levyllä Iku siirtyi 1990-luvulta tutulle Kill City -levymerkille. Albumilla vaikuttaa uusi naissolisti Pauliina Koskinen, joka liittyi yhtyeeseen vuonna 2013.

Maaliskuussa 2015 yhtye julkaisi Jussi Hakulisen kanssa kappaleen "Erakko".[1] Yö julkaisu kappaleesta toukokuussa 2016 singlen, ja se on myös mukana albumilla Puolet taivaasta – puolet helvetistä.

Maaliskuun 31. päivänä 2017 julkaistiin Ikun uusin albumi Meidän aika, jolla yhtye palasi takaisin juurilleen esittäen energistä ja melodista suomirockia.[2], Meidän aika -levyltä on julkaistu videona ja singlenä "Tuliset kadut".[3]

Vuonna 2019 julkaistiin uusi albumi Perinteistä, rehellistä...Porilaista. Albumi sisältää muun muassa Jussi Hakulisen laulaman kappaleen "Erakko" sekä toisen Iku Tukiaisen ja Jussi Hakulisen yhteisen kappaleen "Tuulessa katkenneet". Kappaleen laulaa Hakulinen. Lisäksi levyllä ovat vierailevina solisteina Ana Kaunisto kappaleessa "Nummien kutsu" ja Paapa Lehtinen kappaleessa "Uusi alku". Levy on saanut hyvän vastaanoton ja sitä on kehuttu arvosteluissa.

Vuonna 2020 Iku-yhtye on saanut valmiiksi 11. pitkäsoittonsa "Mitä onneen tarvitaan", joka julkaistaan koronaviruksen takia ainoastaan rajoitettuna CD-versiona ja ladattavana versiona helmikuussa 2021. Sitä ennen julkaistaan levyltä vielä kaksi ladattavaa singleä. Iku-yhtye aikoo myös kuvata ja julkaista neljä-viisi videota uuden levyn kappaleista. Vierailevana kosketinsoittajana levyllä soittaa Jyri, "Jyrzä" Kallio.

Maaliskuun lopulla 2021 julkaistu: "Mitä onneen tarvitaan" on saanut hyvät arvostelut ja se on muun muassa valittu huhtikuun 2021 paikallisradioiden kuukauden levyksi.

