Home

Wikipedia
Ohjattu sivulta Homeet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sienestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Homeisia nektariineja
Homehtunutta jauhelihakastiketta

Home on mikrosieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona (vertaa hiivoihin, jotka puolestaan ovat yksisoluisia sieniä). Homeet ei ole taksonominen ryhmä, vaan niihin kuuluu sieniä Zygomycota-, Deuteromycota- ja Ascomycota-luokista. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista sekä allergiaoireita. Homelajeja tunnetaan tuhansia.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.

Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin +2°C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi.

Aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.

Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.

Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljeltyjä homeita käytetään useiden elintarvikkeiden, kuten juustojen, kestomakkaroiden ja mustan teen valmistuksessa. Aspergillus-lajiin kuuluvia koji-homeita (Aspergillus oryzae) on hyödynnetty Itä-Aasiassa vuosisatoja. Niiden avulla fermentoidaan soijapapujen ja viljan sekoituksesta soijapaputahnaa ja soijakastiketta. Niitä käytetään myös saken ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa.

Homeita viljellään myös muihin tarpeisiin. Niiden avulla valmistetaan monenlaisia kemikaaleja, entsyymejä ja antibiootteja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ainsworth & al.; Dictionary of the Fungi. 8. painos, 1996. ISBN 0 85198 885 7
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Home.