Elio Di Rupo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elio Di Rupo
Elio Di Rupo 2012.jpg
Elio Di Rupo vuonna 2012.
Belgian pääministeri
5. joulukuuta 2011 –
Monarkki Albert II
Philippe
Varapääministeri Steven Vanackere
Edeltäjä Yves Leterme
Vallonian osavaltiohallituksen pääministeri
15. heinäkuuta 1999 – 4. huhtikuuta 2000
6. lokakuuta 2005 – 20. heinäkuuta 2007
Tiedot
Syntynyt 18. heinäkuuta 1951 (ikä 63)
Morlanwelz, Vallonia, Belgia
Puolue Parti socialiste
Uskonto ateismi[1]
Allekirjoitus Accession Treaty 2011 Elio Di Rupo signature.svg

Elio Di Rupo (s. 18. heinäkuuta 1951 Morlanwelz, Vallonia, Belgia) on Belgian pääministeri[2] ja ranskankielisen Parti socialiste -sosialistipuolueen (PS) puheenjohtaja. Hän on entinen ranskankielisen Vallonian osavaltiohallituksen pääministeri. Hän on väitellyt luonnontieteiden tohtoriksi Mons-Hainaut'n yliopistosta.

Elio Di Rupo on Vallonian suosituimpia ja arvostetuimpia poliitikkoja. Hän on Monsin kaupungin pormestari (kaupunginjohtaja). Hänen aloitteestaan Monsissa on vuodesta 1984 järjestetty kansainvälinen rakkauselokuvafestivaali.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elio Di Rupo syntyi 18. heinäkuuta 1951 Valloniassa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Belgiaan Italiasta.[1] Di Rupo valittiin Monsin kaupunginvaltuustoon vuonna 1982 ja terveys-, sosiaali- ja ympäristöasiain apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 1986. Hänet valittiin Monsin alueen kansanedustajaksi vuosina 1987 ja 1989. Vuonna 1991 hänestä tuli Belgian senaatin jäsen.

Di Rupo toimi Belgian ranskankielisen yhteisön ministerinä vuosina 1992 ja 1994, hän oli opetusministeri vuosina 1993 ja 1994, samalla hän vastasi ministerinä myös audiovisuaalisista asioista. Vuonna 1994 hänet valittiin jäseneksi liittovaltion hallitukseen, jossa hänelle kuuluivat varapääministerin tehtävät sekä kommunikaatio ja jukisten yhtiöiden ministeriöiden tehtävät. Hän toimi myöhemmin hallituksessa varapääministerin tehtävien lisäksi talous- ja viestintäministerinä.

Vuonna 1996 Marc Dutroux -pedofiiliskandaalin yhteydessä nuori tarjoilija Olivier Trusgnach ilmoitti julkisesti, että varapääministeri Di Rupo oli ostanut häneltä seksiä. Di Rupo tunnusti julkisesti olevansa homoseksuaali ja ostaneensa seksiä, mutta kielsi ostaneensa seksiä alaikäisiltä. Di Rupolla ei ollut mitään tekemistä Dutroux'n kanssa. Liberaalit väittivät, että syytösten tarkoitus oli mustamaalata Parti Socialistea ja kaataa keskustavasemmistolainen hallitus.[3]

Vuonna 1998 Di Ruposta tuli Belgian kauppaministeri. Hänestä tuli Belgian ranskankielisen sosialistipuolueen puheenjohtaja vuonna 1999 ja uudelleen vuonna 2003. Samana vuonna hänet valittiin Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtajaksi. Monsin kaupunginjohtajaksi Di Rupo valittiin vuonna 2000, kun hänen puolueensa oli saavuttanut ennätysmäisen voiton kunnallisvaaleissa, 61,35 prosenttia annetuista äänistä ja 30 paikkaa 45 jäsenisessä valtuustossa.

Vuonna 2002 kuningas soi hänelle valtioministerin arvon, joka oikeuttaa osallistumaan hyvin harvoin (viisi kertaa itsenäisen Belgian historian aikana) kokoontuvaan kuninkaan neuvostoon. Lisäksi samana vuonna hän osallistui Euroopan unionin tulevaisuutta käsitelleen konventin toimintaan.

Vuonna 2006 Di Rupo perusti säätiön, jonka tehtävänä on huolehtia orpolapsista. Säätiön varat koostuvat hänen saamistaan korvauksista Dexia-pankin hallituksen jäsenenä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jackson, Patrick: Profile: Belgium's Elio Di Rupo 5.12.2011. BBC. Viitattu 8.12.2011. (englanniksi)
  2. Belgia sai uuden hallituksen 540 päivän väännön jälkeen 5.12.2011. Yleisradio. Viitattu 8.12.2011.
  3. Helm, Sarah: Gays under pressure in Belgium's moral backlash Anger over child murders switches to Belgium's gays 26.11.1996. The Independent. Viitattu 4.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgia Edeltäjä:
Yves Leterme
Belgian pääministeri
5. joulukuuta 2011 –
Seuraaja: