Ero sivun ”Kilpirauhasen vajaatoiminta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[odottaa arviointia][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Oireet: lisäys ja päällekkäisyys pois
Rivi 34: Rivi 34:


== Oireet ==
== Oireet ==
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät ja pahenevat yleensä hitaasti ja ovat yksilöllisiä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aava.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/artikkelit/10-kysymysta-kilpirauhasen-vajaa-ja-liikatoiminnasta/|nimeke=10 kysymystä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnasta|julkaisu=Lääkärikeskus Aava|ajankohta=2019-02-18|viitattu=2022-06-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Mahdollisia oireita ovat [[väsymys]] ja heikentynyt rasituksensieto, unen tarpeen lisääntyminen, [[Lihominen|painonnousu]], [[Turvotus|turvotukset]], [[ummetus]], muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut [[aineenvaihdunta]] ja [[masennus]].<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00667 |nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) |julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto |viitattu=2022-05-12 }}</ref><ref name="BI42">{{BI4 |179}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/kilpirauhasen-vajaatoiminta|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito {{!}} Terveystalo|julkaisu=www.terveystalo.com|viitattu=2024-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vajaatoimintaan liittyvä heikko verenkierto aiheuttaa usein [[palelu]]a<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminnan-oireet-toteaminen-ulla-slama/|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama)|tekijä=Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala|julkaisu=Kilpirauhasliitto|ajankohta=2014-01-05|viitattu=2022-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös [[Lapsettomuus|lapsettomuutta]] ja lisätä [[Keskenmeno|keskenmenon]] vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan [[kretinismi]]ksi.<ref name=":17">{{cite web |url= https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780123741356000649 |title=Experimental Models of Iodine Deficiency and Cretinism during Development: The Role of the Mother |date=1 January 2009 |publisher=Academic Press |via=sciencedirect.com}}</ref> Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta, kiihottumisvaikeuksia ja runsasta kuukautisvuotoa<ref name="Nimetön_2-20240110212157">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/mika-on-kilpirauhanen/kilpirauhashormonien-vaikutus/|nimeke=Kilpirauhashormonien vaikutus|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2023-09-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, infektioalttiutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.palomahealth.com/learn/thyroid-medication-guide|nimeke=Your Definitive Guide to Thyroid Medication {{!}} Paloma Health|julkaisu=www.palomahealth.com|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2024-03-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, kouristuksia, selkä- ja lihassärkyjä, rannekanavaoireyhtymää, lihasjäykkyyttä, sydämen vajaatoimintaa, psykoosin tai kooman<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.duodecimlehti.fi/duo94976 |nimeke=Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta |julkaisu=www.duodecimlehti.fi |viitattu=2022-05-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/kiista-hormonista-monet-kilpirauhaspotilaat-kokevat-etta-heita-auttavaa-ainetta-on-nyt-vaikeampi-saada/ |nimeke=Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada |julkaisu=Suomenkuvalehti.fi |ajankohta=2020-07-03 |viitattu=2022-05-23 }}</ref><ref name=":6" />. Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa myös hidastaa ruoansulatusta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/terveys/article/karsitko-tietamattasi-kilpirauhasten-toimintahairiosta-jos-huomaat-naita-oireita-kay-laakarissa/5910530|nimeke=Kärsitkö tietämättäsi kilpirauhasen toimintahäiriöstä? Jos huomaat näitä oireita, käy lääkärissä|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2016-05-27|viitattu=2022-06-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät ja pahenevat yleensä hitaasti ja ovat yksilöllisiä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aava.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/artikkelit/10-kysymysta-kilpirauhasen-vajaa-ja-liikatoiminnasta/|nimeke=10 kysymystä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnasta|julkaisu=Lääkärikeskus Aava|ajankohta=2019-02-18|viitattu=2022-06-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Mahdollisia oireita ovat [[väsymys]] ja heikentynyt rasituksensieto, unen tarpeen lisääntyminen, [[Lihominen|painonnousu]], [[Turvotus|turvotukset]], [[ummetus]], muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut [[aineenvaihdunta]] ja [[masennus]].<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00667 |nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) |julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto |viitattu=2022-05-12 }}</ref><ref name="BI42">{{BI4 |179}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/kilpirauhasen-vajaatoiminta|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito {{!}} Terveystalo|julkaisu=www.terveystalo.com|viitattu=2024-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vajaatoimintaan liittyvä heikko verenkierto aiheuttaa usein [[palelu]]a<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminnan-oireet-toteaminen-ulla-slama/|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama)|tekijä=Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala|julkaisu=Kilpirauhasliitto|ajankohta=2014-01-05|viitattu=2022-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös [[Lapsettomuus|lapsettomuutta]] ja lisätä [[Keskenmeno|keskenmenon]] vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan [[kretinismi]]ksi.<ref name=":17">{{cite web |url= https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780123741356000649 |title=Experimental Models of Iodine Deficiency and Cretinism during Development: The Role of the Mother |date=1 January 2009 |publisher=Academic Press |via=sciencedirect.com}}</ref> Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta, kiihottumisvaikeuksia ja runsasta kuukautisvuotoa<ref name="Nimetön_2-20240110212157">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/mika-on-kilpirauhanen/kilpirauhashormonien-vaikutus/|nimeke=Kilpirauhashormonien vaikutus|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2023-09-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, infektioalttiutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.palomahealth.com/learn/thyroid-medication-guide|nimeke=Your Definitive Guide to Thyroid Medication {{!}} Paloma Health|julkaisu=www.palomahealth.com|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2024-03-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, kouristuksia, rannekanavaoireyhtymää, lihasjäykkyyttä, sydämen vajaatoimintaa, psykoosin tai kooman<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.duodecimlehti.fi/duo94976 |nimeke=Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta |julkaisu=www.duodecimlehti.fi |viitattu=2022-05-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/kiista-hormonista-monet-kilpirauhaspotilaat-kokevat-etta-heita-auttavaa-ainetta-on-nyt-vaikeampi-saada/ |nimeke=Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada |julkaisu=Suomenkuvalehti.fi |ajankohta=2020-07-03 |viitattu=2022-05-23 }}</ref><ref name=":6" />. Sairaus saattaa myös aiheuttaa tai pahentaa [[Nivelrikko|nivelrikkoa]], mistä voi aiheutua selkäkipua tai muiden alueiden nivel- ja lihassärkyä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Clement E. Tagoe, Anna Zezon, Saakshi Khattri|Otsikko=Rheumatic Manifestations of Autoimmune Thyroid Disease: The Other Autoimmune Disease|Julkaisu=The Journal of Rheumatology|Ajankohta=2012-04-15|Pmid=22505695|Doi=10.3899/jrheum.120022|Issn=0315-162X|www=https://www.jrheum.org/content/early/2012/04/11/jrheum.120022|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mibluesperspectives.com/stories/health-and-wellness/is-there-a-connection-between-spine-health-and-thyroid-function|nimeke=Is there a Connection Between Spine Health and Thyroid Function?|julkaisu=MI Blues Perspectives|ajankohta=2024-01-13|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.


Lievä hypotyreoosi ei välttämättä alenna työkykyä<ref name=":02">[http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto]viitattu 19.9.2011. {{Wayback|1=http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx |päiväys=20160828124248 }}</ref>.
Lievä hypotyreoosi ei välttämättä alenna työkykyä<ref name=":02">[http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto]viitattu 19.9.2011. {{Wayback|1=http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx |päiväys=20160828124248 }}</ref>.

Versio 18. maaliskuuta 2024 kello 19.58

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Suomennettava viitteet (12)
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi johtaa kilpirauhashormonin esiasteen liian pieniin veripitoisuuksiin ja aktiivisen kilpirauhashormonin liian pieniin kudospitoisuuksiin. Tästä aiheutuu elimistön laaja-alaisia aineenvaihdunnallisia ja entsyymien toimintaan liittyviä häiriöitä.

Kilpirauhasta surkastuttava krooninen autoimmuunitulehdus nimeltä Hashimoton tauti on kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy[1]. Kilpirauhashormonin liian pienet kudospitoisuudet saattavat johtua myös siitä, että maksa tuottaa liian vähän aktiivista kilpirauhashormonia. Tätä kutsutaan Wilsonin oireyhtymäksi.

Subkliinisestä vajaatoiminnasta kärsivillä on hoitamattomana lähes kaksi kertaa suurempi kuolleisuus kuin muulla väestöllä ja normaalin ylärajalla olevan TSH-arvon omaavien kuolleisuus on yli kolmanneksen suurempi[2] samalla kun tavanomaisesti lääkittyjen kilpirauhaspotilaiden ylikuolleisuus on vain 14 prosenttia[3]. Subkliinisestä vajaatoiminnasta kärsivillä esiintyy muun muassa tavallista enemmän verenpainetautia, insuliiniresistenssiä ja sydämen tai verisuonten toimintahäiriöitä[4].

