Fredrik Franson
| Fredrik Franson | |
|---|---|
 Fredrik Franson |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. kesäkuuta 1852 Pershyttan, Nordberg, Ruotsi |
| Kuollut | 2. elokuuta 1908 (56 vuotta) Idaho Springs, Colorado, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Amerikkalainen |
| Ammatti | saarnaaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | Scandinavian Alliance Mission |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Fredrik Franson (17. kesäkuuta 1852 Västmanland, Ruotsi – 2. elokuuta 1908 Idaho Springs, Colorado, Yhdysvallat) oli ruotsalaisamerikkalainen lähetystyöntekijä ja saarnaaja, joka tunnettiin Suomessa Vapaakirkon lähetystyön innoittajana. Hänen vaikutuksestaan perustettiin Vapaakirkon Himalajanlähetys. Fredrik Franson oli vuonna 1890 saanut ajatuksen evankeliumin julistamisesta Tiibetissä, jonka tähden hän perusti Skandinavian Allianssilähetys -nimisen lähetysseuran.[1]
Lapsuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Franson syntyi 17. kesäkuuta 1852 Pershyttanissa Västmanlandissa. Hän kävi Örebron yli-alkeiskoulun ja muutti vanhempiensa sekä veljensä Augustin ja siskopuolensa Annan kanssa Ruotsista Amerikkaan syksyllä 1869, jonne oli jo aiemmin muuttanut kaksi Fransonin veljeä, ja Eric, ja asettuivat Saundersin kaupunkiin, Nebraskan osavaltioon. He asuivat Roland Nelson -nimisellä tilalla, kolme mailia Meadista pohjoiseen.[2][3][4]
Uskoontuleminen ja työ D. L. Moodyn kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Franson sairastui ja tuli pian sen jälkeen uskoon.[5] Vuonna 1875 hänet kastettiin ja hän liittyi Estinan Baptistikirkkoon Nebraskassa. Kuuluisan saarnaajan D. L. Moodyn palattua saarnamatkaltaan Englannista Chicagoon 1876, Fredrik Franson matkusti hänen luoksensa tutustumaan Moodyyn ja hänen toimintaansa. Franson toimi evankelistana Amerikassa kuuden vuoden ajan ja sen jälkeen hän matkusti Ruotsiin 1881.[6][5]
Fredrik Franson Helsingissä 1888
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Franson kävi Helsingissä 1888 pitäen Vapaakirkossa evankelistakurssin, joka oli kolme viikkoa kestävä raamatunlukemisjakso uskoville, jotta he voisivat toimia evankelistoina. Evankelistakurssille osallistui noin 50–60 henkeä eri puolilta Suomea ja muutamia Inkeristäkin. Fransonin puheet tulkattiin suomeksi.[5][7]
Ensimmäisessä puheessaan Franson kertoi evankelistakurssin tarkoituksesta näin: "Tarkoituksena on tällä jaksolla on 1) oppia, miten parhaiten voidaan voittaa sieluja Herralle ja johtaa pienempiä kokouksia; 2) esittää Raamatun eri paikoista nuolia, jotka sattuvat ihmisten sydämeen ja 3) osoittaa kuinka jälkikokouksissa on puhuteltava murheellisia."[5]
Näiden kurssien vaikutuksesta Anna Massinen ja Ilma Mansner lähtivät evankelistan työhön, kierrellen eri puolilla Suomea evankeliumia julistamassa.[8]
Iltaisin pidettiin herätyskokouksia, joissa kävi hyvin paljon väkeä. Fransonin pitämät ns. jälkikokoukset olivat tuohon aikaan uusi käytäntö ja niissä useimmat kurssilaiset ja muutamat uskoontulleet ihmiset todistivat. Franson ja seurakuntalaiset keskustelivat uskosta kiinnostuneiden ihmisten kanssa ja silloin syntyi väittelyitä ja järjestyshäiriöitä. Levottomat kokoukset herättivät huomiota, lehdetkin kirjoittivat niistä ja yhä enemmän väkeä saapui kokouksiin. Yliopiston opettajat, ylioppilaat ja papitkin tahtoivat tulla itse kuulemaan mitä kokouksissa opetettiin.[9]
Kokouksissa ilmenneiden järjestyshäiriöiden vuoksi liikkui huhuja siitä, että poliisi aikoo kieltää kokouksien pitämisen ja sulkea kokoushuoneen. Poliisimestari oli kuitenkin maltillisena ja harkitsevana miehenä päättänyt antaa kokouksien jatkua, koska Franson oli Amerikan kansalainen ja pian aikoi lähteä kaupungista.[10]
Fredrik Fransonin vilkkaiden todistuskokouksien seurauksena vielä pitkän ajan kuluessakin, Vapaakirkon kokouksiin saapui sellaisia uteliaita ihmisiä, jotka tuottivat häiriötä kokouksiin. Fransonin toiminta sai aikaan hajaannuksen vapaaseurakunnan jäsenten keskuudessa. Constantin Boije, joka oli tutustunut Pelastusarmeijan samantyylisiin kokouksiin ollessaan opintomatkalla Englannissa 1888, oli vaatinut samantapaisten jälkikokouksien järjestämistä jatkossakin, mutta muut vapaakirkolliset saarnamiehet olivat vastustaneet ajatusta.[11]
