Haitin konflikti
| Haitin konflikti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
| Osapuolet | ||||||||
 Haiti |
Haiti National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti | |||||||
| Komentajat | ||||||||
|
Haiti Jean-Bertrand Aristide |
Haiti Guy Philippe | |||||||
| Tappiot | ||||||||
| 50 (arvio) | Ei tietoa | Ei tietoa | ||||||
Haitin konflikti oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden erottamiseen presidentin virasta.
Kapina alkoi 5. helmikuuta 2004 Gonaïvesin valtauksella. 22. helmikuuta kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin ja viikkoa myöhemmin piirittivät maan pääkaupunkia. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi ja lensi Yhdysvaltain tuella Keski-Afrikan tasavaltaan, mistä jatkoi Etelä-Afrikkaan.
Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.[1]
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti Boniface Alexandre ja pääministeri Gérard Latortue.
Edeltäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2003 Aristide vaati Ranskalta miljardien eurojen korvauksia. Oli käynyt ilmi, että Haiti oli maksanut itsenäistymisen jälkeen korvauksia ranskalaisten menettämästä siirtomaaomaisuudesta. Aristide vaati kompensaatiota, ei ainoastaan maksetuista summista (560 miljoonaa USD) vaan siitä menetetystä talouskasvusta, jota rahalla olisi laskennallisesti saatu (21–115 miljardia).[2]
Syyskuussa 2003 murhattiin gonaivesilainen jengipäällikkö Amiot Métayer. Hän oli ollut aiemmin Aristiden liittolainen mutta joutui epäsuosioonn ja vankilaan 2002. Métayerin veli Buteur Métayer siirtyi jengin johtoon. Amiot Métayerin murha laukaisi protesteja ja mielenosoituksia.[3]
Loppuvuonna 2003 Ranska antoi filosofi Régis Debraylle tehtäväksi johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti Salvador Allenden, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa. Aristide sanoi myöhemmin tulkinneensa tämän suoraksi uhkaukseksi: eroa tai kuole.[2]
Vuodenvaihteessa useat kansainväliset tahot ilmaisivat huolestuneisuutensa Haitin levottomuuksista. Tammikuun loppupuolella Karibian yhteisö CARICOM yritti sovitella tilannetta Aristiden puolueen ja opposition edustajien välillä. Oppositio hylkäsi sovintoesityksen.[4]
Vallankaappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti. Métayerin jengi oli osa tätä ryhmää.lähde?
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman[4] ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki Port-au-Princeä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.lähde?
Aamulla 29. helmikuuta 2004 yhdysvaltalainen diplomaatti Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Moreno oli järjestänyt Aristiden paluun edellisestä maanpaossta vuonna 2000. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristide lähti maanpakoon yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta ja lopulta Keski-Afrikan tasavalta hyväksyi turvapaikan. Aristide asui myös Jamaikalla ja lopuksi Etelä-Afrikassa vuoteen 2011 asti.[2]
Aristiden lähdön jälkeen pääkaupungissa oli ryöstelyä, väkivaltaa ja levottomuuksia.[4]
Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.lähde?
Vallankaappauksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandresta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen.[5] Alexandre pyysi myös Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren.lähde?
Ennen virallista YK-joukkojen ja Operation Secure Tomorrow'n saapumista, saapui Haitille heti Aristiden lähdettyä 29.2. noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Viikon sisällä saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot.[6]
1. kesäkuuta 2004 rauhanturvaoperaatio siirrettiin MINUSTAH:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti Brasilia ja sen tukijoina olivat Argentiina, Chile, Jordania, Marokko, Nepal, Peru, Filippiinit, Espanja, Sri Lanka ja Uruguay.[7]
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 Aristiden liittolainen René Préval valittiin uudeksi presidentiksi.[8] Vaalit johtivat laajoihin mielenosoituksiin.[9]
Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi The New York Times -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet Ranskan asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen.[2] Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs James Brendan Foley kielsi väitteen.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' CNN. 2.3.2004. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ a b c d Demanding Reparations, and Ending Up in Exile New York Times. 2022. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Amiot Metayer Biography Haiti Observer. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ a b c Report on OAS activities involving Haiti from 11 Nov 2003 to 10 Mar 2004 OAS / ReliefWeb. 17.3.2004. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Former Haitian President dies at 87 Caribbean News. 2023. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Operation Secure Tomorrow Global Security. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Brazil’s participation in MINUSTAH (2004-2017): perceptions, lessons and practices for future missions (s.12) Igarape. 2018. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ A Deal Is Reached to Name a Victor in Haiti's Election 16.2.2006. NY Times. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Riots Follow Contentious Election in Haiti PBS. Viitattu 15.1.2024.