Kilpirauhaspotilailta pitäisi seuloa muitakin autoimmuunisairauksia, koska ne ovat heillä yleisiä ja niiden oireet saattavat peittyä kilpirauhasen vajaatoimintaoireiden alle[5].

Esiintyvyys

Kilpirauhasen vajaatoiminta oli vielä 1980-luvulla erittäin yleistä esimerkiksi Himalajan vuoristossa, jonka maaperä on luontaisesti hyvin jodiköyhää. Osassa alueen kylistä havaittiin lähes puolten lapsista omaavan niin pahoja äidin kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia synnynnäisiä aivovaurioita, että he suoriutuivat vain kaikkein helpoimmista työtehtävistä. Vuoristoseuduilla asuvien struumakasvaimiaselvennä on pidetty jopa normaalina ilmiönä maissa, jossa ruokasuolaan ei ole lisätty jodia.[6]

Diagnosoitujen kilpirauhaspotilaiden osuus väestöstä vaihtelee maittain välillä 5–17 prosenttia[7]. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyyttä Suomessa ei ole tutkittu, mutta tiedetään, että lähes kuusi prosenttia väestöstä eli 300 000 potilasta on kilpirauhaslääkityksellä. Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy myöhäisessä keski-iässä, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla.[8] Naisilla esiintyy hormonaalisista syistä 4–5 kertaa miehiä enemmän kilpirauhasen autoimmuunisairauksia[9]. Kelan tilastoimista kilpirauhaslääkityksen käyttäjistä 80 prosenttia on naisia[10].

Lisäksi noin 10 prosenttia aikuisväestöstä kärsii joko subkliinisestä kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai omaa viitealueen ylärajalla olevan TSH-arvon[11].

Vuonna 2018 julkaistussa paneurooppalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ME-potilailla on keskimääräistä pienemmät jodin sekä aktiivisen kilpirauhashormonin (T3) pitoisuudet. Aktiivisen kilpirauhashormonin alhaiset veripitoisuudet saattavat viitata vakaviin kilpirauhashormonipuutoksiin kudostasolla. ME-potilaiden joukossa oli myös kaksinkertainen määrä niitä, joiden aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuudet olivat viitearvojen ulkopuolella.[12] Selitys alhaisille kilpirauhashormonipitoisuuksille näyttää olevan se, että elimistö tuottaa kilpirauhashormonin esiasteesta T4-hormonista aktiivisen kilpirauhashormonin sijaan inaktiivista eli niin sanottua käänteistä T3-hormonia (3,3′,5′-trijodotyroniini, rT3). ME-potilailta löytyi myös merkkejä kilpirauhasen kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. TSH-hormonipitoisuudet olivat kuitenkin viitearvojen sisällä.[13]

Syyt

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy on kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus Hashimoton tauti eli Ordin tyreoidiitti. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet vahingoittavat siinä kilpirauhasta, jolloin tyroksiinin tuotanto vähenee. Myös muut tulehdukset voivat aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Kilpirauhanen saattaa tällöin myös surkastua.[1] Myös jotkin lääkeaineet voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa[14][15]. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävä litium aiheuttaa sen lähes 30 prosentille käyttäjistään[16].

Muita vajaatoiminnan aiheuttajia ovat esimerkiksi leikkaus tai radiojodihoito (kilpirauhassyövän hoidon takia) taikka aivolisäkkeen vajaatoiminta.[17]

Kilpirauhasen vajaatoimintaan voivat johtaa myös eräiden hivenaineiden puutostilat. Esimerkiksi tyroksiinin (T4) rakenneaineena tarvittavan jodin puute on maapallon yleisimpiä ravitsemusongelmia[18], ja runsas kolmannes suomalaisista kärsi vuonna 2015 kohtalaisesta tai vakavasta jodin puutteesta[19]. Puolet suomalaista vegaaneista kärsii lisäksi vaikeasta jodinpuutteesta[20].

Myös kuparia tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka sitoo jodin tyroksiinirunkoon, ja sinkkiä aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa valmiin tyroksiinin kilpirauhasen hyytelöstä kulkeutumaan verenkiertoon. Seleeniä tarvitaan elimistössä solutasolla aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa yhden jodiatomin tyroksiinista, ja vasta silloin muodostuu kilpirauhashormonin aktiivinen muoto liotyroniini eli trijodityroniini (T3).[21][22]

Jos potilas sairastaa kilpirauhasen synnynnäistä puuttumista, kilpirauhashormoneita ei erity lainkaan.[17]

Oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät ja pahenevat yleensä hitaasti ja ovat yksilöllisiä[23]. Mahdollisia oireita ovat väsymys ja heikentynyt rasituksensieto, unen tarpeen lisääntyminen, painonnousu, turvotukset, ummetus, muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta ja masennus.[24][25][26] Vajaatoimintaan liittyvä heikko verenkierto aiheuttaa usein palelua[27]. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisätä keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan kretinismiksi.[28] Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta, kiihottumisvaikeuksia ja runsasta kuukautisvuotoa[29], infektioalttiutta[30], kouristuksia, rannekanavaoireyhtymää, lihasjäykkyyttä, sydämen vajaatoimintaa, psykoosin tai kooman[31][32][27]. Sairaus saattaa myös aiheuttaa tai pahentaa nivelrikkoa, mistä voi aiheutua selkäkipua tai muiden alueiden nivel- ja lihassärkyä[33][34].

Lievä hypotyreoosi ei välttämättä alenna työkykyä[35].

Diagnosointi

Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voida diagnosoida pelkkien laboratoriokokeiden perusteella, koska sairaus ei näy aina viitearvojen ulkopuolella olevina laboratoriotuloksina. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa käytetään tämän vuoksi laboratoriokokeiden lisäksi potilaan oirekuvausta ja kilpirauhasen palpointia. Etenkin viitearvojen alarajoille sijoittuvien tulosten ja sopivan oirekuvan yhdistelmä viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tällöin on mahdollista aloittaa tyroksiinikorvaushoito, jotta voidaan nähdä, paraneeko potilaan vointi esimerkiksi puolen vuoden aikana.[36]

Tyroksiini (T4) ja tyreotropiini (TSH)

Kilpirauhasen primäärisessä vajaatoiminnassa tetrajodityroniinin eli kilpirauhasen tuottaman kilpirauhashormonin varastomuodon (T4-V) määrä on tyypillisesti pienentynyt ja aivoperäisen tyreotropiinin (TSH) määrä on tyypillisesti suurentunut. Joskus harvoin on kyseessä aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jolloin sekä TSH että T4V ovat matalat.

Verinäytteistä tehdyssä laboratoriotutkimuksessa tutkitaan yleensä vähintään vapaan tyroksiinin (T4-V) ja kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän[37] aivolisäkehormoni tyreotropiinin (TSH) pitoisuus[38].

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista kärsiviä potilaita voidaan alkaa hoitaa jo kohonneen TSH-pitoisuuden perusteella, vaikka vapaan tyroksiinin määrä (T4-V) olisi normaali[39]. TSH-arvon on havaittu olevan alle 2,5 mU/l yli 95 prosentilla yhdysvaltalaisista, ja jos tarkastellaan ainoastaan afrikkalaistaustaista väestönosaa, jolla esiintyy äärimmäisen harvoin kilpirauhasen vajaatoimintaa, keskimääräinen TSH-arvo tippuu tasolle 1,18 mU/l.[40]

Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa käytetään muissa maissa nykyisin viitearvoa 0,4–2,5 mU/l, mutta Suomessa sitä sovelletaan vain raskautta suunnitteleviin ja raskaana oleviin naisiin. Suomessa katsotaan, että potilaalla on kliininen kilpirauhasen vajaatoiminta vasta kun veren TSH-pitoisuus on yli 10 mU/l ja subkliininen vajaatoiminta eli kliinisen vajaatoiminnan esiaste, jos arvo on yli 4:n.[41] Subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta määritellään Yhdysvalloissa nykyisin toisella tavalla kuin Suomessa eli sillä viitataan ainoastaan oireettomiin potilaisiin. Osa lääkäreistä hoitaa myös oireettomia subkliinisiä tapauksia hormonikorvaushoidolla, jotta sairaus ei pahenisi ja aiheuttaisi komplikaatioita.[42]

Subkliiniseen vajaatoimintaan saatetaan aloittaa tyroksiinikorvaushoito, jos TPOAb ja S-TyglAb-vasta-aineiden suuresta pitoisuudesta voidaan todeta autoimmuunityreoidiitin olemassaolo[43].

