Antti-Jussi Tiitola
| Antti-Jussi Tiitola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Naku |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1936 Hämeenlinna |
| Kuollut | 24. lokakuuta 2021 (84 vuotta) Kangasala |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | elämäntyöpalkinto Hopeinen lumihiutale (Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry, 2019) |
| Yritys |
Titan Oy Karhu-Titan Oy |
| Asema |
toimitusjohtaja tuotekehitysjohtaja |
| Tutkinnot | diplomi-insinööri, konetekniikka |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso |
Marjo Tiitola (o.s. Sievä) |
| Vanhemmat |
Jaakko Tiitola Anita Tiitola (o.s. Skogster) |
| Lapset |
Ulriikka Tiitola Reetta Vuorio Saara Tiitola |
| Lempinimet | Naku |
Antti-Jussi Tiitola (3. marraskuuta 1936 Hämeenlinna – 24. lokakuuta 2021 Kangasala) oli suomalainen urheiluvälineiden kehittäjä. Hän kehitti mm. lasikuitupohjaisia ratkaisuja jääkiekkomailoihin ja suksiin. Työuransa aikana hän kehitti ja patentoi lukuisia urheiluvälineiden valmistukseen liittyviä ratkaisuja.
Oma nuoruuden urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti-Jussi oli Tiitolan jääkiekkosukua, joka oli paikalla kun Suomessa pelattiin ensimmäisen kerran jääkiekkoa 1920-luvun lopussa. Tiitolat olivat myös perustamassa Ilvestä, jossa Antti-Jussin isä Jaakko toimi puheenjohtajana 40–50-luvulla. Jaakon veljistä eli Antti-Jussin sedistä Martti, Matti ja Risto pelasivat Jaakon lisäksi myös jääkiekon SM-sarjaa Ilveksessä ja muissa seuroissa. Antti-Jussin peliura loppui A-junioreissa.[1]
Antti-Jussi Tiitolan varsinaisiksi aikuisiän urheiluvälineiksi tulivat motocrosspyörä ja slalom-sukset, ja iän karttuessa hän osallistui molemmissa lajeissa kansainvälisen tason kilpailuihin 1950-luvun Euroopassa.[2] Motocrossissa hän saavutti vuonna 1957 250-kuutioisissa SM-hopeaa.[3] Talviurheilussa Antti-Jussi Tiitola pääsi Pohjoismaisiin akateemisiin mestaruuskisoihin 1958 ja voitti yllättäen pujottelun. Seuraavana vuonna oli vuorossa Universiaadit Zakopanessa ja sijoitus kymmenen parhaan joukkoon. Nämä tulokset veivät Tiitolan Suomen silloiseen alppimaajoukkueeseen ja talveksi 1962 Keski-Euroopan kiertueelle, joka huipentui MM-kisoihin Chamonix'ssa ja syöksylaskun sijaan 37.[4]
Toiminta yritysmaailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti-Jussi Tiitola valmistui koneenrakennuksen ja materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 1961. Ensimmäinen työpaikka oli Wärtsilä Oy:ssä sen materiaalilaboratoriossa.[5]
Oma yritys ja innovointi sen puitteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiitola oli jo ennen jääkiekkomailoja edelläkävijä urheiluvälinebisneksessä luoden täysin uudenlaisia lasikuituun pohjautuvia suksia 1960-luvulla. Lähtökohtana tuotekehitykselle oli Hämeenlinnaan Verkatehtaan vapaaksi jääneet tilat, jonne perustettiin lujitemuovitehdas. Siellä tehtiin ensimmäiset teollisesti tuotetut muovipohjaiset sukset.[5]
Vuonna 1966 Tiitola osti Teksoglassilta suksien valmistuksessa käytetyt koneet ja ryhtyi valmistamaan Titan-merkkisiä suksia Tampereen Epilästä vuokratuissa tiloissa. Tiitola oli perustanut vuonna 1966 jääkiekkomailatehtaan Titan Oy. Päätuote oli aluksi Titan-laskettelusuksi, mutta samaan aikaan oli jo vireillä ensimmäinen prototyyppi jääkiekkomailasta, joka perustui samoihin ajatuksiin kuin suksi. Keskeinen toimija Tiitolan lisäksi oli yritykseen palkattu jääkiekkoilija Pentti Pynnönen, josta tuli Titanin tuotantojohtaja. Yrityksen menestykselle jatkossa antoi pohjaa vuonna 1971 Tampereelle ja Ilvekseen siirtyneen NHL-taustaisen pelaajavalmentaja Len Lunden kiinnostuminen Titan-mailan käytöstä.[5] Vuonna 1971 Urheilu-Karhu Oy osti hänen yrityksensä osake-enemmistön, ja hän siirtyi uuteen yhteisyritykseen tuotekehitysjohtajaksi. Yritys muutti nimekseen vuonna 1973 Karhu-Titan Oy.[5]
