Downshifting

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Downshifting eli downshiftaus, tai leppoistaminen[1] tai elämän kohtuullistaminen[2] on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt aatesuuntaus sekä elämänasenne, jonka tarkoituksena on parantaa elämänlaatua vähentämällä työntekoa ja kulutusta.[1] Downshiftingin yleistyminen elämänasenteeksi nuorten aikuisten keskuudessa voidaan nähdä vastalauseena nyky-yhteiskunnan materialistista, suorittavaa mentaliteettia kohtaan.[2]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stressitason äärimmilleen venyttäminen sekä jatkuva parempaan pyrkiminen sekä loputtomat ylityöt ovat ominaisia nykypäivän yritysmaailmassa. Downshiftaaja näkee näiden asioiden johtavan ennen pitkää romahdukseen, sairastumisiin, perhesuhteiden rakoiluun sekä unettomuuteen.lähde? Keskeisenä ajatuksena on, ettei raha tuota ihmiselle onnellisuutta vaan sosiaalinen pääoma sekä perusasioiden toimivuus, joka luo turvallisuuden tunteen ja pohjan mielenrauhalle. Ihmiselle keskeisimpinä asioina nähdään työn sijaan olevan esimerkiksi perhe, ystävät, elämykset sekä niin henkinen kuin fyysinen terveys, joista downshiftaaja ei ole valmis luopumaan rahan tai statuksen tähden. Kyse on yksinkertaisimmillaan siis arvojärjestyksen uudistuksesta, jossa ihminen punnitsee, mitkä asiat hänelle todellisuudessa merkitsevät ja alkaa käytännössä elää arvojensa mukaisesti. Tavoitteena on mielekkäämpi elämä sekä mielenrauha.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Downshiftaamisen vaikutuksista yhteiskuntaan tiedetään vielä toistaiseksi hyvin vähän, sillä termi on lanseerattu käyttöön vasta 2000-luvulla. Ilmiönä aate on kuitenkin hyvin vanha. Sen juuret ovat itämaisessa filosofiassa ja sen voidaan nähdä olevan ominaisempaa kehitysmaille kuin hyvinvointivaltioille.lähde? Länsimaissa pelätään, että aate voisi yleistyessään johtaa kulutusyhteiskunnan rapistumiseen, elintason ja peruspalveluiden laskuun, työttömyyden rajuun nousuun ja perinteisten sukupuoliroolien vahvistumiseen.lähde? Ideologian perusajatus on kuitenkin, että aidosti hyvinvoiva yhteiskunta tulee menestymään ja vaikka ei tulisikaan, olisi eläminen mielekkäämpää kuin suorituskeskeisessä valtiossa, missä yhteiskunnan hyvinvointi laitetaan ihmisen hyvinvoinnin edelle.

Nuoren sukupolven kapinana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmiönä downshiftaus on ominainen Y-sukupolvelle (Generation Y) eli vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuvalle sukupolvelle, joka on varttunut vakaan taloustilanteen aikana. Sukupolvelle taloudellinen hyvinvointi on itsestäänselvyys ja avioerot ja burnoutit arkipäivää. Downshiftaaminen voidaan nähdä myös kapinana aikaisempaa sukupolvea X-sukupolvea vastaan tai vaihtoehtoisesti kiittämättömyytenä toimivaa yhteiskuntaa varten nähtyä työtä kohtaan.kenen mukaan? Aatteen toivotaan parhaassa tapauksessa poistavan työikäisten stressiä sekä vähentävän nuorten masentuneisuutta ja tarvetta eskapismiin.[2]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen mukaan leppoistaminen on itsekästä ja ihmisten pitäisi tehdä enemmän töitä, jotta he kartuttaisivat yhteistä kassaa, josta hyvinvointipalvelut maksetaan.[3] Apusen mukaan ihminen toteuttaa itseään parhaiten tekemällä oikeaa, merkityksellistä työtä.[4]

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan downshiftaus saattaa pysäyttää naisen etenemisen työuralla. Koska downshiftaus houkuttelee erityisesti koulutettuja, hyvässä asemassa olevia naisia, se saattaa myös voimistaa vanhoja sukupuolirooleja lisäämällä naisten vastuuta kodista.[4]

Puolestapuhujia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston professorin, Juha Hakalan, mukaan downshiftaus voi olla hyvä ratkaisu, jos työelämä uhkaa täydellisesti uuvuttaa ja hölläämiseen tarjoutuu mahdollisuus. "Monet eivät uskalla elää sellaista elämää kuin haluaisivat, vaikka ulkoisesti puitteet ja hyvän elämän tunnusmerkit, kuten autot ja talot, olisivatkin kunnossa. Jokaisen olisi löydettävä oma tapansa elää. -- On hyvä, että asioista keskustellaan. Suomessa on kuitenkin 850 000 ihmistä, jotka käyttävät Kela-korvattuja mielialalääkkeitä. Lisäksi ovat uni- ja dementialääkkeiden käyttäjät. Tämä johtuu liian kovista työpaineista", Hakala väittää.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hiilamo, Heikki: Leppoistaminen voisi ratkaista ongelmia 27.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.12.2012.
  2. a b c Downshifting kiinnostaa nuoria aikuisia Yle Uutiset. 23.3.2010. Viitattu 11.11.2013.
  3. "Seuraa minua ja menesty", Anu Silfverberg, HS NYT 20/2012, s. 14-17
  4. a b Partanen, Minttu-Maaria: Downshiftaus saattaa vahvistaa perinteisiä sukupuolirooleja 22.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 11.11.2013.
  5. Taitava downshiftaaja menestyy työssään, Työpiste-verkkolehti 17.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]