Eino Lassila
| Eino E. Lassila | |
|---|---|
| Eino Ensio Lassila | |
 Majuri Eino Lassila kuvattuna syyskuussa 1944. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. toukokuuta 1907 Kymi |
| Kuollut | 22. tammikuuta 1986 (78 vuotta) Colorado Springs, Colorado, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Suomi,  Yhdysvallat |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi ja Yhdysvallat |
| Palvelusvuodet |
1929-1946 (Suomi) 1947-1968 (Yhdysvallat) |
| Taistelut ja sodat | Suomen sisällissota, talvisota, jatkosota, Korean sota |
| Sotilasarvo |
majuri (Suomen armeija) eversti (Yhdysvaltain armeija) |
Eino Ensio Lassila (24. toukokuuta 1907 Kymi – 22. tammikuuta 1986 Colorado Springs, Colorado, Yhdysvallat)[1] oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa yleten everstiksi. Hän kuului ns. Marttisen miehiin.
Eino Lassila kävi ylioppilaaksi Turun suomalaisessa lyseossa, jonka jälkeen hän kävi Kadettikoulun vuosina 1929–1930. Palveltuaan puolustusvoimain eri yksiköissä Lassila kävi Sotakorkeakoulun vuosina 1938–1939. Nuoruudessaan Turussa Lassila osallistui lähettinä Suomen sisällissotaan ja kuului kouluvuosinaan paikalliseen suojeluskuntaan.[1]
Talvisotaan Lassila osallistui peräpohjalaisen JR 27:n pataljoonankomentajana Suomussalmen ja Kuhmon taisteluihin sekä helmikuun lopulta alkaen 9.Divisioonan esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä.
Jatkosodassa majuri Lassila toimi aluksi 14.Divisioonan esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Divisionaa komensi tällöin eversti Erkki Raappana. Myöhemmin Lassila toimi pataljoonan komentajana, prikaatin esikuntapäällikkönä ja vuoden 1944 kesällä perustetun Ryhmä Raappanan operatiivisen osaston päällikkönä.[1]
Syksyllä 1944 majuri Lassila oli mukana everstiluutnantti Usko Sakari Haahden ja eversti Valo Nihtilän johtamassa aseidenkätkentähankkeessa. Lassila toimi Peräpohjolan suojeluskuntapiirissä (myöh. Kemin sotilaspiiri) aseiden kätkennästä vastanneena 2. ye-upseerina.[2] Lassila pakeni vankilasta yhdessä kuulustelijansa kanssa ja siirtyi Ruotsiin oltuaan vuoden vangittuna Suomessa.
Ruotsi karkotti 1946 maassa oleskelleet aseidenkätkentäjuttuun sekaantuneet suomalaiset Marttisen miehet, joihin Lassilakin kuului, ja Lassila siirtyi tällöin Yhdysvaltoihin. 17 Marttisen miestä värvättiin 1947 Yhdysvaltain armeijaan, jossa he joutuivat aloittamaan palvelun alokkaina. Eino E. Lassila toimi talvi- ja vuoristosodankäynnin kouluttajana eri joukko-osastoissa osallistuen Korean sotaan divisioonan operatiivisen osaston apulaisena. Hänen kanssa Tokioon sijoitetussa esikunnassa työskenteli toinen "Marttisen mies" eli Olavi Alakulppi.[3] Vuonna 1961 hän kävi United States Army Command and General Staff Collegen. Vuonna 1968 hän jäi eläkkeelle ja ylennettiin everstiksi samana vuonna.[1]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lassila, Eino, Jatkosodassa ja sen operaatioissa. Teoksessa E. J. Raappana: Muistojulkaisu. Joensuu 1970.
- Lassila, Eino E. Vuosi Valpon vieraana. - Helsinki, 1971.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuolleita - Eversti Eino E. Lassila (digilehden tilaajille) HS Kuolleet. 22.2.1986. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Permi, Pekka: Asekätkentää länsirajalla vuosina 1944-45, s. 28, 63. Tornio: Permi's, 2003. ISBN 952-91-5413-5.
- ↑ Kari Kallonen: Suomalaiset sotasankarit puhuivat ”salakieltä” – näin USA huijasi kiinalaisia Korean sodassa Päivänlehti. Viitattu 21.8.2023.