Vasta-aineet (TPOAb)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttaja on yleensä kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus eli Hashimoton tauti[1]. Kyseinen sairaus tuottaa vereen tyreoideaperoksidaasi-entsyymin vasta-aineita (TPOAb), joiden pitoisuus voidaan määrittää kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta epäiltäessä[44]. Kun vasta-aineita on 60–100 IU/ml, niiden katsotaan olevan lievästi koholla. Pitoisuudet ovat koholla, kun ne ovat yli 100 IU/ml.[41]

Vasta-aineiden määrää saatetaan seurata aktiivisesti silloin, kun tavoitellaan autoimmuunitulehduksen vähentämistä esimerkiksi allergisoivia ruoka-aineita karsimalla. Hormonikorvaushoidon säätäminen on helpompaa, jos autoimmuunisairaus aaltoilee vähemmän. Taudin aaltoilu johtuu siitä, että tuhoutuvasta kilpirauhaskudoksesta vapautuu äkillisesti suuria määriä kilpirauhashormonia.[43]

Alidiagnosointi

Sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan kilpirauhasen vajaatoiminta on alidiagnosoitu sairaus, jota yritetään hoitaa usein tuloksetta masennuksena. Viitearvojen alarajoille sijoittuvat tutkimustulokset merkitsevät usein kilpirauhasen vajaatoimintaa, jolloin esimerkiksi väsymys, alakulo tai palelu paranevat puolessa vuodessa riittävällä kilpirauhashormonihoidolla.[45]

Hoito

Kilpirauhasen primäärin vajaatoiminnan hoitoa pidetään usein helppona[46]. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tavanomaisella tyroksiinilääkityksellä hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi[47]. Monilla potilailla on tutkimusten mukaan myös liian pieni tai suuri lääkeannos, ja lisäksi merkittävä joukko viitealueelle sijoittuvista potilaista voi huonosti[46].

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleensä elinikäisellä synteettistä kilpirauhashormonin esiastetta sisältävällä hormonikorvaushoidolla. Jotkut potilaat voivat parhaiten hormonin esiasteesta ja aktiivisesta T3-hormonista koostuvalla synteettisellä yhdistelmälääkityksellä taikka biologisella yhdistelmälääkityksellä, joka sisältää kilpirauhashormonin esiasteen lisäksi aktiivista T2- ja T3-hormonia. Joissain maissa voidaan käyttää myös pelkkää synteettistä T3-hormonia[48].

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu vähintään 1500-luvulta alkaen eläinperäisellä hormonivalmisteella[49], joka sisältää kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneja[50]. Eläinperäiset valmisteet säilyivät kilpirauhasen vajaatoiminnan ensisijaisena hoitoon aina 1980-luvulle asti[51], vaikka synteettinen tyroksiini tuotiin markkinoille jo vuonna 1926[52]. Suomessa ja monissa muissa maissa siirryttiin 1990-luvulla lähes kokonaan synteettisten kilpirauhashormoneiden käyttöön[53].

Kilpirauhaslääkkeet on otettava tyhjään vatsaan eikä niiden kanssa saisi nauttia muita lääkkeitä, koska ne saattavat heikentää kilpirauhashormonin imeytymistä[54]. Talven kylmyys lisää ja kesän lämpö vähentää kilpirauhashormonin tarvetta. Ainakin 20–30 prosenttia potilaista hyötyy tyroksiiniannoksen nostamisesta lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Lääkettä voi lääkärin luvalla vähentää myös tilapäisesti esimerkiksi lyhyen etelänmatkan ajaksi, jos kuumuus tuntuu liian tukalalta.[55]

Tyroksiinimonoterapia (T4-hoito)

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu 1980-luvulta alkaen ensisijaisesti[51] nauttimalla loppuelämän ajan (L)T4-kilpirauhashormonia sisältävää (levo)tyroksiinivalmistetta[56]. Levotyroksiini on kilpirauhashormonin esiaste, josta elimistö muodostaa aktiivisena hormonina toimivaa tetrajodityroniinia.[57]

Levotyroksiinin puoliintumisaika on 6 vuorokautta[58].

Tyroksiinin mahdolliset haittavaikutukset johtuvat yleensä liian suuresta annoksesta tai annoksen liian nopeasta nostamisesta. Tämä aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa muistuttavia oireita kuten sydämentykytystä, rytmihäiriöitä, ripulia, laihtumista, lämmönsietokyvyn heikkenemistä, unettomuutta ja hermostuneisuutta. Kyseiset oireet lievenevät tai katoavat annosta pienentämällä. Liian suuri annos voi aiheuttaa vakavan terveysvaaran sydänsairaalle potilaalle.[59]

Teho

Tyroksiinimonoterapialla hoidetuilla potilailla on yleensä alhaisemmat aktiivisen kilpirauhasen veripitoisuudet ja korkeammat kilpirauhashormonin esiasteen pitoisuudet kuin terveellä väestönosalla. On esitetty, että tämä kielisi siitä, ettei kilpirauhaspotilaiden kudokset kykene muuntamaan tyroksiinia riittävän tehokkaasti aktiiviseksi T3-hormoniksi.[60]

Teho, jolla elimistö muuntaa tyroksiinia aktiiviseksi kilpirauhashormoniksi riippuu potilaan terveydentilasta[61]. Elimistön vaikeus muuntaa tyroksiinia T3-hormoniksi on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten esimerkiksi masennukseen ja pehmytkudosreumaan[62].

Tyroksiinimonoterapian tehosta ei ole julkaistu yhtään kontrolloitua ja satunnaistettua interventiotutkimusta[51]. On kuitenkin havaittu, että vajaatoiminnan oireet jatkuvat osalla levotyroksiinilla hoidetuista potilaista huolimatta siitä, että heidän hormoniarvonsa saadaan suositellulle tasolle[63]. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan tanskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin lisäksi, etteivät tyroksiinimonoterapialla ohjeiden mukaan hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi[47]. Lisäksi on havaittu, että 5-10 prosenttia niistä tyroksiinimonoterapiaa saavista, joiden TSH-arvonsa ovat viitearvojen sisällä, kärsii silti edelleen vajaatoiminnan oireista[64].

Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että huono hoitotulos selittyy sillä, että elinikäinen kilpirauhalääkitys tekee potilaat onnettomiksi. Oireet saattavat selittyä myös sillä, että tyroksiinimonoterapia ei sisällä esimerkiksi terveen kilpirauhasen tuottamia dityronamiineja eikä aktiivista 3,5-dijodityroniinia (T2--hormoni).[64] Dijodityroniinin tehtävänä on esimerkiksi lepoaineenvaihdunnan ja lämmöntuoton tehostaminen[65][66].

On myös mahdollista, että kilpirauhasen vajaatoimintaan liitetyt oireet johtuvat vajaatoiminnan sijaan itse tulehduksesta[64].

Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan T4-monoterapian aloituksen jälkeen saattaa kulua jopa useita kuukausia, ennen kuin oikea lääkitystaso löydetään ja potilaan olo paranee. Jos tyroksiinilääkitys saadaan säädettyä sopivalle tasolle, 95 prosenttia potilaista kuntoutuu oireettomiksi.[57]

Osa tyroksiinilla hoidetuista potilaista ei saavuta kuitenkaan aktiivisen T3-hormonin ja sen esiasteena toimivan tyroksiinin fysiologisesti oikeaa suhdetta, vaikka veren TSH-pitoisuus olisi viitearvojen sisällä. Näiden potilaiden oireilun jatkuminen saattaa johtua siitä, ettei heidän maksansa ja munuaisensa muunna tyroksiinia optimaalisella tavalla trijodityroniiniksi.[67]

Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, ettei pelkkä levotyroksiini riitä kohdekudosten kilpirauhashormonitasapainon palauttamiseen, vaan tarvitaan lisäksi myös T3-hormonia sisältävää liotyroniinia.[67]

Synteettinen yhdistelmähoito (T3+T4) ja biologinen yhdistelmähoito (T2+T3+T4)

Yhdistelmähoitoa tarvitaan silloin, kun potilaan kudokset eivät pysty muuntamaan tyroksiinia riittävässä määrin aktiiviseksi kilpirauhashormoniksi[68]. Etenkin DIO2-geenivariantin omaavat hyötyvät yhdistelmähoidosta[67].

Yhdistelmähoito (engl. combination therapy) voidaan toteuttaa synteettisen levotyroksiinin ja synteettisen natriumliotyroniinin eli trijodityroniinin natriumsuolan yhdistelmällä[61][69]. Toinen vaihtoehto on käyttää eläinten kilpirauhaskudoksesta valmistettua biologista kilpirauhaslääkettä (engl. natural desiccated thyroid extract, NDT). Biologinen kilpirauhaslääke sisältää levotyroksiinin ja trijodityroniinin lisäksi kaikkia muitakin kilpirauhashormoneita kuten muun muassa lepoaineenvaihduntaa ja lämmöntuottoa stimuloivaa dijodityroniinia (T2- kilpirauhashormoni).[70][65][66]

Toisin kuin Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa, T3-hormonia sisältävän lääkkeen hankkimiseen tarvitaan Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä käyttäjäkohtainen maksullinen erityislupa[71]. Se myönnetään, jos muu hoito ei ole tuonut toivottua tulosta[72]. Lupa on uusittava kerran vuodessa, mikä lisää hoitokuluja[73]. Erityisluvallinen lääke pitää hakea lisäksi aina samasta apteekista, mikä saattaa hankaloittaa hoitoa[74].