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iku: Mustaa valoa (West Coast, 1990)
  • Iku: Ruusua ja Ohdakkeita (KILL 08, Kill City, 1991)
  • Toinen Kierros: Tyylirikkoja Heiskasen Baarin Jukeboxissa (PRO 2002, Pro-records, 1999)
  • Toinen Kierros: Kulta Groove (PRO 2006, Propaganda records, 2001)
  • Iku: Tähtihetkiä (PRO 2036, Propaganda records, 2004)
  • Iku: Musta herra (PRO 2053, Propaganda records, 2006)
  • Iku: Suomirock-ilta (PRO 2063, Propaganda records, 2008)
  • Iku: Liikkuvat taa (Pilke 004, Pilke, 2010)
  • Iku: Lopulta kaikki saduksi muuttuu (Pilke 011, Pilke, 2013)
  • Iku: Dreamlandia (KILLCD 19, Kill City, 2015)
  • Iku: Meidän aika (KILLCD 21, Kill City, 2017)
  • Iku: Perinteistä, rehellistä...Porilaista (KILLCD 22, Kill City, 2019)
  • Iku: Mitä onneen tarvitaan (Pilke 019 / Texicalli Records, 2021)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iku: Kohti tuntematonta / Myöhässä taas (Flamingo, 1988)
  • Iku: Tämän päivän turhuus / Pelon varjot (West Coast Records, 1989)
  • Iku: Erämaat / Bukarest palaa (West Coast Records, 1990)
  • Iku: Ruusuja ja Ohdakkeita / Marjanpoimijat (KILL 006,Kill City, 1991)
  • Iku: Sisko (4 kappaleen maxi, 1993)
  • Iku: Haloo (Haloo / Jumalten juomaa / Oot mun kaikuluotain / Hiekkarantojen kuningatar) (CD, 1994)
  • Toinen Kierros: Joulukuun yhdeksäs / Tekstiviesti / Harmonia (Propaganda records, 2000)
  • Toinen Kierros: Kiiltokuvia / Kaikkien Ei-Kenenkään maa / Onko sinulla varaa (Propaganda records, 2001)
  • Iku: Melankoliaa / Tähtihetkiä(PRO 2038 Propaganda records, 2004)
  • Iku: Nostakaa maljat / Pieni tarina / Missä olet? (Propaganda records, 2004)
  • Iku: Pieni tarina / Yövuoro iskelmätehtaalla / Lapsuuden ystävä (PRO 2042 Propaganda records, 2004)
  • Iku: Musta Herra / Näen ja kuulen (Propaganda records, 2006)
  • Iku: Yksin itken sateeseen / Tänä keväänä (Propaganda records, 2006)
  • Iku: Unohdetut / Elämän syksy (PRO 2057 Kill City, 2007)
  • Iku: Pieni tarina (2010) / Mediapersoona (Pilke 001, Pilke, 2010)
  • Iku: Suvilaulu (Pilke 002, Pilke. 2010)
  • Iku: Siipiesi suojaan (Pilke 003, Pilke, 2010)
  • Iku: Varjo vain (Pilke 005, Pilke. 2011)
  • Iku: Juostaan tuuleen (Pilke 006, Pilke. 2011)
  • Iku: Haltiatar (Pilke 007, Pilke, 2012)
  • Iku: Painolasti (Pilke 008, Pilke, 2012)
  • Iku: Merirosvolippu (Pilke 009, Pilke, 2012)
  • Iku: Ota minut mukaasi (Pilke 010, Pilke, 2012)
  • Iku: Mopoautoparkki (Pilke 012, Pilke, 2013)
  • Iku: Piiri Pienen Kaupungin (Pilke 013, Pilke, 2013)
  • Iku: Sydän päättää (Pilke 014, Pilke, 2014)
  • Iku Feat. Jussi Hakulinen: Erakko (KILLCDS 20, Kill City, 2015)
  • Iku: Kaupungin konnuilla: Alustoilta ladattava single ( Kill City, 2017)
  • Iku: Ikuisuuden Tuulet: Alustoilta ladattava single (Pilke / Texicalli Records, 2020)
  • Iku: Auringot: Alustoilta ladattava single (Pilke / Texicalli Records, 2020)
  • Lisäksi levyjä on kokoelmilla ja CD-uudelleenjulkaisuja on ilmestynyt eri koosteella.

Iku-yhtyeen kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenet 1986–1987

Jäsenet 1987–1988

Jäsenet 1988

Jäsenet 1988–1992

Jäsenet 1992

  • Iku: Kitara, laulu
  • J-P Roininen: Basso
  • Aki Honkajärvi: Rummut
  • Petri Oksanen: Kosketinsoittimet

Jäsenet 1993–1996

Iku jäsenet 2003–

  • Iku Tukiainen: Kitara, laulu
  • Pauliina Koskinen; Laulu, kosketinsoittimet (2013 - 2015)
  • J-P Roininen: Basso
  • Joni Lindroos: Rummut (2003–2006)
  • Masa Vainio: Rummut (2006–2008)
  • Marko Virkku Vironmäki: Rummut (kesä 2008 - 2015)
  • Tuomo "Tumppi" Kuivala: Rummut ja lyömäsoittimet (syksy 2015 alkaen)

Toinen Kierros 1997-2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www.iskelma.fi/musiikki/jussi-hakulinen-julkaisi-koskettavan-kappaleen-kuuntele-erakko/1/11429. Viitattu 30.3.2015.
  2. ↑ Iku - Meidän aika propagandarecords.blogspot.fi. Viitattu 16.4.2017.
  3. ↑ Iku - Tuliset kadut YouTube. Viitattu 16.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iku&oldid=22189457”