Ero sivun ”Kilpirauhasen vajaatoiminta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[odottaa arviointia][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
otsikot yhdenmukaisiksi
jäsentelyä ja termien täsmentämistä
Rivi 3: Rivi 3:
'''Kilpirauhasen vajaatoiminta''' eli '''hypotyreoosi''' johtaa kilpirauhashormonin esiasteen liian pieniin veripitoisuuksiin ja aktiivisen [[Kilpirauhashormoni|kilpirauhashormonin]] liian pieniin kudospitoisuuksiin. Tästä aiheutuu elimistön laaja-alaisia [[Aineenvaihdunta|aineenvaihdunnallisia]] ja [[entsyymi]]en toimintaan liittyviä häiriöitä.
'''Kilpirauhasen vajaatoiminta''' eli '''hypotyreoosi''' johtaa kilpirauhashormonin esiasteen liian pieniin veripitoisuuksiin ja aktiivisen [[Kilpirauhashormoni|kilpirauhashormonin]] liian pieniin kudospitoisuuksiin. Tästä aiheutuu elimistön laaja-alaisia [[Aineenvaihdunta|aineenvaihdunnallisia]] ja [[entsyymi]]en toimintaan liittyviä häiriöitä.


Kilpirauhasen primäärin vajaatoiminnan diagnosointia ja hoitoa pidetään usein helppona<ref name=":3" />. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tavanomaisella tyroksiinilääkityksellä hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi<ref name=":5" />. Monilla potilailla on tutkimusten mukaan myös liian pieni tai suuri lääkeannos, ja lisäksi merkittävä joukko viitealueelle sijoittuvista potilaista voi huonosti<ref name=":3">{{Lehtiviite |Tekijä=Bijay Vaidya, Chakera, Pearce |Otsikko=Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities |Julkaisu=Drug Design, Development and Therapy |Ajankohta=2011-12 |Sivut=1 |Pmid=22291465 |Doi=10.2147/DDDT.S12894 |Issn=1177-8881 |www= http://www.dovepress.com/treatment-for-primary-hypothyroidism-current-approaches-and-future-pos-peer-reviewed-article-DDDT |Kieli= {{en}}}}</ref>.
Kilpirauhasen primäärin vajaatoiminnan diagnosointia ja hoitoa pidetään usein helppona<ref name=":3" />. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tavanomaisella tyroksiinilääkityksellä hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi<ref name=":5">{{Lehtiviite|Tekijä=K. Winther, P. Cramon, T. Watt, J. Bjorner, O. Ekholm, U. Feldt-Rasmussen|Otsikko=Disease-Specific as Well as Generic Quality of Life Is Widely Impacted in Autoimmune Hypothyroidism and Improves during the First Six Months of Levothyroxine Therapy|Julkaisu=PloS one|Ajankohta=2016|Doi=10.1371/journal.pone.0156925|www=https://www.semanticscholar.org/paper/Disease-Specific-as-Well-as-Generic-Quality-of-Life-Winther-Cramon/a8afbba64120cff39cb91f981a5b26e015d857d6}}</ref>. Monilla potilailla on tutkimusten mukaan myös liian pieni tai suuri lääkeannos, ja lisäksi merkittävä joukko viitealueelle sijoittuvista potilaista voi huonosti<ref name=":3">{{Lehtiviite |Tekijä=Bijay Vaidya, Chakera, Pearce |Otsikko=Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities |Julkaisu=Drug Design, Development and Therapy |Ajankohta=2011-12 |Sivut=1 |Pmid=22291465 |Doi=10.2147/DDDT.S12894 |Issn=1177-8881 |www= http://www.dovepress.com/treatment-for-primary-hypothyroidism-current-approaches-and-future-pos-peer-reviewed-article-DDDT |Kieli= {{en}}}}</ref>.


