Eric Gerets

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eric Gerets
Eric Gerets
Henkilötiedot
Koko nimi Eric Maria Gerets
Syntymäaika 15. toukokuuta 1954 (ikä 60)
Syntymäpaikka Rekem, Belgia
Lempinimi Rekemin leijona
Seura
Seura Qatarin lippu Lekhwiya FC
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1971-1983
1983-1984
1984-1985
1985-1992
Belgian lippu Standard Liège
Italian lippu AC Milan
Alankomaiden lippu MVV Maastricht
Alankomaiden lippu PSV Eindhoven
318 (23)
13 (1)
12 (0)
200 (8)
Maajoukkue
1975-1991 Belgian lippu Belgian maajoukkue 86 (2)
Valmennusura
1992-1994
1994-1997
1997-1999
1999-2002
2002-2004
2004-2005
2005-2007
2007-2009
2009-2010
2010–2012
2012–
Belgian lippu RFC Liège
Belgian lippu Lierse SK
Belgian lippu Club Brugge
Alankomaiden lippu PSV Eindhoven
Saksan lippu 1. FC Kaiserslautern
Saksan lippu VfL Wolfsburg
Turkin lippu Galatasaray SK
Ranskan lippu Olympique Marseille
Saudi-Arabian lippu Al-Hilal
Marokon lippu Marokon maajoukkue
Qatarin lippu Lekhwiya FC

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Eric Gerets (s. 15. toukokuuta 1954) on belgialainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Lokakuusta 2012 lähtien hän on toiminut Lekhwiya FC:n valmentajana.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerets aloitti ammattilaisuransa Standard Liègessä 1971. Hän edusti seuraa kaksitoista kautta ja nousi belgialaisten puolustajien eliittiin debytoiden Belgian maajoukkuepaidassa vuonna 1975. Rekemin leijonana tunnettu kovaotteinen ja vahva puolustaja siirtyi 1983 isommille areenoille AC Milaniin. Ura Italiassa ei kuitenkaan auennut ja Gerets palasi epäonnistuneen kauden 1983/84 takaisin Benelux-maihin ja jatkoi uraansa MVV Maastrichtissa, josta siirtyi 1985 PSV Eindhoveniin.

PSV:ssä Gerets ura sai uuden alun ja hän oli tärkeässä roolissa PSV:n Euroopan Cupin voitossa kaudella 1987/88, kun joukkue Guus Hiddinkin opeilla nujersi rangaistuspotkuilla SL Benfican 6-5. Gerets urakoi ottelussa PSV:n kapteenina. Hän edusti PSV:tä uransa viimeiset kaudet päättäen ammattilaisuransa 38-vuotiaana vuonna 1992.

Belgian maajoukkuetta Gerets edusti 16 vuoden ajan kuuluen Punaisten paholaisten 1980-luvun kultaiseen sukupolveen. Paras saavutus maajoukkuepaidassa oli EM-hopea 1980. Gerets edusti Belgiaa myös MM-tasoilla ollen mukana kolmissa MM-kisoissa (1982, 1986, 1990), joista parhaana saavutuksena nelossija 1986.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerets aloitti valmennusuransa vuonna 1992 RFC Liégessä, josta hän siirtyi 1994 Liersen peräsimeen. Liersessä Gerets teki läpimurtonsa valmentajana luotsaten seuran Belgian liigamestariksi kaudella 1996/97. Menestyksekkään kauden jälkeen Gerets siirtyi Club Bruggeen, jossa hän juhli mestaruutta heti ensimmäisellä kaudellaan.

1999 hän palasi PSV Eindhoveniin, tällä kertaa valmentajana. Menestys ei kuitenkaan jäänyt paljoa uupumaan pelivuosista ja Geretsin johdolla PSV juhli Alankomaiden mestaruutta kahteen kertaan. Cupissa PSV kärsi finaalitappion kaudella 2000/01.

