Henry Francis Lyte

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Francis Lyte

Henry Francis Lyte (1. kesäkuuta 1793 Ednam, Skotlanti20. marraskuuta 1847 Nizza, Sardinian kuningaskunta) oli skotlantilainen anglikaanisen kirkon pappi, teologi ja virsirunoilija.

Elämä ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henry F. Lyte syntyi Skotlannissa. Hän sai koulutuksensa Dublinin Trinity Collegessa. Jo opiskeluaikanaan hän kirjoitti palkittuja runoja. Hän valmistui 1814, vihittiin papiksi 1815 ja sai ensimmäisen virkansa lähellä Wexfordia Irlannissa. Vuonna 1817 hän muutti Marazioniin, Cornwalliin. Sieltä hän siirtyi vuonna 1819 Lymingtoniin, ja vuonna 1823 hänet nimitettiin Lower Brixhamiin, Devoniin, missä hän oli pappina kuolemaansa saakka.[1]

Koko elämänsä ajan hän kärsi heikosta terveydestä ja vietti usein aikaa Manner-Euroopassa saadakseen helpotusta vaivoihinsa. Vuoteen 1840 mennessä Lyte vietti suuren osan ajastaan ​​lämpimämmässä ilmastossa Ranskassa ja Italiassa. Hän joutui luopumaan työstään 1847. Matkalla Roomaan hän kuoli Nizzassa keuhkotuberkuloosiin ja hänet haudattiin siellä englantilaiseen hautausmaahan 20. marraskuuta 1847.[2]

Lyten runoilijanlahjat olivat ilmenneet jo opiskeluaikana, ja hän on kirjoittanut lähes 300 virttä ja julkaisi kaksi runokirjaa.[1] Hänen tunnetuin virtensä on Abide with me: fast falls the eventide” (suom. Oi Herra, luoksein jää). Sen synnystä on useita erilaisia kertomuksia. Kauan on kerrottu, että hän olisi kirjoittanut sen 4. syyskuuta 1847, saman päivän iltana, jolloin hän vietti jumalanpalvelusta viimeisen kerran seurakunnassaan ja että hän antoi virren tekstin ja melodian perheensä jäsenille.[2] Virren tekstin viittaukset vuoroveteen (eventide) ja jäähyväistunnelma voisivat viitata tähän. Kuitenkin todennäköisempää on, että hän oli kirjoittanut sen aikaisemmin Berry Headissa, jossa hän vietti kesäänsä toipilaana. Virren julkaisi hänen tyttärensä Anna Maria Maxwell Hogg 1850 kirjassa Remains of the late Henry Francis Lyte.[3]

Virsi on tullut tunnetuksi ja paljon käytetyksi englanninkielisessä maailmassa, niin kirkollisissa kuin maallisissa tilanteissa. Se on ennen muuta iltavirsi, mutta sitä käytetään yleisesti hautajaisvirtenä. Yhä edelleen sitä lauletaan vuosittain jalkapallo-ottelussa, kun Cup Final -ottelu pelataan Wembleyn stadionilla[3].

Virsi on tunnettu maailmanlaajuisesti. Alkuaan siinä on ollut kahdeksan säkeistöä[4], mutta eri kirjoissa siitä on säkeistömäärältään erilaisia versioita, yleisimmin viisi säkeistöä. Yleisimmin sitä lauletaan William Henry Monkin (1823–1889) sävelmällä, joka tunnetaan nimellä "Ev­en­tide".

Lyten virsiä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

Ruotsin kirkon virsikirja

Hengellinen laulukirja

  • 547 Oi Herra, luoksein jää

Cantemus [5]

  • 282 Oi Herra, luoksein jää (Suom. Martti Ruuth 1903)

Seurakunta laulaa [6]

  • 32 Sieluni, oi, kiitä Herraa (Suom. Afra Arasola)
  • 44 Ylistäkää Jumalaa, halleluja! (Suom. Afra Arasola)
  • 78 Jää luoksein nyt, ilta pian saa (Suom. Uuno Paano)
  • 366 Paimen hyvä, johda meitä (Suom. Olli Vuorinen 1880, uud. Lauri Thurén)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Henry Francis Lyte hymnary.org. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  2. a b Henry Francis Lyte, 1793-1847 stempublishing.com. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  3. a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 493. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  4. ABIDE WITH ME (Lyte) hymntime.com. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  5. Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta,. Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
  6. Seurakunta laulaa 2001. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.