Kilpirauhashormonin liian pienet kudospitoisuudet saattavat johtua myös siitä, että maksa tuottaa liian vähän aktiivista kilpirauhashormonia. Tätä kutsutaan [[Wilsonin oireyhtymä|Wilsonin oireyhtymäksi]].
Kilpirauhashormonin liian pienet kudospitoisuudet saattavat johtua myös siitä, että maksa tuottaa liian vähän aktiivista kilpirauhashormonia. Tätä kutsutaan [[Wilsonin oireyhtymä|Wilsonin oireyhtymäksi]].
Rivi 13: Rivi 13:
Diagnosoitujen kilpirauhaspotilaiden osuus väestöstä vaihtelee maittain välillä 5–17 prosenttia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/terveys/art-2000005140473.html|nimeke=Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo|tekijä=Heidi Hietala|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-03-26|viitattu=2024-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyyttä Suomessa ei ole tutkittu, mutta tiedetään, että lähes kuusi prosenttia väestöstä eli 300&nbsp;000 potilasta on kilpirauhaslääkityksellä. Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy myöhäisessä keski-iässä, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla.<ref name="Mustajoki">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667|Nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)|Tekijä=Pertti Mustajoki|Julkaisu=Terveyskirjasto.fi|Ajankohta=8.5.2017|Julkaisija=Duodecim|Viitattu=30.6.2014}}</ref> Naisilla esiintyy hormonaalisista syistä 4–5 kertaa miehiä enemmän kilpirauhasen autoimmuunisairauksia<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=H. Li, J. Li|Otsikko=Thyroid disorders in women|Julkaisu=Minerva Medica|Ajankohta=2015-04|Numero=2|Sivut=109–114|Pmid=25668600|Issn=1827-1669|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25668600/}}</ref>. Kelan tilastoimista kilpirauhaslääkityksen käyttäjistä 80 prosenttia on naisia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/terveys/art-2000005140473.html|nimeke=Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo|tekijä=Heidi Hietala|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-03-26|viitattu=2024-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Diagnosoitujen kilpirauhaspotilaiden osuus väestöstä vaihtelee maittain välillä 5–17 prosenttia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/terveys/art-2000005140473.html|nimeke=Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo|tekijä=Heidi Hietala|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-03-26|viitattu=2024-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyyttä Suomessa ei ole tutkittu, mutta tiedetään, että lähes kuusi prosenttia väestöstä eli 300&nbsp;000 potilasta on kilpirauhaslääkityksellä. Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy myöhäisessä keski-iässä, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla.<ref name="Mustajoki">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667|Nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)|Tekijä=Pertti Mustajoki|Julkaisu=Terveyskirjasto.fi|Ajankohta=8.5.2017|Julkaisija=Duodecim|Viitattu=30.6.2014}}</ref> Naisilla esiintyy hormonaalisista syistä 4–5 kertaa miehiä enemmän kilpirauhasen autoimmuunisairauksia<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=H. Li, J. Li|Otsikko=Thyroid disorders in women|Julkaisu=Minerva Medica|Ajankohta=2015-04|Numero=2|Sivut=109–114|Pmid=25668600|Issn=1827-1669|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25668600/}}</ref>. Kelan tilastoimista kilpirauhaslääkityksen käyttäjistä 80 prosenttia on naisia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/terveys/art-2000005140473.html|nimeke=Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo|tekijä=Heidi Hietala|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-03-26|viitattu=2024-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