Natirumliotyroniini

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu synteettisesti valmistetulla natriumliotyroniinilla jo 70 vuoden ajan[75]. Natriumliotyroniinista vapautuu maha-suolikanavassa aktiivista trijodityroniinia eli T3-hormonia. Lääke jaetaan usein 2-3 päiväannokseen, jotta vältyttäisiin hormonipitoisuuden liiallisilta heilahteluilta.[76] Liotyroniinin puoliintumisaika on 2 vuorokautta[58].

Tyroksiinin määrää saatetaan joutua vähentämään, jos sen rinnalle lisätään liotyroniini. Optimaalinen tyroksiinin ja liotyroniinin keskinäinen suhde saattaa vaihdella yksilöllisesti.[77]

Osalle potilaista riittää väliaikainen liotyroniinihoito, minkä jälkeen he voivat palata tyroksiinimonoerapiaan[77].

Biologinen kilpirauhaslääke (T2 + T3 + T4 -yhdistelmähoito)

Biologinen kilpirauhaslääke valmistetaan sian tai naudan kilpirauhasesta[68]. Se poikkeaa synteettisistä valmisteista siten, että se sisältää kaikkia kilpirauhashormoneita. Näitä ovat biologisesti aktiiviset dijodityroniini (T2-hormoni), trijodityroniini (T3-hormoni), tyronamiini ja kalsitoniini. Lisäksi se sisältää kilpirauhashormonin esiasteena toimivaa tyroksiinia (T4-hormoni) ja monojodityroniinia.[50]

Biologisen kilpirauhaslääkkeen kauppanimiä ovat Armour Thyroid, Nature-Throid, NP Thyroid ja Thyroid Erfa[51]. Biologinen kilpirauhaslääke on kalliimpaa kuin synteettiset valmisteet[78], ja markkinajohtajan hinta jopa moninkertaistui 2010-luvun puolivälissä tapahtuneen omistajanvaihdoksen myötä[79]. Kela ei maksa enää lääkekorvausta biologisesta kilpirauhaslääkkeestä[80].

Biologisesta lääkkeestä vapautuvien hormonien imeytymisnopeus maha-suolikanavasta on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat myös erot eri merkkien sisältämissä apuaineissa[68]. T3-hormonin pitoisuus elimistössä on suurimmillaan 2-6 tuntia lääkkeen nauttimisesta. Jos potilas kuuluu nopeimpiin metaboloijiin, kannattaa päiväannos jakaa kahteen osaan.[81]

Osa potilaista hyötyy biologisen lääkkeen rinnalla käytettävästä levotyroksiinista, koska esimerkiksi sian kilpirauhasesta valmistetussa lääkkeessä on huomattavasti vähemmän tyroksiinia suhteessa T3-hormoniin (4:1) kuin mitä ihmisen kilpirauhanen tuottaa (14:1). Suurin osa ihmisen T3-hormonista syntyy tosin kudoksissa, ja jos tämä synteesi ei toimi kunnolla, tarvitaan ylimääräistä T3-hormonia korvaamaan kudoksissa syntymätöntä hormonia[68]. Ilman levotyroksiinilisää joudutaan tästä huolimatta käyttämään niin suurta annosta, että elimistöön saapuu ylimäärä T3-hormonia. Ongelmia ei synny, jos potilaan elimistö kykenee poistamaan ylimäärän. Muussa tapauksessa potilas saa kilpirauhasen liikatoimintaa muistuttavia oireita.[82]

Biologista lääkettä käyttävien potilaiden T3-hormonin määrä veressä vaihtelee sen mukaan, kuinka pitkä aika lääkkeen ottamisesta on kulunut. Monet lääkärit ovat kantaneet huolta, että tämä voisi johtaa sydämen rytmihäiriöihin tai luuston haurastumiseen. Viitearvojen sisällä olevat T3-hormonin veripitoisuuksien vaihtelut eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet tutkimuksissa terveysriskejä.[83]

Yhdistelmähoitojen teho

Eläinkokeissa on havaittu, että oikein annosteltu yhdistelmäterapia johtaa elinten normaaleihin kilpirauhaspitoisuuksiin sekä lähes normalisoi tyroksiinin muuntumisen aktiiviseksi kilpirauhashormoniksi[64].

Vuonna 2011 julkaistun interventiotutkimuksen mukaan yhdistelmähoitoa saaneet potilaat laihtuivat ja heidän veren rasva-arvonsa paranivat pelkällä levotyroksiinilla hoidettuihin verrattuna[67]. Vuonna 2018 julkaistussa havainnointitutkimuksessa huomattiin, että T4-monoterapiasta synteettiseen tai biologiseen yhdistelmälääkitykseen siirtyneet kokivat elämänlaatunsa parantuneen[84]. Biologista lääkettä nauttivat arviovat elämänlaadukseen keskimäärin 7:ksi 5 asteikolla 1-10. Pelkkää tyroksiinia nauttivien elämänlaatu ylsi vain arvoon 5.[85]

Yhdistelmähoidoista ennen vuotta 2011 saatu tutkimusnäyttö oli ristiriitaista. Tämä saattoi johtua siitä, että vain geneettisesti poikkeavat, kuten DIO2-geenivariantin omaavat, potilaat tarvitsivat yhdistelmähoitoa.[67] Vuonna 2021 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan se kolmannes potilaista, joilla oli eniten oireita tyroksiinihoidon aikana, hyötyi yhdistelmähoidosta[86].

Tutkimusnäytön ristiriitaisuutta saattoi selittää myös se, että kilpirauhashormonit imeytyvät yksilöllistä vauhtia potilaiden elimistöön ja että potilaat reagoivat yksilöllisesti yhdistelmävalmisteiden sisältämiin toisistaan poikkeaviin apuaineisiin, jotka aiheuttavat osalle potilaista yksilöllisiä haittavaikutuksia[68].

Synteettisen yhdistelmähoidon teho

Tyroksiinimonoterapiaa ja synteettistä yhdistelmähoitoa vertailevista tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia. Ei ole esimerkiksi saatu selkeää näyttöä siitä, että yhdistelmähoito parantaisi mielialaa tai kognitiivisia toimintoja. Monet tutkimukset tehtiin kuitenkin pienellä osanottajajoukolla, eikä missään niistä tutkittu, oliko osanottajilla T3-hormonin vajausta.[87]

Biologisen yhdistelmähoidon teho

Osa synteettistä yhdistelmähoitoa saavista kilpirauhaspotilaista kärsii edelleen vajaatoimintaoireista siitä huolimatta, että heillä on optimaaliset laboratorioarvot. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että biologiseen kilpirauhaslääkitykseen siirtyminen poistaa monen kohdalla vajaatoiminnan oireita kuten lihomista, väsymystä sekä mieliala- ja muistiongelmia. Hoitotuloksissa on ollut kuitenkin runsaasti yksilöllistä vaihtelua, sillä osa potilaista saa biologisesta lääkityksestä joko kilpirauhasen liikatoimintaa muistuttavia oireita tai heidän vajaatoimintaoireensa jatkuvat tai palaavat. Tämän on väitetty johtuvan siitä, ettei biologisten kilpirauhasääkkeiden hormonipitoisuutta vakioitaisi.[88] Biologisen lääkkeen rinnalla käytettävä levotyroksiini saattaa kuitenkin poistaa biologisen lääkkeen aiheuttamat liikatoimintaoireet[68].

Biologisen kilpirauhaslääkkeessä pitäisi olla 60–65 milligrammaa kohti noin 32-44 mikrogrammaa L‑tyroksiinia ja 8-10 µg T3-hormonia. Viranomaiset eivät kuitenkaan valvo säännöllisesti lääkkeen pitoisuuksia, koska lääkettä on käytetty niin kauan, ettei sille ole tarvinnut hakea lääkelupaa.[89]

Biologisen lääkityksen ja synteettisen T4-monoterapian eroista julkaistiin vuonna 2013 pienehkö kaksoissokkoutettu interventiotutkimus. Puolet tutkimukseen osallistuneista T4-monoterapialla olleista potilaista arvottiin biologisen lääkkeen ryhmään. Heistä 49 prosenttia koki uuden lääkityksen paremmaksi, mutta vain 19 prosenttia huonommaksi. Biologista lääkettä parempana pitäneiden oireet vähenivät ja yleistä terveydentilaa mittaavat pisteet nousivat merkittävästi. Kyseisen ryhmän jäsenet myös laihtuivat keskimäärin lähes kaksi kiloa 3,5 kuukauden mittaisen seurantajakson aikana. Etenkin oireiden väheneminen korreloi haluun jatkaa uutta lääkitystä.[90]

Vuonna 2018 julkaistussa lääkkeenvaihtotutkimuksessa koehenkilöt siirtyivät tyroksiinimonoterapiasta biologiseen lääkkeeseen ilman annoksen yksilöllistä sovittamista. Kaikkien päiväannos sisälsi 5 µg T3-hormonia ja 20 µg tyroksiinia. Osanottajia seurattiin keskimäärin 27 kuukauden ajan.[91] Yli 70 prosenttia biologiseen lääkitykseen siirtyneistä ilmoitti kaikkien oireidensa kadonneen[84].

Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että T4-monoterapialla olleilla esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän väsymystä ja lihomista kuin biologisella lääkityksellä olevilla. Toisaalta 19 prosenttia biologista lääkettä kokeilleista keskeytti kokeen etuajassa. Heistä 38 prosentilla oli suurimpana syynä se, ettei siirtyminen biologiseen lääkkeeseen ollut lievittänyt oireita, 21 prosentilla syynä olivat sydämentykytykset, 13 prosentilla levottomuuden lisääntyminen ja 8 prosentilla biologisen lääkkeen kalleus.[92]

Liotyroniinimonoterapia (T3-hoito)

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä voidaan hoitaa myös pelkällä aktiivisella kilpirauhashormonilla eli T3-monoterapialla[48].

Suositukset

Euroopan kilpirauhasyhdistys on suosittanut jo vuodesta 2012 lähtien, että niillä potilailla, jotka eivät voi hyvin, vaikka tyroksiinin annostus on saatu kohdalleen, kokeiltaisiin, auttaako T4-/T3-yhdistelmähoito heidän oireisiinsa. Ennen yhdistelmähoidon alkua on suljettava pois muut mahdolliset syyt oireisiin ja T3-hormonia tulisi käyttää aluksi vain kolmen kuukauden koeaika tietyssä suhteessa T4-annokseen.[70]

Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan noin 5 prosenttia kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista tarvitsee yhdistelmähoitoa, jonka aloitusaiheena ovat väsymyksen, aloitekyvyttömyyden, käynnistymisvaikeuksien tai niin sanotun aivosumun kaltaiset keskushermosto-oireet.[57]

Amerikan kilpirauhasyhdistyksen kanta poikkeaa Euroopan ja Britannian kilpirauhasyhdistyksien kannasta liotyroniinin osalta[93], sillä se ei suosita liotyroniinia lainkaan kilpirauhasen vajaatoiminnan ainoaksi hoidoksi. Jos liotyroniinimonoterapialla hoidettavan potilaan kilpirauhanen tuottaa vain vähän tyroksiinia, hänen elimistönsä ei kykene tasaamaan riittävästi liotyroniinin nopeasta metaboliasta johtuvia T3-hormonin tason laskuja.[94]

Amerikan kilpirauhasyhdistyksen mukaan liotyroniinilääkityksellä on myös mahdoton välttää sitä, että elimistössä on liotyroniinin nauttimisen jälkeen liikaa T3-hormonia, mikä saattaa vahingoittaa sydäntä ja luustoa[94] 17-vuotta kestäneessä skotlantilaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, ettei Liorytoniinin pitkäaikaiskäyttäjillä esiintynyt enempää sydän- ja verisuonisairauksia, eteisvärinää eikä luunmurtumia kuin niillä, jotka olivat käyttäneet pelkkää tyroksiinia[95].

Hoidon seuranta

Tyroksiinimonoterapia

Saksalaisen endokrinologian professorin Rudolf Hoermannin tutkimusryhmä osoitti vuonna 2013, ettei kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää aivolisäkehormoni tyreotropiinia (TSH) voida pitää hormonitasapainon luotettavana mittarina tyroksiinilla hoidetuilla potilailla[96]. Kyseinen tulos on vahvistettu sittemmin useiden muiden tutkimusryhmien toimesta[97]. Sisätautilääkäri Pertti Mustajoki kehotti silti vuonna 2018 määrittämään tyroksiiniannoksen koko ensisijaisesti säätämällä potilaan TSH-arvo viitearvojen alarajoille eli tasolle 1–2 mU/l.[98] Kansainvälisissä tutkimuksissa saatetaan kuitenkin käyttää edellä mainittuja arvoja alempia tavoitearvoja kuten 0.5–1.5 mIU/[99][100] .

Suomalaiset lääkärit keskittyivät vuonna 2020 edelleen TSH-arvoon yhdistelmähoidon seurannassa, vaikkei matala TSH-arvo ole yleensä vaarallinen, jos aktiivisen kilpirauhashormonin tasosta kertova T3-arvo on hyvä. Sisätautiopin professori ja endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki on huomauttanut, että TSH-arvon ollessa matala olisi tärkeämpää seurata aktiivisen kilpirauhashormoni T3:n arvoa. Lisäksi on havaittu, että potilaan vointi ei riipu TSH-arvosta vaan aktiivisen kilpirauhashormonin ja se esiasteen pitoisuuksista.[101]

Professori Välimäen mukaan myös kilpirauhasen subkliiniseen vajaatoimintaan eli viitearvojen sisällä mutta alarajoilla oleviin arvoihin olisi kiinnitettävä huomiota, ja potilaille olisi tehtävä tarvittaessa tyroksiinihoitokoe[102]. Jo kilpirauhasen subkliinisen vajaatoiminnan havaittiin lisäävän väestön kuolleisuutta vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa[103]. Sisätautilääkäri Mustajoki on tästä huolimatta sitä mieltä ettei tyroksiinia saisi antaa ilman kliinisen vajaatoiminnan diagnoosia, koska tällöin on vaarana yliannostus. Lieväkin yliannostus johtaa lopulta kilpirauhasen liikatoimintaan kuuluviin oireisiin.[98]

Yhdistelmähoito ja liotyroniinimonoterapia

TSH-arvoa eli kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän aivolisäkehormoni tyreotropiinin veripitoisuutta ei voida käyttää liotryroniinia eli T3-hormonia sisältävän hoidon seurannan mittarina. Tämä johtuu siitä, että lääkkeeksi annettu T3-hormoni laskee voimakkaasti tyreotropiinin pitoisuutta veressä. Potilaan matala TSH-arvo edellyttää kuitenkin veren T3-pitoisuuden normaalina säilymisen varmistamista.[71]

T3-lääkitys aiheuttaa useimmiten sen, että TSH-arvo on viitealueen alapuolella ja T4v matalahko. T3-hoidetuilla potilailla on seurattava tämän vuoksi TSH-hormonin sijaan veren vapaan T3-hormonin pitoisuutta[43]. Myös vuonna 2020 julkaistussa metatutkimuksessa havaittiin, että kilpirauhashormonien taso on TSH:ta parempi hoitotasapainon mittari.lähde?

Suomalaisten terveyskeskusten seurantaohjeet on rakennettu tästä huolimatta pelkkien TSH-mittausten varaan, koska Suomen Endokrinologiyhdistys on suositellut kyseistä käytäntöä. Paljon kilpirauhaspotilaita hoitaneen yleislääkäri Ville Pöntysen mukaan kaikki suomalaiset endokrinologit eivät kuitenkaan noudata endokrinologiyhdistyksen suosituksia.[101][104]

Ruokavalio ja stressin vähentäminen

Potilaiden on huolehdittava riittävästä jodin, kuparin, sinkin ja seleenin saannista)[105][21][22]. Gluteenittoman ja maidottoman ruokavalion on havaittu tutkimuksissa lievittävän autoimmuunityreoidiittia. Soijaa, persikoita ja päärynöitä sekä raakaa pinaattia lanttua ja naurista ei kannata syödä runsaasti, ­koska ne saattavat estää elimistöä hyödyntämästä jodia.[105] Myös stressiä vähentävät elämäntapamuutokset saattavat lievittää jonkin verran kilpirauhasen tulehdusta ja sen aiheuttamia oireita[106].

Hoitoon liittyviä ongelmia

Kilpirauhasliitto ry:n vuonna 2022 suorittamassa jäsenkyselyssä kävi ilmi, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatu oli huomattavasti heikompaa kuin muulla väestöllä ja se oli heikentynyt lähes kaikilla osa-alueilla. Tutkimukseen vastasi 2926 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa.[107] Hoidon tavoitteena pitäisi olla liiton mukaan oireiden lakkaaminen[45].

Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n (Kilpo) mukaan 15 000 - 60 000 suomalaista tarvitsisi tehokkaampaa hoitoa, koska tutkimuksissa on käynyt ilmi, että 5-20 prosenttia kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista ei voi hyvin pelkällä tyroksiini- eli T4-lääkityksellä. Tästä huolimatta vain 4000 kilpirauhaspotilasta saa T4/T3-yhdistelmähoitoa.[108] Järjestö on kritisoinut myös Suomen Endokrinologiyhdistystä siitä, että se suosittaa käyttämään liian pieniä T3-annoksia, mikä jättää osan potilaista alihoidetuiksi[109].