Kesällä 2002 Gerets vaihtoi PSV:stä 1. FC Kaiserslauterniin. Saksalaisseurassa menestys jäi vaisummaksi, vaikka seura kaudella 2002/03 etenikin Saksan cupin loppuotteluun. Gerets jätti joukkueen 2004 ja siirtyi VfL Wolfsburgiin, josta yhden kauden jälkeen turkkilaiseen Galatasarayhyn.

Turkissa Gerets juhli kaudella 2005/06 mestaruutta, mutta seuraava kausi ei sujunut yhtä hohdokkaasti. Toukokuussa 2007 hän ilmoitti eroavansa Galatasarayn päävalmentajan tehtävistä joukkueen sijoituttua kolmanneksi Turkin Superliigassa.

Gerets palasi valmentajan tehtäviin syyskuussa 2007 kun Ranskan liigassa pelaava Olympique de Marseille palkkasi hänet päävalmentajaksi. Geretsin tullessa seuran peräsimeen, Marseille oli liigassa vasta sijalla 16 yhdeksän pelatun kierroksen jälkeen. Kasassa oli vain 7 pistettä.

Geretsin ensimmäinen ottelu Marseillen päävalmentajana sujui loistavasti. OM otti Mestarien liigan lohkovaiheen toisella kierroksella komean 0-1 vierasvoiton Liverpoolista. Gerets oli saanut kurinalaisen taktiikkansa iskostumaan joukkueeseen vain 10 päivässä. Lopulta Geretsin luotsaama OM nousi Liguessa upeasti sijalle kolme ja selvisi Mestarien liigaan kaudelle 2008-09.

Kaudella 2008/09 Gerets on johdattanut Marseillen hyvään vireeseen. UEFA Cupissa seura eteni puolivälieriin, joissa se hävisi ukrainalaiselle FK Shakhtar Donetskille. Ranskan liigassa Marseille taisteli tiukasti mestaruudesta, muttei onnistunut katkaisemaan Olympique Lyonnais'n dominoinnin. Marseillessa saavutettu menestys on poikinut Geretsille uusia tarjouksia. Huhtikuussa 2009 hänelle tarjottiin paikkaa Belgian maajoukkueen päävalmentajana, mutta hän kieltäytyi kunniasta. [1] Huhtikuun lopussa Gerets ilmoitti ettei aio jatkaa Marseillessa, vaikka seura voittaisikin Ranskan mestaruuden. [2] Ilmoitusta oli edeltänyt huhumylly, jonka mukaan Gerets olisi siirtymässä FC Bayern Münchenin päävalmentajaksi. Samalla hän arvosteli entistä OM-johtaja Bernard Tapieta. [3] Toukokuun lopussa kerrottiin, että Gerets jatkaa uraansa saudiarabialaisen Al-Hilalin päävalmentajana. Siirron taustalla oli Geretsin mukaan Marseillen seurajohdon haluttomuus sitoutua häneen sekä seuran maksama palkka. [4]

Kesäkuun alussa ilmoitettiin Geretsin siirtyvän Marokon maajoukkueen päävalmentajaksi viimeistään marraskuussa 2010, kun Al-Hilalin kausi Aasian Mestarien liigassa päättyy.[5] Hänen tehtäviään on hoitanut sillä aikaa apuvalmentaja Dominique Cuperly, mutta Gerets tekee siitä huolimatta Marokon pelaajavalinnat.[6] Lokakuussa Marokon liitto vahvisti, että Gerets siirtyy täysipäiväiseksi päävalmentajaksi 15. marraskuuta. [7]