Vuonna 2018 julkaistussa paneurooppalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että [[Krooninen väsymysoireyhtymä|ME]]-potilailla on keskimääräistä pienemmät jodin sekä aktiivisen kilpirauhashormonin (T3) pitoisuudet. Aktiivisen kilpirauhashormonin alhaiset veripitoisuudet saattavat viitata vakaviin kilpirauhashormonipuutoksiin kudostasolla. ME-potilaiden joukossa oli myös kaksinkertainen määrä niitä, joiden aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuudet olivat viitearvojen ulkopuolella.<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Begoña Ruiz-Núñez, Rabab Tarasse, Emar F. Vogelaar, D. A. Janneke Dijck-Brouwer, Frits A. J. Muskiet|Otsikko=Higher Prevalence of “Low T3 Syndrome” in Patients With Chronic Fatigue Syndrome: A Case–Control Study|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2018|Vuosikerta=9|Doi=10.3389/fendo.2018.00097/full|Issn=1664-2392|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fendo.2018.00097}}</ref> Selitys alhaisille kilpirauhashormonipitoisuuksille näyttää olevan se, että elimistö tuottaa kilpirauhashormonin esiasteesta T4-hormonista aktiivisen kilpirauhashormonin sijaan inaktiivista eli niin sanottua käänteistä T3-hormonia (rT3). ME-potilailta löytyi myös merkkejä kilpirauhasen kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. TSH-hormonipitoisuudet olivat kuitenkin viitearvojen sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://meassociation.org.uk/2018/03/frontiers-press-release-chronic-fatigue-syndrome-possibly-explained-by-lower-levels-of-key-thyroid-hormones-20-march-2018/|nimeke=Frontiers Press Release: Chronic fatigue syndrome possibly explained by lower levels of key thyroid hormones {{!}} 20 March 2018 {{!}} The ME Association|julkaisu=meassociation.org.uk|ajankohta=2018-03-20|viitattu=2022-12-14|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Vuonna 2018 julkaistussa paneurooppalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että [[Krooninen väsymysoireyhtymä|ME]]-potilailla on keskimääräistä pienemmät jodin sekä aktiivisen kilpirauhashormonin (T3) pitoisuudet. Aktiivisen kilpirauhashormonin alhaiset veripitoisuudet saattavat viitata vakaviin kilpirauhashormonipuutoksiin kudostasolla. ME-potilaiden joukossa oli myös kaksinkertainen määrä niitä, joiden aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuudet olivat viitearvojen ulkopuolella.<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Begoña Ruiz-Núñez, Rabab Tarasse, Emar F. Vogelaar, D. A. Janneke Dijck-Brouwer, Frits A. J. Muskiet|Otsikko=Higher Prevalence of “Low T3 Syndrome” in Patients With Chronic Fatigue Syndrome: A Case–Control Study|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2018|Vuosikerta=9|Doi=10.3389/fendo.2018.00097/full|Issn=1664-2392|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fendo.2018.00097}}</ref> Selitys alhaisille kilpirauhashormonipitoisuuksille näyttää olevan se, että elimistö tuottaa kilpirauhashormonin esiasteesta T4-hormonista aktiivisen kilpirauhashormonin sijaan inaktiivista eli niin sanottua käänteistä T3-hormonia (3,3′,5′-trijodotyroniini, rT3). ME-potilailta löytyi myös merkkejä kilpirauhasen kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. TSH-hormonipitoisuudet olivat kuitenkin viitearvojen sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://meassociation.org.uk/2018/03/frontiers-press-release-chronic-fatigue-syndrome-possibly-explained-by-lower-levels-of-key-thyroid-hormones-20-march-2018/|nimeke=Frontiers Press Release: Chronic fatigue syndrome possibly explained by lower levels of key thyroid hormones {{!}} 20 March 2018 {{!}} The ME Association|julkaisu=meassociation.org.uk|ajankohta=2018-03-20|viitattu=2022-12-14|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>


== Syyt ==
== Syytt ==
Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy on kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus [[Hashimoton tyreoidiitti |Hashimoton tauti]] eli Ordin [[tyreoidiitti]]. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet vahingoittavat siinä kilpirauhasta, jolloin tyroksiinin tuotanto heikkenee. Kilpirauhanen saattaa tällöin myös surkastua.<ref name=":24">{{Verkkoviite |osoite= https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00666 |nimeke=Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit) |julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto |viitattu=2022-05-15 }}</ref> Myös muut tulehdukset voivat aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet<ref name=":10">Camilla Schalin-Jäntti: [http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2005/10/duo94976 Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta] Duodecim-lehti 20/2005</ref><ref name=":11">[http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/8/357098.pdf Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Thyroxin 25 ja 100 mikrog tabletit] {{Wayback|1=http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/8/357098.pdf |päiväys=20170926143901 }} (sis. luettelon ongelmalääkkeistä)</ref>. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävä litium aiheuttaa sen lähes 30 prosentille käyttäjistään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/kilpirauhasen-vajaatoiminta/|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2022-12-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy on kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus [[Hashimoton tyreoidiitti |Hashimoton tauti]] eli Ordin [[tyreoidiitti]]. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet vahingoittavat siinä kilpirauhasta, jolloin tyroksiinin tuotanto heikkenee. Kilpirauhanen saattaa tällöin myös surkastua.<ref name=":24">{{Verkkoviite |osoite= https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00666 |nimeke=Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit) |julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto |viitattu=2022-05-15 }}</ref> Myös muut tulehdukset voivat aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet<ref name=":10">Camilla Schalin-Jäntti: [http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2005/10/duo94976 Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta] Duodecim-lehti 20/2005</ref><ref name=":11">[http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/8/357098.pdf Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Thyroxin 25 ja 100 mikrog tabletit] {{Wayback|1=http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/8/357098.pdf |päiväys=20170926143901 }} (sis. luettelon ongelmalääkkeistä)</ref>. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävä litium aiheuttaa sen lähes 30 prosentille käyttäjistään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kilpirauhaspotilaat.fi/diagnoosit/kilpirauhasen-vajaatoiminta/|nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta|julkaisu=Suomen Kilpirauhaspotilaat ry|viitattu=2022-12-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


