HIV miesten välisestä seksistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

HIV-tartunnan saaminen miesten välisestä seksistä on tilastollisesti yleisempää kuin tartunnan saaminen eri sukupuolta olevien tai naisten välisestä seksistä. HIV ja siitä aiheutuva AIDS havaittiin länsimaissa ensimmäisten joukossa homoseksuaalisilla miehillä, joiden keskuudessa ne levisivät erityisesti 1980-luvulla. Tämän vuoksi HIV ja AIDS yhdistettiin tuolloin homoseksuaalisuuteen aiheuttaen voimakasta syrjintää. HIV voi tarttua seksuaalisesta suuntautumisesta, seksikumppanin sukupuolesta ja myös seksin harrastamattomuudesta riippumatta. Ehkäisyn oikea käyttö voi estää HIV:n leviämisen miesten välisessä seksissä.

HIV-tartunta naisten välisestä seksistä on harvinainen, mutta mahdollinen.[1]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa on 19-kertainen todennäköisyys saada HIV-tartunta.[2]

HIV-tartunnan saanneiden osuus miehistä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa, vaihtelee runsaasti maittain. Yhdistyneiden kansakuntien yhteisen AIDS-ohjelman mukaan 96:sta vuonna 2013 osuuden ilmoittaneesta maasta HIV-tartunnan saaneiden miesten välistä seksiä harrastaneiden miesten osuus oli alle yhden prosentin yhdeksässä maassa, muun muassa Suomessa, ja korkeimmillaan Guineassa, jossa se oli 57 %. Yhteensä 73 valtiota ei ilmoittanut tuolloin osuuden suuruutta. Yleisintä HIV-tartunnat miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa on Länsi- ja Keski-Afrikassa, jossa mediaaniosuus oli vuosina 2009–2013 yli 18 %. Koko väestöllä osuus oli noin yhden prosentin.[3]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa vuonna 2018 todetuista 153:sta HIV-tapauksesta 38 johtui miesten välisestä seksistä ja 55 eri sukupuolta olevien välisestä. Lisäksi 6 oli levinnyt ruiskujen käytöstä, 2 äidiltä lapselle ja 51 oli ilmoittamattomista syistä. Miesten välisestä seksistä aiheutunut osuus on pienentynyt verrattuna esimerkiksi vuoden 1989 tilanteeseen, jolloin todetusta 43:sta HIV-tartuntatapauksesta 25 johtui miesten välisestä seksistä ja kymmenen heteroseksistä.[4]

Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksien mukaan 66 % kaikista HIV-tartuntatapauksista ja 82 % kaikista miesten tartuntatapauksistsa oli homo- ja biseksuaalisilla miehillä. Yleisintä tartunnat olivat afroamerikkalaisilla homo- tai biseksuaalisilla miehillä.[5]

Verenluovutuskieltoa miesten välisestä seksistä perustellaan muun muassa korkeammalla todennäköisyydellä saada HIV-tartunta. Luovutettu veri testataan, mutta testien vajavaisuuden vuoksi verta vastaanottavien potilaiden turvallisuutta pyritään parantamaan pysyvällä tai määräaikaisella verenluovutuskiellolla. Kieltoa on arvosteltu loukkaavaksi ja syrjiväksi.[6]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HIV:n tarttuminen anaaliseksistä on todennäköisempää kuin emätinseksistä. Suuseksistä tartunta on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Anaaliseksissä vastaanottavan henkilön todennäköisyys saada tartunta on suurempi kuin antavan osapuolen. HIV voi päästä verenkiertoon vastaanottavan henkilön peräsuolen seinän kautta. Antava osapuoli voi saada tartunnan esimerkiksi virtsaputken, esinahan tai pienten haavaumien kautta.[1] Lisäksi kondomin rikkoutuminen on todennäköisempää anaaliseksissä kuin emätin- tai suuseksissä.[7]

Homoseksuaalisuuden laittomuus, sosiaalinen stigma ja väkivalta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan vaikuttavat siihen, ettei HIV-tartuntaa epäilevä miesten välistä seksiä harrastava mies uskalla tai pysty hakeutumaan hoitoon, tai ettei hän pysty hankkimaan sopivia ehkäisyvälineitä. Myös se, ettei ehkäisyvälineitä, terveydenhoitoa tai seksuaalikasvatusta ole saatavilla heikentävät HIV-tartunnan välttämiseksi tarpeellisten toimien mahdollisuutta.[8]

Ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kondomin oikea käyttö suojaa HIV-tartunnalta. Kondomin rikkoutumisen estämiseksi vesi- tai silikonipohjaisen liukuvoiteen käyttö on suositeltavaa. Sen sijaan öljypohjainen liukuvoide voi heikentää kondomin rakennetta ja aiheuttaa sen rikkoutumisen. HIV-testin tekeminen ja seksikumppaneiden tiedottaminen voi estää uusien tartuntojen aiheutumisen.[7][9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gran Furyn luoma silence = death (suom. hiljaisuus = kuolema) juliste vuodelta 1987. Holokaustien aikainen vaaleanpunainen kolmio oli yksi AIDS kriisin symboleista.

Ensimmäiset henkilöt, joilla lääkärit tunnistivat AIDS:in 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa olivat homoseksuaalisia miehiä Los Angelesista, San Franciscosta ja New Yorkista. Kanadalaisen homoseksuaalisen lentostuertin Gaëtan Dugasin väitettiin pitkään tuoneen ensimmäisenä AIDS:n Yhdysvaltoihin, mutta tämä väite on sittemmin kumottu.[10] Varhaisia homoseksuaalisten miesten ja AIDS:n tutkijoita oli muun muassa Selma Dritz.[11] Huolimatta naisista ja heteromiehistä, jotka myös olivat saaneet taudin, AIDS yhdistettiin juuri homoseksuaalisuuteen. AIDS:ista käytettiin aluksi nimitystä GRID eli Gay Related Immune Deficiency (suom. homouteen liittyvä immuunikato). Tämä johti seksuaalivähemmistöihin kuuluvien syrjintään ja taudin uskonnolliseen leimaamiseen rangaistuksena synneistä. Uskonnolliset konservatiivit vastustivat varojen käyttämistä AIDS:in ja HIV:n tutkimukseen ja ehkäisyyn heidän näkökulmastaan synnittömien sairauksien kustannuksella. Yhdysvalloissa Ronald Reaganin konservatiivista hallintoa syytettiin vajaavaisesta puuttumisesta taudin leviämiseen. Yhteys vereen ymmärrettiin vuoden 1982 lopussa, kun tauti havaittiin tarpeeksi monella heteroseksuaalisella huumeiden käyttäjällä, hemofilia-potilaalla ja syntymässä äidiltään saamalla lapsella. Homoseksuaalisten miesten yhteisöt perustivat useita järjestöjä taudin leviämistä vastaan, muun muassa vuonna 1982 perustetun Gay Men's Health Crisis -järjestön. Vuonna 1987 perustettiin väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta käyttänyt ACT UP -liike vastalauseena Yhdysvaltain hallituksen toimimattomuudelle.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gay men and other men who have sex with men. Geneve: Yhdistyneiden kansakuntien yhteinen AIDS-ohjelma, 2014. ISBN 978-92-9253-062-4. Verkkoversio (pdf) (viitattu 28.6.2019). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Centers for Disease Control and Prevention: HIV Transmission cdc.gov. 31.10.2018. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Gay men and other... 2014, s. 1
  3. ↑ Gay men and other... 2014, s. 4–5
  4. ↑ Hiv Suomessa - Hiv i Finland 16.6.2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 21.6.2019. Viitattu 29.6.2019.
  5. ↑ Centers for Disease Control and Prevention: HIV in the United States and Dependent Areas cdc.gov. 9.5.2019. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Usein kysyttyä Veripalvelu. Viitattu 20.6.2019.
  7. ↑ a b RFSU: Kondomi rfsu.com. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 29.6.2019.
  8. ↑ Gay men and other... 2014, s. 7–11
  9. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hiv thl.fi. 10.9.2015. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 29.6.2019.
  10. ↑ Hesman Saey, Tina: HIV’s U.S. arrival gets pushed back. Science News, 26.11.2016, 190. vsk, nro 11. (englanniksi)
  11. ↑ Loewenberg, Samuel: Selma Dritz. The Lancet, 9.10.2008, 372. vsk, nro 9646, s. 1296. doi:10.1016/S0140-6736(08)61539-1. (englanniksi)
  12. ↑ Harden, Victoria: AIDS at 30 : A History. Washington, D.C.: Potomac Books, 2012. ISBN 9781597972949. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HIV_miesten_välisestä_seksistä&oldid=22304941”