Neljä kansanedustajaa Keskustasta, Kokoomuksesta ja Vasemmistoliitosta teki vuonna 2019 kirjallisen kyselyn siitä, mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö aikoo ryhtyä edistääkseen eri kilpirauhashoitojen saatavuutta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietämystä niistä sekä varmistaakseen biologisten kilpirauhashoitojen saatavuuden kaikkialla Suomessa[110]. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti kyselyn johdosta kutsuvansa aiheen asiantuntijat koolle keskustelemaan jatkotoimista[111].

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2023 julkaisemassa muistiossa todetaan, että kilpirauhaspotilaiden hoidossa on lukuisia ongelmia. Osassa Suomen julkista terveydenhoitoa esiintyy esimerkiksi liian pitkiä viiveitä hoitoon pääsyssä. Hoitohenkilökunnalla ei ole myöskään riittävää osaamista, koska kilpirauhassairauksien hoitoon ei tarjota lisäkoulutusta. Terveydenhuollon säästöpaineet ovat myös saattaneet johtaa siihen, että potilaiden on entistä vaikeampi saada tarvitsemiaan laboratoriotutkimuksia. Myös yhdistelmälääkityksen saatavuus julkisesta terveydenhuollosta on ollut huono esimerkiksi siksi, etteivät lääkärit ole uskaltaneet määrätä sitä potilaille. Julkisella puolella ei ole aina suostuttu edes uusimaan yksityislääkäreiden kirjoittamia reseptejä tai ottamaan lääkityksen edellyttämiä seurantakokeita. Sekin on ollut ongelma, että diagnostiikassa ja hoidon seurannassa on saatettu käyttää pelkkää TSH:n pitoisuuden määritystä. Suomessa ei ole kilpirauhassairauksien hoito- tai laaturekisteriä, jonka avulla voitaisiin arvioida diagnostiikan ja hoidon toteutumista ja laatua ja maasta puuttuu myös tutkimustoimintaa edistävä endokrinologian professorin oppituoli.[112],

Kilpirauhasliiton mukaan perusterveydenhuollon toimijoilla on puutteelliset tiedot oireettomuuteen johtavasta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta. Ongelmia esiintyy sekä lääkityksen tasoissa että siinä, ettei potilaiden kertomuksia oireistaan huomioida hoidossa. Potilaat jäävät perusterveydenhuollossa luvattoman usein vaille hoitoa, koska yleislääketieteen lääkärit eivät osaa tulkita kilpirauhasarvoja ja potilaan oireita kokonaisuutena. Jos oireilevan potilaan laboratoriotulokset ovat viitearvojen sisällä, potilas ohjataan usein psykiatrille, jossa hän saa masennusdiagnoosin. Tämä johtaa tyypillisesti pitkiin ja haitallisiin masennuslääkekuureihin. Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voida kuitenkaan diagnosoida pelkkien laboratoriokokeiden perusteella, koska sairaus ei näy aina viitearvojen ulkopuolella olevina laboratoriotuloksina.[113]

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on rajoittanut potilaiden hoitoa T3-hormonilla kieltämällä seitsemää lääkäriä hoitamasta enää kilpirauhaspotilaita[101]. Valvira määräsi kilpirauhaspotilaiden hoitamiskiellon jopa yhdelle kokeneelle sisätauteihin erikoistuneelle lääketieteen tohtorille[80]. Lisäksi Valvira on kohdistanut muunlaisia rankaisutoimia yhteensä kahteenkymmeneen kilpirauhaspotilaita hoitavaan lääkäriin, vaikka yhdestäkään T3-hormonilla hoidetusta potilaasta ei ole tehty potilasvahinkoilmoitusta. Tuhannet potilaat ovat jääneet kiellon vuoksi ilman T3-lääkitystä.[114]

Vajaa puolet Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n jäsenistä kertoi vuonna 2020, ettei heidän lääkärinsä uskaltanut enää kirjoittaa heille edes T4/T3-yhdistelmähoitoa. Yhdistyksen puheenjohtajan Niina Lehtosen mukaan T3-hormonia määräävät enää lähinnä endokrinologit ja heistäkään ei kaikki. Yhdistys edustaa yhdistelmähoitoa tarvitsevia potilaita.[101] Valvira ilmoitti myöhemmin, ettei se ole kieltänyt T3-hormonin lääkekäyttöä eikä edes T3-monoterapiaa, vaan ainoastaan monoterapian "liiallisen" käytön. T3-hoidon aloittamista voidaan Valviran mukaan harkita, jos T4-hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta ja lääkärillä on vähintään perusteltu epäilys kilpirauhasen vajaatoiminnasta.[115]

Julkisuudessa on ollut esillä 11-vuotias potilas, joka otettiin huostaanotolla uhkaamalla vuodeksi psykiatriseen hoitoon sen jälkeen, kun hänen invalidisoivat oireensa olivat poistuneet vaihtamalla tyroksiini liotyroniiniin. Sairaalassa potilaan lääkitys vaihdettiin takaisin tyroksiiniksi, mikä aiheutti 30 kilon painonnousun ja oireiden paluun niin voimakkaina, ettei hän kyennyt enää käymään koulua. Potilasta hoitanut lääkäri sai Valviralta kiellon hoitaa kilpirauhaspotilaita, jonka Helsingin hallinto-oikeus purki myöhemmin yksimielisesti.[116]

Liitännäissairaudet

Uniapnea on tavanomaista yleisempää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ja vajaatoiminnan hoitaminen saattaa jopa parantaa uniapnean[117]. Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää myös luustoa ja lisää sydänsairauksien, dementian[29], rannekanavaoireyhtymän ja lihasvaurioiden[118] riskiä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, mutta kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Kissoilla sen sijaan kilpirauhasen liikatoiminta on yleistä, mutta sitä taas ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunisairauden aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.[119]

Potilasyhdistykset

Suomen Kilpirauhasliitto ry on noin 10 000 kilpirauhaspotilaan yhdistys. Se on perustettu vuonna 1999.[120]