Rivi 66: Rivi 66:


==== Teho ====
==== Teho ====
Tyroksiinimonoterapian tehosta ei ole julkaistu yhtään kontrolloitua ja satunnaistettua interventiotutkimusta<ref name="Duo.aikuisten" />. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan tanskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tyroksiinimonoterapialla ohjeiden mukaan hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi<ref name=":5" />. Lisäksi on havaittu, että 5-10 prosenttia niistä tyroksiinimonoterapiaa saavista, joiden TSH-arvonsa ovat viitearvojen sisällä, kärsii silti edelleen vajaatoiminnan oireista<ref name=":21" />.
Tyroksiinimonoterapian tehosta ei ole julkaistu yhtään kontrolloitua ja satunnaistettua interventiotutkimusta<ref name="Duo.aikuisten" />. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että 5-10 prosentille pelkällä tyroksiinilla hoidetuista potilaista kärsii edelleen vajaatoiminnan oireista, vaikka heidän TSH-arvonsa on viitearvojen sisällä. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että tämä selittyy sillä, että elinikäinen kilpirauhalääkitys tekee potilaat onnettomiksi. On myös mahdollista, että oireet selittyisivät sillä, että potilaan kilpirauhanen ei tuota terveen kilpirauhasen tavoin thyronamiuineja eikä 3,5-T2-kilpirauhashormonia.<ref name=":21">{{Lehtiviite|Tekijä=Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump|Otsikko=2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism|Julkaisu=European Thyroid Journal|Ajankohta=2012-7|Vuosikerta=1|Numero=2|Sivut=55–71|Pmid=24782999|Doi=10.1159/000339444|Issn=2235-0640|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3821467/}}</ref>


Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että huono hoitotulos selittyy sillä, että elinikäinen kilpirauhalääkitys tekee potilaat onnettomiksi. Oireet saattavat selittyä myös sillä, että tyroksiinimonoterapia ei sisällä terveen kilpirauhasen tuottamia dityronamiineja eikä aktiivista 3,5-dijodityroniinia (T<sub>2-</sub>-hormoni).<ref name=":21">{{Lehtiviite|Tekijä=Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump|Otsikko=2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism|Julkaisu=European Thyroid Journal|Ajankohta=2012-7|Vuosikerta=1|Numero=2|Sivut=55–71|Pmid=24782999|Doi=10.1159/000339444|Issn=2235-0640|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3821467/}}</ref> Dijodityroniini stimuloi muun muassa lepoaineenvaihduntaa ja lämmöntuottoa<ref>{{cite journal|vauthors=Goglia F|title=The effects of 3,5-diiodothyronine on energy balance|journal=Frontiers in Physiology|volume=5|pages=528|pmid=25628573|doi=10.3389/fphys.2014.00528|year=2014|pmc=4292545|doi-access=free}}</ref><ref>{{cite journal|vauthors=Lombardi A, Senese R, De Matteis R, Busiello RA, Cioffi F, Goglia F, Lanni A|title=3,5-Diiodo-L-thyronine activates brown adipose tissue thermogenesis in hypothyroid rats|journal=PLOS ONE|volume=10|issue=2|pages=e0116498|pmid=25658324|doi=10.1371/journal.pone.0116498|year=2015|pmc=4319745|bibcode=2015PLoSO..1016498L|doi-access=free}}</ref>.
Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan tanskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenin, etteivät tyroksiinilla ohjeiden mukaan hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi<ref name=":5">{{Lehtiviite|Tekijä=K. Winther, P. Cramon, T. Watt, J. Bjorner, O. Ekholm, U. Feldt-Rasmussen|Otsikko=Disease-Specific as Well as Generic Quality of Life Is Widely Impacted in Autoimmune Hypothyroidism and Improves during the First Six Months of Levothyroxine Therapy|Julkaisu=PloS one|Ajankohta=2016|Doi=10.1371/journal.pone.0156925|www=https://www.semanticscholar.org/paper/Disease-Specific-as-Well-as-Generic-Quality-of-Life-Winther-Cramon/a8afbba64120cff39cb91f981a5b26e015d857d6}}</ref>.


⚫
Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan T<sub>4</sub>-monoterapian aloituksen jälkeen saattaa kulua jopa useita kuukausia, ennen kuin oikea lääkitystaso löydetään ja potilaan olo paranee. Jos tyroksiinilääkitys saadaan säädettyä sopivalle tasolle, 95 prosenttia potilaista kuntoutuu oireettomiksi.<ref name=":2" />Osa tyroksiinilla hoidetuista potilaista, joiden veren TSH-pitoisuus on viitearvojen sisällä, ei saavuta kuitenkaan aktiivisen T3-hormonin ja sen esiasteena toimivan tyroksiinin fysiologisesti oikeaa suhdetta. Näiden potilaiden oireilun jatkuminen saattaa johtua siitä, ettei heidän maksansa ja munuaisensa muunna tyroksiinia optimaalisella tavalla trijodityroniiniksi. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, ettei pelkkä levotyroksiini riitä kohdekudosten kilpirauhashormonitasapainon palauttamiseen, vaan tarvitaan lisäksi myös T<sub>3</sub>-hormonia sisältävää [[Liotyroniini|liotyroniinia]].<ref name=":0">{{Lehtiviite |Tekijä=Bijay Vaidya, Chakera, Pearce |Otsikko=Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities |Julkaisu=Drug Design, Development and Therapy |Ajankohta=2011-12 |Sivut=1 |Pmid=22291465 |Doi=10.2147/DDDT.S12894 |Issn=1177-8881 |www= http://www.dovepress.com/treatment-for-primary-hypothyroidism-current-approaches-and-future-pos-peer-reviewed-article-DDDT |Kieli= {{en}}}}</ref>
Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan lääkityksen aloituksen jälkeen saattaa kulua jopa useita kuukausia, ennen kuin oikea lääkitystaso löydetään ja potilaan olo paranee. Potilaista 95 prosenttia kuntoutuu hänen mukaansa kuitenkin oireettomiksi, jos tyroksiinilääkitys vain saadaan säädettyä sopivalle tasolle.<ref name=":2" />

⚫
Osa tyroksiinilla hoidetuista potilaista, joiden veren TSH-pitoisuus on viitearvojen sisällä, ei saavuta aktiivisen kilpirauhashormonin (T3-hormoni) ja sen esiasteen T4-hormonin fysiologisesti oikeaa suhdetta. Näiden potilaiden hoidosta huolimatta jatkuva oireilu saattaa johtua siitä, ettei heidän maksansa ja munuaisensa muunna tyroksiinia optimaalisella tavalla trijodityroniiniksi. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, ettei pelkkä levotyroksiini riitä kohdekudosten kilpirauhashormonin tasapainon palauttamiseen, vaan tarvitaan lisäksi myös lio- eli trijodityroniinia.<ref name=":0">{{Lehtiviite |Tekijä=Bijay Vaidya, Chakera, Pearce |Otsikko=Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities |Julkaisu=Drug Design, Development and Therapy |Ajankohta=2011-12 |Sivut=1 |Pmid=22291465 |Doi=10.2147/DDDT.S12894 |Issn=1177-8881 |www= http://www.dovepress.com/treatment-for-primary-hypothyroidism-current-approaches-and-future-pos-peer-reviewed-article-DDDT |Kieli= {{en}}}}</ref>


Tyroksiinimonoterapia johtaa myös siihen, että veressä on ylimäärä tyroksiinia verrattuna liotyroniiniin. Tämän ilmiön toiminnallisia seurauksia ei kuitenkaan tunneta.<ref name=":21" />
Tyroksiinimonoterapia johtaa myös siihen, että veressä on ylimäärä tyroksiinia verrattuna liotyroniiniin. Tämän ilmiön toiminnallisia seurauksia ei kuitenkaan tunneta.<ref name=":21" />

Versio 1. maaliskuuta 2024 kello 16.12

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Suomennettava viitteet (12)
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi johtaa kilpirauhashormonin esiasteen liian pieniin veripitoisuuksiin ja aktiivisen kilpirauhashormonin liian pieniin kudospitoisuuksiin. Tästä aiheutuu elimistön laaja-alaisia aineenvaihdunnallisia ja entsyymien toimintaan liittyviä häiriöitä.

Kilpirauhasen primäärin vajaatoiminnan diagnosointia ja hoitoa pidetään usein helppona[1]. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tavanomaisella tyroksiinilääkityksellä hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi[2]. Monilla potilailla on tutkimusten mukaan myös liian pieni tai suuri lääkeannos, ja lisäksi merkittävä joukko viitealueelle sijoittuvista potilaista voi huonosti[1].

