Äärivasemmisto Suomessa
Äärivasemmisto Suomessa tarkoittaa Suomessa toimivia kapitalismikriittisiä, keskusta-oikeistoa arvostelevia liikkeitä, jotka kehottavat väkivaltaan tai ihannoivat totalitaristista järjestelmää.[1]
Äärivasemmistolaisiksi on Suomessa historiallisesti kutsuttu kommunisteja, jyrkkiä sosialisteja ja anarkisteja tai näiden ryhmien osia.[2][3]
2010-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojelupoliisin mukaan Suomessa on 2010-luvulla esiintynyt väkivaltaista äärivasemmistolaista liikehdintää anarkismin ja antifasismin toimintaympäristöissä. Antifa-verkoston ja suomalaisen äärioikeiston välinen vastakkainasettelu on kärjistynyt ajoittaisina yhteenottoina. Ensisijaisina kohteina ovat olleet sittemmin lakkautettu Pohjoismainen vastarintaliike sekä Soldiers of Odin.[4]
Osin äärivasemmistosta kumpusivat Tampereen vuoden 2013 itsenäisyyspäivän mellakat, joissa mellakoijat muun muassa rikkoivat ikkunoita. Niitä pidettiin merkkinä vasemmistolaisen väkivallan kasvavasta uhasta Suomessakin.[5]
Suojelupoliisin mukaan vuonna 2017 noin 20 prosenttia väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvistä rikosilmoituksista koski äärivasemmistolaista radikaaliliikehdintää.[6]
Vuonna 2017 äärivasemmisto järjesti vastamielenosoituksen, kun Suomen vastarintaliike järjesti toimintansa kielto-oikeudenkäyntiä vastustavan mielenosoituksen. Joillain äärivasemmiston jäsenillä oli mukanaan paukkupommeja, joita he heittelivät uusnatseja ja poliiseja kohti.[7] Ryhmittymien välille syntyi pieniä nujakoita ja sanaharkkaa.
2010- ja 2020-luvulla äärioikeistolaiset ja islamistiset toimijat ovat toteuttaneet maailmalla väkivallantekoja juutalaisia tahoja vastaan. Myös äärivasemmistossa on ilmennyt paikoin antisemitismiin yhdistyvää Israelin valtion vastaisuutta, mutta se ei ole Sisäministeriön raportin mukaan ilmennyt väkivaltaisena toimintana.[8] Äärivasemmalla juutalaisvastaisuus liittyy tutkija Tommi Kotosen mukaan Palestiina-kysymykseen ja Israel-vastaisuuteen.[9] Turun juutalaisiin kohdistuva, ilkivaltana ja vihaviesteinä ilmenevä ja ilmeisesti Lähi-idän konfliktiin ja Israelin ja Yhdysvaltain liittosuhteeseen liittyvä antisemitismi oli vuonna 2015 seurakunnan mukaan enimmäkseen lähtöisin äärivasemmistosta. [10]
Sisäministeriön raportin (2021) mukaan äärivasemmiston radikaaliliikehdintä on ollut Suomessa viime vuosina vähäistä. Anarkististen ja antifasististen ryhmien jäsenten toteuttamat väkivallanteot ovat tapahtuneet pääsääntöisesti äärioikeistoa vastustavien mielenosoitusten yhteydessä ja kohdistuneet äärioikeistolaisiin aktivisteihin. Tekoja on korkeintaan kymmenkunta vuosittain. Äärivasemmistolaisen toimintaympäristön arvioidaan koostuvan muutamista kymmenistä ihmisistä löyhissä verkostoissa. Mielenosoituksissa on ollut mukana enimmillään pari sataa henkilöä.[8][11]
Suojelupoliisi seuraa ja arvioi äärivasemmistolaisen liikehdinnän muodostamaa uhkaa. Suojelupoliisin (2020) mukaan suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat kuitenkin äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista aatetta kannattavat yksittäiset toimijat.[12]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mira Kokko: Äärioikeiston vaatimus puuttua äärivasemmiston puheisiin on tutkijan mukaan tuttu kikka viedä huomio muihin kysymyksiin Yle. 3.7.2023. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 641. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
- ↑ Esimerkiksi: ”Pidän puoluetta ääriliikkeenä, jos – – b) puolue tavoittelee mullistusta liberaaliin eurooppalaiseen demokratiaan ja markkinatalouteen, siis radikaalia, kokonaisvaltaista järjestelmänvaihdosta eli kumousta. – – Kohdan b) perusteella pidän kommunistisia tai jyrkän sosialistisia puolueita äärivasemmistolaisina. – – Vähintäänkin – – on laitavasemmistolainen” – Aittokoski, Heikki: Äärioikeisto, laitavasemmisto, äärivasemmisto... (blogikirjoitus, lehden tilaajille) Helsingin sanomat. 6.1.2015. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Lue Supon raportti Suomen uhkista sanasta sanaan Ilta-sanomat. 1.11.2016. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Valtiosihteeri: Äärivasemmiston radikalisoitumisen uhka kasvanut
- ↑ Suomesta lähtenyt Isiksen riveihin arviolta 20 naista – nyt sisäministeriö miettii, mitä heidän lapsilleen tulisi tehdä Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielenosoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja. Hs.fi 20.10.2017 (Web Archive 2017).
- ↑ a b Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020. Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta, s. 24. Helsinki: Sisäministeriö, 2020. ISBN 978-952-324-621-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.6.2022).
- ↑ Krohn, Elias: Juutalaiset pelkäävät taas turvallisuutensa puolesta Ilta-sanomat. 4.1.2019. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Turun juutalaiset: Antisemitismi ei meillä islamilaista, vaan äärivasemmistolaista 15.2.2015. Turun Sanomat. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 16.2.2015.
- ↑ Halonen, August & Lankinen, Katariina: Ääriliikehdintä koskettaa myös Suomea Suomenmaa. 16.1.2021. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Vuosikirja 2020 (PDF) Supo. Viitattu 27.6.2022.