Vuonna 2015 perustettiin Suomen kilpirauhaspotilaat eli Kilpo ajamaan vaativampaa hoitoa eli lähinnä T3-hormonia, tarvitsevien potilaiden asiaa. Kilpossa oli 700 jäsentä vuonna 2020. Yhdistyksen puheenjohtaja Niina Lehtonen siirtyi sairaseläkkeeltä täyspäiväiseen opiskeluun ja työntekoon LT4/T3-yhdistelmälääkityksen saatuaan.[101]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 15.5.2022.
  2. ↑ Association of Subclinical Hypothyroidism and Cardiovascular Disease With Mortality. Diabetes and Endocrinology February 7, 2020. https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2760440
  3. ↑ Seo Young Sohn, Gi Hyeon Seo, Jae Hoon Chung: Risk of All-Cause Mortality in Levothyroxine-Treated Hypothyroid Patients: A Nationwide Korean Cohort Study. Frontiers in Endocrinology, 13.5.2021, 12. vsk, s. 680647. PubMed:34054737. doi:10.3389/fendo.2021.680647. ISSN 1664-2392. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Association of Subclinical Hypothyroidism and Cardiovascular Disease With Mortality. Diabetes and Endocrinology February 7, 2020. https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2760440
  5. ↑ Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump: 2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism. European Thyroid Journal, 2012-7, 1. vsk, nro 2, s. 55–71. PubMed:24782999. doi:10.1159/000339444. ISSN 2235-0640. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Erik Eckholm: IODINE DEFICIENCY IN HIMALAYAS IS BELIEVED TO DISABLE MILLIONS. New York Timesin arkisto 2.4.1985. https://www.nytimes.com/1985/04/02/science/iodine-deficiency-in-himalayas-is-believed-to-disable-millions.html
  7. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  8. ↑ Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Terveyskirjasto.fi. 8.5.2017. Duodecim. Viitattu 30.6.2014.
  9. ↑ H. Li, J. Li: Thyroid disorders in women. Minerva Medica, 2015-04, nro 2, s. 109–114. PubMed:25668600. ISSN 1827-1669. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  11. ↑ Association of Subclinical Hypothyroidism and Cardiovascular Disease With Mortality. Diabetes and Endocrinology February 7, 2020. https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2760440
  12. ↑ Begoña Ruiz-Núñez, Rabab Tarasse, Emar F. Vogelaar, D. A. Janneke Dijck-Brouwer, Frits A. J. Muskiet: Higher Prevalence of “Low T3 Syndrome” in Patients With Chronic Fatigue Syndrome: A Case–Control Study. Frontiers in Endocrinology, 2018, 9. vsk. doi:10.3389/fendo.2018.00097/full. ISSN 1664-2392. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Frontiers Press Release: Chronic fatigue syndrome possibly explained by lower levels of key thyroid hormones | 20 March 2018 | The ME Association meassociation.org.uk. 20.3.2018. Viitattu 14.12.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Camilla Schalin-Jäntti: Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Duodecim-lehti 20/2005
  15. ↑ Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Thyroxin 25 ja 100 mikrog tabletit (Arkistoitu – Internet Archive) (sis. luettelon ongelmalääkkeistä)
  16. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 14.12.2022.
  17. ↑ a b Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.5.2022.
  18. ↑ Antti Aro, Jodi ja seleeni, Terveyskirjasto (Archive.org)
  19. ↑ Väsyttää ja heikko olo? Saatat kärsiä jodin puutteesta Ilta-Sanomat. 5.9.2016. Viitattu 3.7.2020.
  20. ↑ Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista
  21. ↑ a b "Zinc, copper, manganese, and selenium metabolism in thyroid disease" (1 July 1984). The American Journal of Clinical Nutrition 40 (1): 26–35. doi:10.1093/ajcn/40.1.26. PMID 6741853. 
  22. ↑ a b "Potential Influence of Selenium, Copper, Zinc and Cadmium on L-Thyroxine Substitution in Patients with Hashimoto Thyroiditis and Hypothyroidism" (1 February 2017). Experimental and Clinical Endocrinology & Diabetes: Official Journal, German Society of Endocrinology [and] German Diabetes Association 125 (2): 79–85. doi:10.1055/s-0042-116070. PMID 27793066. 
  23. ↑ 10 kysymystä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnasta Lääkärikeskus Aava. 18.2.2019. Viitattu 6.6.2022.
  24. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.5.2022.
  25. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  26. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito | Terveystalo www.terveystalo.com. Viitattu 24.2.2024.
  27. ↑ a b Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama) Kilpirauhasliitto. 5.1.2014. Viitattu 14.10.2022.
  28. ↑ Experimental Models of Iodine Deficiency and Cretinism during Development: The Role of the Mother 1 January 2009. Academic Press.
  29. ↑ a b Kilpirauhashormonien vaikutus Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 8.9.2023.
  30. ↑ Your Definitive Guide to Thyroid Medication | Paloma Health www.palomahealth.com. 6.11.2023. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta www.duodecimlehti.fi. Viitattu 11.5.2022.
  32. ↑ Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada Suomenkuvalehti.fi. 3.7.2020. Viitattu 23.5.2022.
  33. ↑ Clement E. Tagoe, Anna Zezon, Saakshi Khattri: Rheumatic Manifestations of Autoimmune Thyroid Disease: The Other Autoimmune Disease. The Journal of Rheumatology, 15.4.2012. PubMed:22505695. doi:10.3899/jrheum.120022. ISSN 0315-162X. Artikkelin verkkoversio. en
  34. ↑ Is there a Connection Between Spine Health and Thyroid Function? MI Blues Perspectives. 13.1.2024. Viitattu 18.3.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeistoviitattu 19.9.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  37. ↑ Tyreotropiini TSH kertoo kilpirauhasen toiminnasta Puhti. 20.6.2018. Viitattu 11.5.2022.
  38. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama) Kilpirauhasliitto. 5.1.2014. Viitattu 14.10.2022.
  39. ↑ How Weather Changes Affect Your Thyroid EverydayHealth.com. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
  40. ↑ Leonard Wartofsky, Richard A. Dickey: The evidence for a narrower thyrotropin reference range is compelling. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 2005-09, 90. vsk, nro 9, s. 5483–5488. PubMed:16148345. doi:10.1210/jc.2005-0455. ISSN 0021-972X. Artikkelin verkkoversio.
  41. ↑ a b Laboratoriotutkimukset Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 19.5.2022.
  42. ↑ How Weather Changes Affect Your Thyroid EverydayHealth.com. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
  43. ↑ a b c Laboratoriotutkimukset Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 31.1.2023.
  44. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla syynä väsymykseen ja painonnousuun. https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/Kilpirauhasen-vajaatoiminta/#Kilpirauhasen-vajaatoiminnan-tutkiminen
  45. ↑ a b Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 23.4.2023.
  46. ↑ a b Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  47. ↑ a b K. Winther, P. Cramon, T. Watt, J. Bjorner, O. Ekholm, U. Feldt-Rasmussen: Disease-Specific as Well as Generic Quality of Life Is Widely Impacted in Autoimmune Hypothyroidism and Improves during the First Six Months of Levothyroxine Therapy. PloS one, 2016. doi:10.1371/journal.pone.0156925. Artikkelin verkkoversio.
  48. ↑ a b Medikamentöse Behandlung von Schilddrüsenerkrankungen Deutsches Schilddrüsenzentrum. Viitattu 23.2.2024. (saksaksi)
  49. ↑ James V. Hennessey: HISTORICAL AND CURRENT PERSPECTIVE IN THE USE OF THYROID EXTRACTS FOR THE TREATMENT OF HYPOTHYROIDISM. Endocrine Practice: Official Journal of the American College of Endocrinology and the American Association of Clinical Endocrinologists, 2015-10, 21. vsk, nro 10, s. 1161–1170. PubMed:26121440. doi:10.4158/EP14477.RA. ISSN 1530-891X. Artikkelin verkkoversio.
  50. ↑ a b Lääkitys Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 27.4.2023.
  51. ↑ a b c d Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito duodecimlehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  52. ↑ Erforschung der Schilddrüse | Pioniere der Schilddrüsenmedizin Deutsches Schilddrüsenzentrum. Viitattu 23.2.2024. (saksaksi)
  53. ↑ Tyroksiini 100 vuotta ja silti ajankohtainen Potilaanlääkärilehti.fi. 28.10.2014. Viitattu 23.2.2024.
  54. ↑ Your Definitive Guide to Thyroid Medication | Paloma Health www.palomahealth.com. 6.11.2023. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  55. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  56. ↑ Thyroxin Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  57. ↑ a b c Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  58. ↑ a b Tyroksiini 100 vuotta ja silti ajankohtainen Potilaanlääkärilehti.fi. 28.10.2014. Viitattu 23.2.2024.
  59. ↑ Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - THYROXIN tabletti 25 mikrog, 100 mikrog laakeinfo.fi. Viitattu 14.3.2024.
  60. ↑ Rupa Ahluwalia, Stephanie E. Baldeweg, Kristien Boelaert, Krishna Chatterjee, Colin Dayan, Onyebuchi Okosieme, Julia Priestley, Peter Taylor, Bijay Vaidya, Nicola Zammitt, Simon H. Pearce: Use of liothyronine (T3) in hypothyroidism: Joint British Thyroid Association/Society for endocrinology consensus statement. Clinical Endocrinology, 2023-08, 99. vsk, nro 2, s. 206–216. doi:10.1111/cen.14935. ISSN 0300-0664. Artikkelin verkkoversio. en
  61. ↑ a b Tutkimus hitaasti vapautuvasta liotyroniininatriumista (T3) terveillä henkilöillä. https://ichgcp.net/fi/clinical-trials-registry/NCT01581463
  62. ↑ Sanjay Kalra, Atul Dhingra, Nitin Kapoor, Rakesh Sahay: Practical and Pragmatic Usage of T3 in Hypothyroidism. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 2023, 27. vsk, nro 1, s. 25–27. PubMed:37215274. doi:10.4103/ijem.ijem_441_22. ISSN 2230-8210. Artikkelin verkkoversio.
