Georges Gilles de la Tourette

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georges Albert Édouard Brutus Gilles de la Tourette
Georges Gilles de la Tourette.
Georges Gilles de la Tourette.
Syntynyt 30. lokakuuta 1857
Saint-Gervais-les-Trois-Clochers, Ranska
Kuollut 26. lokakuuta 1904
Lausanne, Sveitsi
Tutkimusala Neurologia
Väitöstyön ohjaaja Jean-Martin Charcot
Tunnetuimmat työt Touretten oireyhtymä

Georges Albert Édouard Brutus Gilles de la Tourette (30. lokakuuta 1857 Saint-Gervais-les-Trois-Clochers, Ranska26. lokakuuta 1904, Lausanne, Sveitsi) oli ranskalainen neurologi, joka kuvasi tieteelle Touretten oireyhtymän.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gilles de la Tourette aloitti lääketieteen opintonsa Poitiersissa, vuonna 1873. Pian hän kuitenkin muutti Pariisiin. Hänestä tuli opettajansa, merkittävän neurologin Jean-Martin Charcot’n amanuessi. Charcot’n virka oli Salpêtrien sairaalassa. Charcot tuki Gilles de la Touretten uraa, sillä näki hänessä merkittävän lahjakkuuden, jolla olisi paljon annettavaa.

Gilles de la Tourette opiskeli ja luennoi psykoterapiasta, hysteriasta ja mesmerismin (nyk. hypnoosi) käytöstä ja mesmerismiä käsittelevistä juridisista seikoista. Sigmund Freudin tiedetään kuunnelleen Gilles de la Touretten mesmerismiä käsitteleviä luentoja.

Vuonna 1884, tutkittuaan potilasjoukkoa joka oireili muun muassa toistamalla pakonomaisesti muiden puheita sekä pienin tahdosta riippumattomin liikkein, Gilles de la Tourette päätteli, että kyseessä on ennestään tuntematon neurologinen oireyhtymä. Hän antoi sille nimeksi "Maladie des tics". Charcot nimesi oireyhtymän sen nykyisellä nimellä "Touretten oireyhtymä".

Vuonna 1893 (eräiden tietojen mukaan vuonna 1896) paranoidi naispotilas ampui Gilles de la Tourettea päähän, syyttäen tätä hypnoosista joka oli tehty hänelle ilman lupaa. Sekä Gilles de la Tourette että nykytietämys pitävät tätä mahdottomana. Näihin aikoihin Gilles de la Tourette koki elämässään muitakin vastoinkäymisiä; sekä hänen poikansa että ystävänsä ja mentorinsa Charcot kuolivat. Näihin aikoihin Gilles de la Tourette alkoi myös kärsiä maanis-depressiivisestä mielialahäiriöstä. Ehkäpä juuri sairautensa takia Gilles de la Tourette alkoi kirjoitella artikkeleita mitä erilaisimmista aiheista. Kuuluisaksi tuli hänen artikkelinsa hysteriasta ja Saksan armeijasta. Se suututti itsensä Otto von Bismarckin. Hän pysyi kuitenkin vielä suhteellisen hyvässä kunnossa ja piti luentoja teatterista ja kirjallisuudesta.

Vuonna 1902 Gilles de la Tourette joutui eromaan virastaan terveydellisistä syistä. Hän kuoli vuonna 1904 Lausannessa, psykiatrisessa hoitolaitoksessa.


Gilles de la Tourettea ammutaan päähän vuonna 1893.

Valikoima Gilles de la Touretten kirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L’hypnotisme et les états analogues au point de vue médico-légal. 1887
  • La maladie des tics convulsifs (La semaine médicale) 1899

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus

  • A.J. Lees: "Georges Gilles de la Tourette: The Man And His Times" (Paris 1986)

Internet