Kilpirauhashormonin liian pienet kudospitoisuudet saattavat johtua myös siitä, että maksa tuottaa liian vähän aktiivista kilpirauhashormonia. Tätä kutsutaan Wilsonin oireyhtymäksi.

Esiintyvyys

Kilpirauhasen vajaatoiminta oli vielä 1980-luvulla erittäin yleistä esimerkiksi Himalajan vuoristossa, jonka maaperä on luontaisesti hyvin jodiköyhää. Osassa alueen kylistä havaittiin lähes puolten lapsista omaavan niin pahoja äidin kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia synnynnäisiä aivovaurioita, että he suoriutuivat vain kaikkein helpoimmista työtehtävistä. Vuoristoseuduilla asuvien struumakasvaimiaselvennä on pidetty jopa normaalina ilmiönä maissa, jossa ruokasuolaan ei ole lisätty jodia.[3]

Diagnosoitujen kilpirauhaspotilaiden osuus väestöstä vaihtelee maittain välillä 5–17 prosenttia[4]. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyyttä Suomessa ei ole tutkittu, mutta tiedetään, että lähes kuusi prosenttia väestöstä eli 300 000 potilasta on kilpirauhaslääkityksellä. Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy myöhäisessä keski-iässä, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla.[5] Naisilla esiintyy hormonaalisista syistä 4–5 kertaa miehiä enemmän kilpirauhasen autoimmuunisairauksia[6]. Kelan tilastoimista kilpirauhaslääkityksen käyttäjistä 80 prosenttia on naisia[7].

Vuonna 2018 julkaistussa paneurooppalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ME-potilailla on keskimääräistä pienemmät jodin sekä aktiivisen kilpirauhashormonin (T3) pitoisuudet. Aktiivisen kilpirauhashormonin alhaiset veripitoisuudet saattavat viitata vakaviin kilpirauhashormonipuutoksiin kudostasolla. ME-potilaiden joukossa oli myös kaksinkertainen määrä niitä, joiden aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuudet olivat viitearvojen ulkopuolella.[8] Selitys alhaisille kilpirauhashormonipitoisuuksille näyttää olevan se, että elimistö tuottaa kilpirauhashormonin esiasteesta T4-hormonista aktiivisen kilpirauhashormonin sijaan inaktiivista eli niin sanottua käänteistä T3-hormonia (3,3′,5′-trijodotyroniini, rT3). ME-potilailta löytyi myös merkkejä kilpirauhasen kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. TSH-hormonipitoisuudet olivat kuitenkin viitearvojen sisällä.[9]

Syytt

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy on kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus Hashimoton tauti eli Ordin tyreoidiitti. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet vahingoittavat siinä kilpirauhasta, jolloin tyroksiinin tuotanto heikkenee. Kilpirauhanen saattaa tällöin myös surkastua.[10] Myös muut tulehdukset voivat aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet[11][12]. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävä litium aiheuttaa sen lähes 30 prosentille käyttäjistään[13].

Muita vajaatoiminnan aiheuttajia ovat esimerkiksi leikkaus tai radiojodihoito (kilpirauhassyövän hoidon takia) taikka aivolisäkkeen vajaatoiminta.[14]

Kilpirauhasen vajaatoimintaan voivat johtaa myös eräiden hivenaineiden puutostilat. Esimerkiksi tyroksiinin (T4) rakenneaineena tarvittavan jodin puute on maapallon yleisimpiä ravitsemusongelmia[15], ja runsas kolmannes suomalaisista kärsi vuonna 2015 kohtalaisesta tai vakavasta jodin puutteesta[16]. Puolet suomalaista vegaaneista kärsii lisäksi vaikeasta jodinpuutteesta[17].