Geretsin debyyttiturnaus Afrikan mestaruuskisat 2012 tammi-helmikuussa sujuivat alle odotusten. Turnaukseen jopa mestarisuosikkina lähtenyt Marokko hävisi alkulohkossaan ensin Tunisialle ja sitten Gabonille, joten tie katkesi jo lohkovaiheeseen. Kehnosta menestyksestä huolimatta Gerets vakuutti jatkavansa tehtävässään sopimuksensa loppuun vuoteen 2014 saakka. [8] Marokossa on kuitenkin noussut keskustelua Geretsin palkasta, jota maan liitto ei ole suostunut julkistamaan. [9] 22. helmikuuta 2012 Marokon jalkapalloliitto vahvisti Geretsin jatkavan tehtävässään sopimuksen mukaisesti.[10] Gerets sai lisää kritiikkiä, kun Marokko hävisi harjoitusottelunsa Senegalille 1–0 ja myöhemmin vuoden 2014 MM-karsintojen avausottelussa se pelasi tasan 1–1 Gambiaa vastaan. Gerets kuitenkin vakuutti pysyvänsä päävalmentajana sopimuksensa loppuun.[11] Heinäkuussa 2012 Gerets johdatti Marokon Arabian mestaruuteen, kun Marokko voitti loppuottelussa Libyan rangaistuspotkuilla 3–1.[12] Gerets sai lopulta potkut, kun Marokko kärsi 2–0 vierastappion Mozambikia vastaan vuoden 2013 Afrikan-mestaruuskisojen karsintaottelussa.[13]

9. lokakuuta 2012 Gerets allekirjoitti kolmen vuoden sopimuksen hallitsen Qatarin mestarin Lekhwiya FC:n kanssa.[14]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gerets sanoi ei Belgian maajoukkueelle
  2. Gerets confirms Marseille exit
  3. Gerets: 'I won't go to Bayern'
  4. Raha vie Marseille-luotsin Saudi-Arabiaan
  5. Ce sera bien Gerets footafrica365.fr 7.6.2010 Viitattu 7.6.2010 (ranskaksi)
  6. Maroc/Gerets : Le ministre précise FootAfrica 365 9.9.2010 Viitattu 11.9.2010 (ranskaksi)
  7. Gerets en poste le 15 novembre L'Equipe 12.10.2010 Viitattu 12.10.2010 (ranskaksi)
  8. Gerets intends to continue as Morocco coach after exit
  9. Le salaire de Gerets pose problème
  10. Maroc : Gerets maintenu (officiel) FootAfrica 365 22.2.2012 Viitattu 22.2.2012 (ranskaksi)
  11. Maroc : Gerets lassé des rumeurs Foot Africa 365 1.6.2012 (ranskaksi)
  12. Morocco wins Arab Nations Cup 2012 title Al Arabiya News 7.7.2012 Viitattu 14.7.2012 (englanniksi)
  13. Morocco sack coach Eric Gerets BBC 16.9.2012 Viitattu 14.10.2012 (englanniksi)
  14. Gerets signs three-year deal with Lekhwiya qsl.com.qa 9.10.2012 Viitattu 14.10.2012 (englanniksi)
Edeltäjä:
Erwin Vandenbergh
Belgian liigan paras pelaaja
1982
Seuraaja:
Franky Vercauteren
Edeltäjä:
Hugo Broos
Belgian vuoden valmentaja
1997, 1998
Seuraaja:
Aimé Anthuenis
Edeltäjä:
Laurent Blanc
UNFP:n Vuoden valmentaja Ligue 1:ssä
2009
Seuraaja:
Jean Fernandez
Edeltäjä:
Hugo Broos
Club Bruggen päävalmentaja
1997-1999
Seuraaja:
René Verheyen
Edeltäjä:
Bobby Robson
PSV Eindhovenin päävalmentaja
1999-2002
Seuraaja:
Guus Hiddink
Edeltäjä:
Andreas Brehme
1. FC Kaiserslauternin päävalmentaja
2002-2004
Seuraaja:
Kurt Jara
Edeltäjä:
Jürgen Röber
VfL Wolfsburgin päävalmentaja
2004-2005
Seuraaja:
Holger Fach
Edeltäjä:
Gheorghe Hagi
Galatasarayn päävalmentaja
2005-2007
Seuraaja:
Karl-Heinz Feldkamp
Edeltäjä:
Albert Emon
Olympique de Marseillen päävalmentaja
9/2007-2009
Seuraaja:
Didier Deschamps
Edeltäjä:
Georges Leekens
Al-Hilalin päävalmentaja
2009-11/2010
Seuraaja:
Gabriel Calderón
Edeltäjä:
Hassan Moumen
Marokon maajoukkueen päävalmentaja
2010-2012
Seuraaja:
Rachid Taoussi