Geishan muistelmat (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Geishan muistelmat
Memoirs of a Geisha
Ohjaaja Rob Marshall
Käsikirjoittaja Robin Swicord
Tuottaja Lucy Fisher
Steven Spielberg
Douglas Wick
Säveltäjä John Williams
Kuvaaja Dion Beebe
Leikkaaja Pietro Scalia
Tuotantosuunnittelija John Myhre
Pukusuunnittelija Colleen Atwood
Pääosat Zhang Ziyi
Ken Watanabe
Gong Li
Michelle Yeoh
Yūki Kudō
Suzuka Ōgo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Sony Pictures Entertainment
Levittäjä Fórum Hungary
Netflix
iTunes
Ensi-ilta 2005
Kesto 145 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti ja japani
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Geishan muistelmat (engl. Memoirs of a Geisha) on Arthur Goldenin samannimisen kirjan pohjalta tehty Oscar-palkinnon voittanut elokuva vuodelta 2005. Suomen ensi-iltansa se sai keväällä 2006. Elokuvan on ohjannut Rob Marshall ja musiikin on säveltänyt John Williams. Pääosissa ovat muun muassa Zhang Ziyi, Ken Watanabe, Gong Li, Michelle Yeoh, Yūki Kudō ja Suzuka Ōgo. Japanilaisia esittävät Kudō, Ōgo, ja Watanabe ovat japanilaisia, kun taas Zhang ja Gong ovat kiinalaisia, ja Yeoh on malesialainen, jolla on kiinalaiset sukujuuret. Ōgo esittää nuorta Sayuria elokuvassa, joka oli kuvattu eteläisessä Kaliforniassa sekä useissa eri kohteissa Kiotossa, muun muassa Kiyomizu-temppelissä sekä Fushimi Inari-taisha-pyhäköllä.

Geishan muistelmat kertoo nuoresta tytöstä, Chiyo Sakamotosta, jonka perhe myy hänet orjuuteen Nitta-suvun geishataloon. Siellä hänen uusi perheensä lähettää hänet geishaopintoihin. Elokuva kertoo pääosin vanhemmasta Chiyosta ja hänen vaikeuksistaan geishana.

Elokuva oli palkintoehdokkaana ja voitti useita palkintoja, mm. kuusi Oscar-ehdokkuutta ja kolme voittoa: parhaasta kuvauksesta, parhaasta taiteellisesta ohjauksesta ja parhaasta puvustuksesta.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva sijoittuu showa-kauden Japaniin ja kertoo Chiyo Sakamoton (lapsena Suzuka Ohgo, aikuisena Zhang Ziyi) tarinan. Chiyo on nuori ja köyhä japanilaistyttö, jolla on japanilaisille erikoislaatuiset siniset silmät. Chiyon ollessa yhdeksänvuotias hänen vanhempansa myyvät hänet ja hänen isosiskonsa Satsun (Samantha Futerman) palvelijoiksi. Erään okiyan eli geishatalon omistaja nimeltä Äiti (Kaori Momoi) päättää ottaa Chiyon, mutta Satsu viedään hanamachin ”huvialueella” sijaitsevaan toiseen taloon. Okiyassa Chiyo tapaa toisen nuoren tytön nimeltä Kurpitsa (lapsena Zoe Weizenbaum, aikuisena Youki Kudoh). Molemmat tytöt lähetetään geishakouluun. Okiyassa asuu myös kaunis geisha nimeltä Hatsumomo (Gong Li), joka näkee Chiyon alusta asti uhkana ja ottaa tämän koko elokuvan ajaksi silmätikukseen.

Chiyo kaipaa sisartaan, ja eräänä iltana hän karkaakin etsimään tätä. Tytöt sopivat pakenevansa yhdessä seuraavana iltana. Kun Chiyo seuraavana iltana yrittää karata okiyan katon kautta, hän putoaa ja hänet viedään lääkäriin. Äiti kertoo Satsun karanneen ilman Chiyoa ja antaa tälle kirjeen, joka kertoo tytön vanhempien kuolemasta. Chiyon pakoyritys häpäisee okiyan, eikä häntä enää kouluteta geishaksi. Sen sijaan hän tekee töitä maksaakseen okiyalle velkansa, joka koostuu hänen ostohinnastaan sekä Mameha-nimiselle geishalle (Michelle Yeoh) kuuluvan silkkikimonon korvaamisesta. Chiyo tuhrasi kimonon Hatsumomon pakottamana.

Eräänä päivänä Chiyon itkiessä kadulla hänen luokseen tulevat Puheenjohtaja (Ken Watanabe) ja tämän geishaseuralaiset. Mies ostaa Chiyolle kakigōri-jääsorbettia ja antaa hänelle nenäliinan, jossa on hieman rahaa. Puheenjohtajan osoittaman ystävällisyyden seurauksena Chiyo päättää tulla geishaksi voidakseen olla joskus osa miehen elämää. Hän kuluttaa rahat rukoukseen, säästää nenäliinan ja toivoo näkevänsä Puheenjohtajan uudestaan.

Vuosia myöhemmin Mameha ottaa nuoreksi naiseksi kasvaneen Chiyon ohjaukseensa. Chiyosta tulee ensin maiko ja sitten Sayuri, Kioton Gion-kaupunginosan kuuluisin geisha. Geishana toimiessaan Sayuri tapaa Puheenjohtajan ja kaipaa tämän huomiota. Hänen on kuitenkin keskityttävä Puheenjohtajan ystävään ja liikekumppaniin, Nobuun (Kōji Yakusho), joka ihastuu Sayuriin välittömästi.