Karhu-Titanin tuotekehitysjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murtomaasuksissa siirtyminen lasikuituun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti-Jussi Tiitolan tärkein anti suksiteollisuudelle oli komposiittisukset, joita hän oli kehittänyt siis jo aiemmin. Lasikuitu oli hyvin harvinainen valmistusmateriaali 1960-luvulla muiden tehtaiden valmistaessa vain puu- tai alumiinisuksia. Titan lanseerasi myös ensimmäisenä suksien kuituisen kerrosrakenteen. Tämän mukaisesti uudessa Kiteellä aloittanut Karhu-Titanin puusuksitehdas siirtyi käytämään puun sijasta lasikuitua.[6]
1970-luvulla Antti-Jussi Tiitola kiinnostui pitkänmatkan hiihdosta. Vaikka into lasketteluun oli vähän kilpauran jälkeen vähentynyt, ajatukset yhdistää nämä kaksi lajia olivat mielessä. Telemark-suksesta tuli menestystuote Karhu-Titanin Kanadan tehtaalle. Suksesta tuli myös nykyaikaisen suksiteollisuuden pitkäaikaisin tuote – sitä tehtiin 28 vuotta samasta muotista.[7]
Titan-maila maailmantuotteeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliitto oli menossa Kanadaan pelaamaan jääkiekkoa syksyllä 1972, ja Titan sai suhteillaan hoidettua mailat neuvostoliittolaisten käsiin. Titan-mailojen punainen väri oli tarkoituksella valittu herättämään huomiota, etenkin kun neuvostoliittolaiset jakoivat joka ottelun jälkeen pelivälineensä katsomoon.[5]
Titan-jääkiekkomailassa lasikuitu oli piilotettu puuvarren sisään. Tiitola oli mukana, kun kiekkolegenda, useita NHL:n ennätyksiä urallaan tehnyt Wayne Gretzky puhuttiin Titanin mailojen käyttäjäksi vuonna 1980. Asia päätettiin saunan lauteilla olympiakaupunki Lake Placidissa talviolympialaisten yhteydessä.[5]
Tiitola toimi loppuun asti urheiluvälineiden kehittäjänä, ja 2000-luvun hittikeksintö on ollut karvapohjasuksi ja vaelluskenkäside, joita tuotetaan Kangasalla vuosittain tuhansia pareja.[2]
Muusta toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiitola muutti 1980-luvula vaimonsa kanssa Tampereelta Kangasalle. Siellä hänet valittiin sitoutumattomana Kangasalan kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen 1990-luvulla.[2]
Antti-Jussi Tiitola menehtyi syöpään lokakussa 2021.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Teemu Tammilehto: Suomalaismies myi aikoinaan miljoonia Titan-mailoja – keksijä ei malttanut lopettaa edes 80-vuotiaana 23.4.2017. YLE Urheilu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ a b c Ulriikka Tiitola: Puuterilunta ja elämäniloa – Antti-Jussi Tiitola in memoriam 29.10.2021. Sydän-Hämeen Lehti. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Marko Heija: Motocrossin Suomenmestarit husqvarnaclub.com. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Hannu Kuikkaniemi: Alppilegendat – Kunniagalleria: Antti-Jussi Tiitola Ski Sport Finland. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ a b c d e f Riku Teiskonlahti: Antti-Jussi Tiitola loi jääkiekkomailat, joilla Wayne Gretzky takoi hurjat maaliennätyksensä, mutta aluksi kaikki ei mennyt putkeen: ”Ne irtosivat ainoastaan kirveellä” 3.2.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Hölkkä antaa voimaa tiukkaan suksisotaan. Helsingin Sanonmat, 31.10.1975, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Mies Titanin ja Burtonin takana: välinepioneeri Antti-Jussi Tiitola 14.11.2019. Ski.fi. Viitattu 23.12.2022 (englanniksi).