  63. ↑ Medikamentöse Behandlung von Schilddrüsenerkrankungen Deutsches Schilddrüsenzentrum. Viitattu 1.3.2024. (saksaksi)
  64. ↑ a b c d Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump: 2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism. European Thyroid Journal, 2012-7, 1. vsk, nro 2, s. 55–71. PubMed:24782999. doi:10.1159/000339444. ISSN 2235-0640. Artikkelin verkkoversio.
  65. ↑ a b "The effects of 3,5-diiodothyronine on energy balance" (2014). Frontiers in Physiology 5: 528. doi:10.3389/fphys.2014.00528. PMID 25628573. 
  66. ↑ a b "3,5-Diiodo-L-thyronine activates brown adipose tissue thermogenesis in hypothyroid rats" (2015). PLOS ONE 10 (2): e0116498. doi:10.1371/journal.pone.0116498. PMID 25658324. Bibcode: 2015PLoSO..1016498L. 
  67. ↑ a b c d e Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  68. ↑ a b c d e f Your Guide To Thyroid Medication | Paloma Health www.palomahealth.com. 6.11.2023. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  69. ↑ Liothyronine Oral: Uses, Side Effects, Interactions, Pictures, Warnings & Dosing - WebMD www.webmd.com. Viitattu 9.9.2023. (englanniksi)
  70. ↑ a b "2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism" (July 2012). European Thyroid Journal 1 (2): 55–71. doi:10.1159/000339444. PMID 24782999. 
  71. ↑ a b Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada Suomenkuvalehti.fi. 3.7.2020. Viitattu 23.5.2022.
  72. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  73. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  74. ↑ Miksi erityislupa ei käy kaikissa apteekeissa? Apteekki. Viitattu 14.3.2024.
  75. ↑ Sanjay Kalra, Atul Dhingra, Nitin Kapoor, Rakesh Sahay: Practical and Pragmatic Usage of T3 in Hypothyroidism. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 2023, 27. vsk, nro 1, s. 25–27. PubMed:37215274. doi:10.4103/ijem.ijem_441_22. ISSN 2230-8210. Artikkelin verkkoversio.
  76. ↑ Should You Take Your Thyroid Medication Twice a Day? | Paloma Health www.palomahealth.com. 22.12.2022. Viitattu 10.8.2023. (englanniksi)
  77. ↑ a b Sanjay Kalra, Atul Dhingra, Nitin Kapoor, Rakesh Sahay: Practical and Pragmatic Usage of T3 in Hypothyroidism. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 2023, 27. vsk, nro 1, s. 25–27. PubMed:37215274. doi:10.4103/ijem.ijem_441_22. ISSN 2230-8210. Artikkelin verkkoversio.
  78. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto: Erityislupaa edellyttävät valmisteet Kilpirauhasliitto. Viitattu 6.6.2022.
  79. ↑ Janie Bowthorpe: Armour and a lot of unhappy thyroid patients...all over again! Stop The Thyroid Madness. 19.9.2015. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
  80. ↑ a b KK 109/2019 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 6.6.2022.
  81. ↑ Natural Desiccated Thyroid Medication: Fact and Fiction | Paloma Health www.palomahealth.com. 23.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  82. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto: KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Hypotyreoosi Kilpirauhasliitto. Viitattu 17.11.2023.
  83. ↑ Natural Desiccated Thyroid Medication: Fact and Fiction | Paloma Health www.palomahealth.com. 23.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  84. ↑ a b Freddy J. K. Toloza, Nataly R. Espinoza Suarez, Omar El Kawkgi, Elizabeth H. Golembiewski, Oscar J. Ponce, Lixia Yao, Spyridoula Maraka, Naykky M. Singh Ospina, Juan P. Brito: Patient Experiences and Perceptions Associated with the Use of Desiccated Thyroid Extract. Medicina, 2020-04, 56. vsk, nro 4, s. 161. doi:10.3390/medicina56040161. ISSN 1648-9144. Artikkelin verkkoversio. en
  85. ↑ Rolle der bioidenten Schilddrüsenhormone in der Behandlung der Hypothyreose: Ein Update springermedizin.at. Viitattu 16.3.2024. (saksaksi)
  86. ↑ Comparative Effectiveness of Levothyroxine, Desiccated Thyroid Extract, and Levothyroxine+Liothyronine in Hypothyroidism. June 2021. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 106(10101).https://www.researchgate.net/publication/352856807_Comparative_Effectiveness_of_Levothyroxine_Desiccated_Thyroid_Extract_and_LevothyroxineLiothyronine_in_Hypothyroidism
  87. ↑ Rupa Ahluwalia, Stephanie E. Baldeweg, Kristien Boelaert, Krishna Chatterjee, Colin Dayan, Onyebuchi Okosieme, Julia Priestley, Peter Taylor, Bijay Vaidya, Nicola Zammitt, Simon H. Pearce: Use of liothyronine (T3) in hypothyroidism: Joint British Thyroid Association/Society for endocrinology consensus statement. Clinical Endocrinology, 2023-08, 99. vsk, nro 2, s. 206–216. doi:10.1111/cen.14935. ISSN 0300-0664. Artikkelin verkkoversio. en
  88. ↑ Freddy J. K. Toloza, Nataly R. Espinoza Suarez, Omar El Kawkgi, Elizabeth H. Golembiewski, Oscar J. Ponce, Lixia Yao, Spyridoula Maraka, Naykky M. Singh Ospina, Juan P. Brito: Patient Experiences and Perceptions Associated with the Use of Desiccated Thyroid Extract. Medicina, 2020-04, 56. vsk, nro 4, s. 161. doi:10.3390/medicina56040161. ISSN 1648-9144. Artikkelin verkkoversio. en
  89. ↑ Rolle der bioidenten Schilddrüsenhormone in der Behandlung der Hypothyreose: Ein Update springermedizin.at. Viitattu 16.3.2024. (saksaksi)
  90. ↑ Thanh D. Hoang, Cara H. Olsen, Vinh Q. Mai, Patrick W. Clyde, Mohamed K. M. Shakir: Desiccated thyroid extract compared with levothyroxine in the treatment of hypothyroidism: a randomized, double-blind, crossover study. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 2013-05, 98. vsk, nro 5, s. 1982–1990. PubMed:23539727. doi:10.1210/jc.2012-4107. ISSN 1945-7197. Artikkelin verkkoversio.
  91. ↑ Rolle der bioidenten Schilddrüsenhormone in der Behandlung der Hypothyreose: Ein Update springermedizin.at. Viitattu 16.3.2024. (saksaksi)
  92. ↑ A Tale of Two Therapies- A Comparison of Armour Thyroid and Levothyroxine academic.oup.com. Viitattu 1.3.2024.
  93. ↑ Sanjay Kalra, Atul Dhingra, Nitin Kapoor, Rakesh Sahay: Practical and Pragmatic Usage of T3 in Hypothyroidism. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 2023, 27. vsk, nro 1, s. 25–27. PubMed:37215274. doi:10.4103/ijem.ijem_441_22. ISSN 2230-8210. Artikkelin verkkoversio.
  94. ↑ a b Thyroid Hormone Treatment American Thyroid Association. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  95. ↑ Graham P. Leese, Enrique Soto-Pedre, Louise A. Donnelly: Liothyronine use in a 17 year observational population-based study - the tears study. Clinical Endocrinology, 2016-12, 85. vsk, nro 6, s. 918–925. PubMed:26940864. doi:10.1111/cen.13052. ISSN 1365-2265. Artikkelin verkkoversio.
  96. ↑ Rudolf Hoermann, John E M Midgley, Rolf Larisch, Johannes W Dietrich: Is pituitary TSH an adequate measure of thyroid hormone-controlled homoeostasis during thyroxine treatment?. European Journal of Endocrinology, 2013-02, 168. vsk, nro 2, s. 271–280. doi:10.1530/EJE-12-0819. ISSN 0804-4643. Artikkelin verkkoversio.
  97. ↑ Professori Hoermannin ryhmän tulokset ovat vahvistettu useita kertoja Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 13.5.2022.
  98. ↑ a b Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Lääkärikirja Duodecim. 6.11.2018.
  99. ↑ Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  100. ↑ "Overt and subclinical hypothyroidism: who to treat and how" (January 2012). Drugs 72 (1): 17–33. doi:10.2165/11598070-000000000-00000. PMID 22191793. 
  101. ↑ a b c d e Aarno Malin: Kiista hormonista Suomen Kuvalehti. 3.7.2020.
  102. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 13.5.2022.
  103. ↑ Kosuke Inoue, Beate Ritz, Gregory A. Brent, Ramin Ebrahimi, Connie M. Rhee, Angela M. Leung: Association of Subclinical Hypothyroidism and Cardiovascular Disease With Mortality. JAMA Network Open, 7.2.2020, 3. vsk, nro 2, s. e1920745–e1920745. doi:10.1001/jamanetworkopen.2019.20745. ISSN 2574-3805. Artikkelin verkkoversio.
  104. ↑ Valvira rajoittaa kilpirauhaskiistassa julkisuuteen nousseen Ville Pöntysen ammatin harjoittamista – ei saa toistaiseksi määrätä kilpirauhaslääkkeitä potilailleen Yle Uutiset. 31.8.2020. Viitattu 12.5.2022.
  105. ↑ a b Nämä ruoat ovat parasta kilpirauhaselle www.terve.fi. 7.6.2018. Viitattu 24.4.2023.
  106. ↑ Can Hashimoto's be Cured? Top 3 Things to Know www.thyroidcancer.com. Viitattu 18.3.2024.
  107. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  108. ↑ Tieto ja tutkimus Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 13.5.2022.
  109. ↑ Yhdistys Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 27.4.2023.
  110. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  111. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp. Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  112. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  113. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  114. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  115. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 27.4.2023.
  116. ↑ Kilpirauhanen jakoi faktat kahtia: käsikirjoitus yle.fi. 22.9.2014. Viitattu 25.11.2023.
  117. ↑ Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) www.kaypahoito.fi. Viitattu 15.5.2022.
  118. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto: KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Hypotyreoosi Kilpirauhasliitto. Viitattu 17.11.2023.
  119. ↑ Sjastaad, Hove, Sand: ”5”, Physiology of Domestic Animals, s. 217. Oslo: Scandinavian Veterinary Press, 2003. ISBN 82-91743-11-8. (englanniksi)
  120. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto ry kilpirauhasliitto.fi. 2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kilpirauhasen_vajaatoiminta&oldid=22268608”