Fluoridi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fluoridi-ioni on fluorin ionimuoto. Halogeeneille tyypillisesti fluori muodostaa yksiarvoisen, negatiivisen ionin F.

Fluorideiksi kutsutaan myös orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät fluoria. Monet epäorgaaniset fluoridit ovat ioniyhdisteitä, joissa jokin metalli-ioni on kationina ja fluoridi-ioni anionina. Fluoridiyhdisteitä ovat muun muassa fluorivetyhappo (HF) ja natriumfluoridi (NaF).

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoridia sisältäviä yhdisteitä lisätään hammastahnaan Suomessa mm. natriumfluoridia 0,32 %[1] ja muihin suunhoitotuotteisiin (mm. fluoritabletit ja hammashuuhteet), sillä sen on tutkittu vahvistavan hammaskiillettä. Natriumfluoridi ja natriummonofluorofosfaatti ovat yleisimpiä hammashoitotuotteisiin lisättäviä fluorideja. Fluoksetiiniä, joka on fluoridi, käytetään myös masennuslääkkeenä, joka on tullut tunnetuksi amerikkalaisella valmistenimellä Prozac.

Fluorivetyhappoa käytetään muun muassa lasin etsauksessa ja muissa teollisuuden sovelluksissa, kuten mikropiirien valmistuksessa.

Fluoridiyhdisteet ovat suurempina pitoisuuksina haitallisia, ja niiden joutuminen iholle tai silmiin on vaarallista.

Fluoridia vedessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoridin käyttö vesijohtovedessä maailmalla.

Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. Kansanterveyslaitoksen Hannu Komulaisen mukaan myös hammashoidon fluorituotteet ovat turvallisia. [2]

Suomessa valtio on ollut veden fluoridoimisen myönteisellä kannalla[3] ja Kuopiossa talousveteen lisättiin fluoridia yli 30 vuoden ajan (24. maaliskuuta 1959 – 31. joulukuuta 1992). Sen on arvioitu vaikuttaneen 70 000 ihmiseen.[4][5] Kuopiosta mitattiin vuonna 2011 0,057–0,18 mg/l fluoridipitoisuudet kraanavedestä.[6] Kokkolassa fluoridin pitoisuus kraanavedessä on nykyisin 0,5–0,7 mg/l.[7] Pääkaupunkiseudulla veden fluoridipitoisuus oli alle 0,1 mg/l vuonna 2011.[8]

Fluoridista on haittaa hampaille ja se haurastuttaa luustoa, mikäli sen arvo on yli 1,2 mg litrassa. Arvon ollessa välillä 0,7–1,2 mg/l sen on kuvattu vahvistavan hammaskiillettä kariesta vastaan. Raja-arvona pidetään Suomessa 1,5 mg/l talousvedelle, jota ei juoda, ei päädy suoraan elintarvikkeeseen, ei joudu suoraan kosketukseen elintarvikkeen tai sen valmistuksen kanssa. Yksityisissä kaivoissa arvojen tarkastus tulee tehdä perheenlisäyksen yhteydessä tai kuuden vuoden välein. Veden fluoridiarvo osoittaa myös maaperän vaikutusta veteen ja usein pitoisuudet ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa.[9]

National Geographic -lehden artikkelin mukaan vallitsee tieteellinen konsensus siitä, että fluoridin käyttö juomavedessa pieninä pitoisuuksina on turvallinen keino parantaa hammasterveyttä.[10]

Fluoridi ja aivot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27 epidemiologisen tutkimuksen (lähinnä Kiinasta) meta-analyysi Harvardissa (2012) totesi, että korkeat fluoriditasot lapsuudessa olivat yhteydessä alhaisempaan älykkyyteen. Tutkijat huomauttivat, että tämä ei kerro veden fluoraamisen vaikutuksista, koska vaikutus älykkyyteen todettiin paljon korkeammilla fluoridipitoisuuksilla.[11] Tutkijat pitivät kuitenkin lisätutkimusta tarpeellisena.[12][13] Tätä meta-analyysiä on arvosteltu yhteistekijöiden ohittamisesta. Esimerkiksi joissain tutkijoissa korkeampi fluoridipitoisuus johtui altistumisesta fluoripitoisen hiilen polton päästöille ja vertailuryhmän alueella poltettiin hiilen sijaan puuta.[14] Tuoreempi, yksilöitä 38 vuotta seurannut tutkimus (2014) totesi, että fluorialtistuksen ja älykkyysosamäärän välillä ei ole yhteyttä.[15]

Fluorideja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fluor Pepsodent 2 Teho, pakkausseloste: Sisältää natriumfluoridia 0,32 % (0,145 % F = 1 450 ppm F)
  2. Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta, Turun Sanomat 18.10.2007.
  3. Advanced Countries Shun Fluoridation: THE TRUTH, Finland, Office of External Affairs, Dental School
  4. Caries Occurrence in a Fluoridated and a Nonfluoridated Town in Finland: A Retrospective Study Using Longitudinal Data from Public Dental Records, L. Seppä, H. Hausen, S. Kärkkäinen, M. Larmas, Institute of Dentistry, University of Oulu, Finland
  5. Kuopion vesilaitos 90 vuotta 1913–2003, 4. Kavua ja kehitystä
  6. Kuopion kaupunki – Verkostoon pumpatun veden laatu vuonna 2011
  7. Kokkolan kaupunki – Usein kysyttyä, Lisätäänkö Kokkolan vesijohtoveteen fluoria ja mikä sen pitoisuus on?
  8. HSY – Juomaveden ja veden laatu pääkaupunkiseudulla
  9. Ymparisto.fi – Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet, 11.5.2011, Ympäristöhallinto
  10. Why Do Many Reasonable People Doubt Science?, National Geographic, March 2015.
  11. Lefler, Dion. "Harvard scientists: Data on fluoride, IQ not applicable in U.S.", 11 September 2012. Luettu 5 March 2014. 
  12. "Developmental fluoride neurotoxicity: a systematic review and meta-analysis." (2012). Environ. Health Perspect. 120 (10): 1362–8. USA: National Center for Biotechnology Information. doi:10.1289/ehp.1104912. PMID 22820538. 
  13. Neurobehavioural effects of developmental toxicity The Lancet Neurology, Volume 13, Issue 3, Pages 330 - 338, March 2014. Elsevier Ltd.
  14. Sabour S, Ghorbani Z (March 2013). "Developmental fluoride neurotoxicity: clinical importance versus statistical significance". Environ. Health Perspect. 121 (3): A70. doi:10.1289/ehp.1206192. PMID 23455234. 
  15. "Community Water Fluoridation and Intelligence: Prospective Study in New Zealand" (15 May 2014). American Journal of Public Health: e1–e5. doi:10.2105/AJPH.2013.301857. Viitattu 4 July 2014. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]