Mameha aloittaa pian tarjouskilpailun Sayurin neitsyydestä tehdäkseen Sayurista oikean geishan. Kevättanssien päätanssijana Sayuri kiinnittää useiden mahdollisten tarjoajien huomion, ja samana yönä iäkäs tohtori nimeltä Tohtori Rapu (Randall Duk Kim) tekee ennätyskorkean tarjouksen. Tarjouksen takia äiti tekee Sayrista okiyan perijän, jota myös Kurpitsa ja Hatsumomo havittelivat. Kotiin palattuaan Sayuri löytää huoneestaan Hatsumomon, joka on polttamaisillaan puheenjohtajan nenäliinan. Sauyri ja Hatsumomo alkavat tapella ja aiheuttavat vahingossa tulipalon. Romahduspisteessä oleva Hatsumomo yrittää polttaa loputkin talosta ja lähtee okiyasta maineensa lopullisesti menettäneenä.

Toisen maailmansodan puhjetessa puheenjohtaja lähettää Sayurin ja Mamehan erillisiin turvapaikkoihin. Sodan jälkeen Sayuri löytää Mamehan, ja he ryhtyvät jälleen geishoiksi tehdäkseen vaikutuksen amerikkalaiseen everstiin (Ted Levine), josta on tulossa Nobun ja Puheenjohtajan liikekumppani. Sayuri tapaa myös Kurpitsan, josta on tullut rohkea ja keimaileva tyttö. Kun Sayuri, Kurpitsa, Nobu, puheenjohtaja ja amerikkalaiset ovat matkalla Amami-saarilla, Nobu paljastaa haluavansa ryhtyä Sayurin dannaksi. Sayuri järkyttyy ja päättää nöyryyttää itsensä Nobun edessä. Hän pyytää Kurpitsaa tuomaan Nobun hylätylle teatterille, jossa tämä törmäisi Sayuriin ja everstiin kesken suudelman. Kurpitsa kuitenkin haluaa Sayrin tuntevan saman tuskan kuin hän silloin, kun Sayurista tuli okiyan perijä, ja tuokin paikalle Nobun sijasta Puheenjohtajan. Sayuri uskoo menettäneensä Puheenjohtajan ainiaaksi.

Muutamaa päivää myöhemmin Sayuri palaa teehuoneelle tapaamaan danna-ehdokkaansa. Paikalle ilmestyy Puheenjohtaja, joka kertoo tietävänsä Sayurin todellisen henkilöllisyyden ja pyytäneensä Mamehaa ryhtymään Sayurin opettajaksi, jotta Sayuri voisi toteuttaa unelmansa ja tulla geishaksi. Sayuri paljastaa Puheenjohtajalle tunteensa. He suutelevat toisiaan ja kävelevät yhdessä kivien ja vesiputousten koristamassa japanilaisessa puutarhassa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Zhang Ziyi  Chiyo Sakamoto/Sayuri Nitta  
 Ken Watanabe  Puheenjohtaja/Ken Iwamura  
 Gong Li  Hatsumomo  
 Michelle Yeoh  Mameha  
 Youki Kudoh  Pumpkin(Kurpitsa)  
 Kōji Yakusho  Nobu  
 Cary-Hiroyuki Tagawa  Paroni  
 Suzuka Ohgo  nuori Chiyo Sakamoto  
 Kaori Momoi  Äiti  
 Kenneth Tsang  Kenraali  
 Karl Yune  Koichi  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaiset kriitikot antoivat elokuvasta sekä ylistävää että kielteistä palautetta. Japanissa ja Kiinassa vastaanotto oli ajoittain hyvin negatiivista, johtuen monista tekijöistä, mitkä liittyivät elokuvan näyttelijävalintoihin, oikeellisuuteen ja suhteestaan historiaan.

Kiinassa hallitus kielsi elokuvan, koska japanilaiseen tarinaan oli valittu esiintymään myös kiinalaisia näyttelijöitä. Elokuvan saadessa ensi-iltansa 2005 Kiinan ja Japanin väliset suhteet olivat erityisen tulehtuneet ja kiinalainen hallitus koki kiinalaisten näyttelijöiden käyttämisen elokuvassa liian herkäksi aiheeksi historiallisesti.[1]

Sekä joitain japanilaisia että länsimaisia harrastajia ovat häirinneet muutamat historiallisista käytännöistä poikkeavat yksityiskohdat. Elokuvassa geishojen kimonot, hius- ja meikkityylit ja tanssiliikkeet poikkeavat perinteisestä, vieläkin geishoilla käytössä olevista malleista.

Matkallaan Tokioon mainoskampanjallaan eräs iäkäs japanilaisnainen lähetti Zhang Ziyille, joka esittää Geishan muistelmissa pääosan Sayuri-geishana, kirjeen ja paketin. Kirjeessä hän kertoi työskennelleensä geishana ja liikuttuneensa nähdessään elokuvan trailerin. Paketissa hän antoi Ziyille lahjaksi useita arvokkaita antiikkikimonoita. Ziyi liikuttui kyyneliin naisen eleestä ja kutsui hänet elokuvan Japanin ennakkonäytökseen ja lupasi pukeutua tilaisuuteen yhteen kimonoista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geishan muistelmat 6.3.2006. Stara. Viitattu 10.3.2009.
  2. Geishan muistelmat 18.10.2005. The Star Online. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]