Conrad Christopher Stökell
Conrad Christopher Stökell (24. syyskuuta 1752 – 15. kesäkuuta 1801 Kemi)[1] oli ruotsalainen tilanhoitaja Saaren kuninkaankartanossa, Mynämäen, Mietoisissa. Sitä ennen hän oli tilanhoitajana Nyynäisten kartanossa Maskussa. Stökell nimitettiin Kemijärvelle nimismieheksi vuonna 1787.
Stökell kuoli 48-vuotiaana työmatkallaan Kemissä Vilmilän matkustajakodissa.[2]
Saaren kartanon tilanhoitaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paroni Anders Leijonhielm (1727–1792)[3] oli päämies everstinä Saaren kartanossa[4] Mynämäellä silloin, kun Stökell oli siellä töissä tilanhoitajana. Anders Leijonhielm oli myös kuningattaren kamaripalvelija ja hänellä oli talo lähellä kuninkaanlinnaa Tukholman keskustassa. Saaren kartanossa Stökell oli töissä vuosina 1783–1785. Stökellin ensimmäinen vaimo Ulrica Fleischer oli paroni Anders Leijonhielmin lasten kotiopettajatar ja taloudenpitäjä.
Stökell hankki tilanhoitajana kasvatettavia kasveja kokeilumielessä. Paikka on merenrannan lähistöllä, peltojen ja suurien jalopuiden keskellä. Erilaisten lääkekasvienkin menestystä kokeiltiin. Tuon ajan tärkeä lääkekasvi oli esimerkiksi raparperi. Turun läheisyys helpotti kasvien saantia ja lisäksi kartanolla oli hyvät suhteet Turun yliopistoon, missä myös kokeiltiin kasvattaa erilaisia kasveja. Uusia kasveja tuotiin myös ulkomailta. Ennen Stökellin aikaa Saaren kartanossa oltiin kokeiltu jopa riisin viljelyä, tosin huonoin tuloksin. Kartanossa kasvoi hedelmäpuita ja kirsikkapuita. Mulperipuuta oli kokeiltu, jotta olisi saatu omatuotantoon silkkiä. Tupakkaa oli helppo kasvattaa, sillä se menestyi jopa pohjoisempana Oulussa. Tupakkaa haluttiinkin oman maan tuotantoon. Kartanossa oltiin pitkälti omavaraisia. Viiniä ja sitruunoita täytyi tilata ulkomailta.
Kemijärven ensimmäinen nimismies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myöhemmin Stökell toimi Kemijärvellä nimismiehenä ja ruotusotilaslaitoksen kenttävääpelinä. Nimismiehen tehtävään kuului olla siltavahtina, kyytirättärinä, metsänvartijana ja kunnankirjurina. Kyytirättäri järjesti kyytejä Kemijärven pitäjässä. Tuolloin hänen vaimonsa oli turkulainen porvarin tytär Anna Sophia Tammelin (1766–1840).[1]
Stökell jatkoi kokeiluja maatalouden parissa myös Kemijärvellä, jonne hän rakensi hirsitalon vuonna 1791. Talossa oli modernit kaakeliuunit. Ruotsala-niminen tila oli kauniilla paikalla järven rannalla vaaran kupeessa. Rinteet ja viljelysmaa viettivät etelään päin. Nimismiehet ja pappilat jakoivat siemenperunoita ja antoivat kansalaisille tietoutta muutenkin kasvien viljelystä. Ruotsalan tila oli paikkakunnan mallitalo, joka antoi esimerkkiä sen ajan rakentamisesta, maataloudesta ja puutarhanhoidosta. Ruotsalassa oli renkiä ja piikoja, mutta myös itse Stökell osallistui maatöihin, vaikkei hänen säätyläisenä olisi tarvinnut. Myöhemmin Ruotsala toimi käräjätalona.[1] Johan Fredrik Carpelan vieraili Ruotsalassa virka-asioilla 1790-luvulla ja kiitteli vuonna 1795 isäntä Stökelliä mallitilan maanviljelyksestä.[5]
Stökell rakensi pieniä teitä ja sillan Kemijärvelle.[1] Kemijärveä oli tarkoitus kasvattaa pohjoisena kylänä ja uudisasukkaita tulikin lisää. Pääkulkuväylänä oli tuolloin Kemijoki. Talvella kulkuvälineenä oli reki.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Raili Rytkönen: Kemijärven historia I. Kemijärven kaupunki, 1990.
- ↑ SSHY - Kemijärvi , Syntyneet-vihityt-kuolleet, 1787-1820 - Kuva 168 www.sukuhistoria.fi. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Leijonhielm nr 142 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Wirilander Kaarlo: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 : virkatalonhaltijain luettelot = Officerare och underofficerare vid Finlands armé 1718-1810 doria.fi.
- ↑ 24.7.1911 Kaiku no 84, s. 3 Kansalliskirjastoan digitoidut aineisot. Viitattu 11.11.2022.