Pelastusarmeijan aloitettua toimintansa Suomessa, tämä Fransonista alkanut levottomien todistuskokouksien käytäntö ilmeni Pelastusarmeijan keskuudessa, jonne siirtyi vapaaseurakunnasta sellaisia henkilöitä, jotka olivat innostuneita tuollaisista kokouksista.[12][13]
Fredrik Franson Tampereella 1888
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]C. J. Hildenin rakennuttaman vapaakirkollisen rukoushuoneen tuhouduttua tulipalossa helmikuussa 1888, oli C. J. Hilden rakennuttanut sen tilalle uuden suuremman rukoushuoneen. Sen vihkimistilaisuudessa Fredrik Franson oli läsnä 16. syyskuuta 1888. Tilaisuudessa Adolf Edvard Björkenheim piti ruotsinkielisen puheen ja Antti Mäkinen suomenkielisen.[14]
Vaikutus muualla Pohjoismaissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1884–1885 oli Fransonin työn seurauksena herätystä Tanskassa. Hänen aikaansaannostaan oli myös Norjan Lähetysliiton perustaminen. Hän myös värväsi kymmeniä ruotsalaisia lähetystyöntekijöiksi Kiinan Sisämaanlähetykselle.[15]
Lähetystyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Franson perusti 14. lokakuuta 1890 Scandinavian Alliance Mission -lähetysjärjestön. Järjestö vaihtoi myöhemmin nimekseen The Evangelical Alliance Mission. Yksi syy järjestön perustamiseen oli Fransonin toive siitä, että myös pienten seurakuntien olisi mahdollista olla mukana lähettämässä lähetystyöntekijöitä.[16] Franson kävi pitämässä kokoussarjoja muun muassa Koreassa ja Kiinassa[17].
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Franson teki pitkiä matkoja lähetyskentille. Erään tällaisen pitkän matkan jälkeen hän vuonna 1908 matkusti lepäämään ystäviensä luo Idaho Springsiin, Coloradoon. 2. elokuuta 1908 häntä tultiin herättämään aamiaiselle, jolloin huomattiin hänen kuolleen yön aikana. Hautajaiset pidettiin presbyteerikirkossa Nebraskan Colonissa ja ruumis haudattiin Estinan hautausmaalle, Lesharan eteläpuolelle. Myöhemmin hänen ruumiinsa siirrettiin Chicagoon Franson Memorial Buildingiin.[3][16]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taivaan kello eli profeetallinen sana, Wiipuri, 1898.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämelin, Eila ja Peltoniemi, Sisko; Edelläkävijät - Vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä , Päivä, 1990, ISBN 9516224822
- Kuosmanen, Juhani; Herätyksen historia., Ristin Voitto,Tikkurila,1979, ISBN 951-605-542-7
- Mäkinen, Antti; Vapaakirkollinen liike Suomessa, Vapaa Lähetys, Helsinki, 1911
- Pylkkänen, Arthur I.; Himalajan rinteillä, Suomen vapaakirkon Himalalähetys, Tampere, 1939
- Salmensaari, S. S.; Suomen vapaakirkko, Päivä, Tampere, 1957
- Toimituskunta; Muistelmia 1889-1919, Vapaa Lähetys, Turku, 1920
- tuntematon, Fredrik Franson Jumalan elonleikkuumies, Ristin Voitto, Uusikaupunki 1945
- Linge, Karl: Fredrik Franson:“En man sänd av Gud”, J. A. Lindblads Förlag, Örebrö, 1951
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Himalajan rinteillä, s.15, 19
- ↑ Fredrik Franson Jumalan elonleikkuumies, s. 4, 32
- ↑ a b 1983 Saunders County History - Family Stories The UsGenWeb Project. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Three Swedish Churchmen from Saunders County Nebraska Grönvall Website. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Mäkinen, Vapaakirkollinen liike Suomessa, s. 302
- ↑ Fredrik Franson Jumalan elonleikkuumies, s. 9-10
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 72
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 157-159
- ↑ Mäkinen, Vapaakirkollinen liike Suomessa, s. 305
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 73
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 93-94
- ↑ Mäkinen, Vapaakirkollinen liike Suomessa, s. 306-307
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 73-74, 93
- ↑ Salmensaari, Suomen vapaakirkko, s. 77
- ↑ Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 187-188
- ↑ a b TEAM (The Evangelical Alliance Mission) MinistryWatch.com. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 264, 267
| ||||||||||||||||||||||