Myös kuparia tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka sitoo jodin tyroksiinirunkoon, ja sinkkiä aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa valmiin tyroksiinin kilpirauhasen hyytelöstä kulkeutumaan verenkiertoon. Seleeniä tarvitaan elimistössä solutasolla aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa yhden jodiatomin tyroksiinista, ja vasta silloin muodostuu kilpirauhashormonin aktiivinen muoto liotyroniini eli trijodityroniini (T3).[18][19]

Jos potilas sairastaa kilpirauhasen synnynnäistä puuttumista, kilpirauhashormoneita ei erity lainkaan.[14]

Oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät ja pahenevat yleensä hitaasti ja ovat yksilöllisiä[20]. Mahdollisia oireita ovat väsymys ja heikentynyt rasituksensieto, unen tarpeen lisääntyminen, painonnousu, turvotukset, ummetus, muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta ja masennus.[21][22][23] Vajaatoimintaan liittyvä heikko verenkierto aiheuttaa usein palelua[24]. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisätä keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan kretinismiksi.[25] Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta, kiihottumisvaikeuksia ja runsasta kuukautisvuotoa[26], kouristuksia, selkä- ja lihassärkyjä, rannekanavaoireyhtymää, lihasjäykkyyttä, sydämen vajaatoimintaa, psykoosin tai kooman[27][28][24]. Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa myös hidastaa ruoansulatusta[29].

Lievä hypotyreoosi ei välttämättä alenna työkykyä[30].

Diagnosointi

Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voida diagnosoida pelkkien laboratoriokokeiden perusteella, koska sairaus ei näy aina viitearvojen ulkopuolella olevina laboratoriotuloksina. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa käytetään tämän vuoksi laboratoriokokeiden lisäksi potilaan oirekuvausta ja kilpirauhasen palpointia. Etenkin viitearvojen alarajoille sijoittuvien tulosten ja sopivan oirekuvan yhdistelmä viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tällöin on mahdollista aloittaa tyroksiinikorvaushoito, jotta voidaan nähdä, paraneeko potilaan vointi esimerkiksi puolen vuoden aikana.[31]

Tyroksiini (T4) ja tyreotropiini (TSH)

Kilpirauhasen primäärisessä vajaatoiminnassa tetrajodityroniinin eli kilpirauhasen tuottaman kilpirauhashormonin varastomuodon (T4-V) määrä on tyypillisesti pienentynyt ja aivoperäisen tyreotropiinin (TSH) määrä on tyypillisesti suurentunut. Joskus harvoin on kyseessä aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jolloin sekä TSH että T4V ovat matalat.

Verinäytteistä tehdyssä laboratoriotutkimuksessa tutkitaan yleensä vähintään vapaan tyroksiinin (T4-V) ja kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän[32] aivolisäkehormoni tyreotropiinin (TSH) pitoisuus[33].

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista kärsiviä potilaita voidaan alkaa hoitaa jo kohonneen TSH-pitoisuuden perusteella, vaikka vapaan tyroksiinin määrä (T4-V) olisi normaali[34]. TSH-arvon on havaittu olevan alle 2,5 mU/l yli 95 prosentilla yhdysvaltalaisista, ja jos tarkastellaan ainoastaan afrikkalaistaustaista väestönosaa, jolla esiintyy äärimmäisen harvoin kilpirauhasen vajaatoimintaa, keskimääräinen TSH-arvo tippuu tasolle 1,18 mU/l.[35]

Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnissa käytetään muissa maissa nykyisin viitearvoa 0,4–2,5 mU/l, mutta Suomessa sitä sovelletaan vain raskautta suunnitteleviin ja raskaana oleviin naisiin. Suomessa katsotaan, että potilaalla on kliininen kilpirauhasen vajaatoiminta vasta kun veren TSH-pitoisuus on yli 10 mU/l ja subkliininen vajaatoiminta eli kliinisen vajaatoiminnan esiaste, jos arvo on yli 4:n.[36] Subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta määritellään Yhdysvalloissa nykyisin toisella tavalla kuin Suomessa eli sillä viitataan ainoastaan oireettomiin potilaisiin. Osa lääkäreistä hoitaa myös oireettomia subkliinisiä tapauksia hormonikorvaushoidolla, jotta sairaus ei pahenisi ja aiheuttaisi komplikaatioita.[37]

Subkliiniseen vajaatoimintaan saatetaan aloittaa tyroksiinikorvaushoito, jos TPOAb ja S-TyglAb-vasta-aineiden suuresta pitoisuudesta voidaan todeta autoimmuunityreoidiitin olemassaolo[38].

Vasta-aineet (TPOAb)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttaja on yleensä kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus eli Hashimoton tauti[10]. Kyseinen sairaus tuottaa vereen tyreoideaperoksidaasi-entsyymin vasta-aineita (TPOAb), joiden pitoisuus voidaan määrittää kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta epäiltäessä[39]. Kun vasta-aineita on 60–100 IU/ml, niiden katsotaan olevan lievästi koholla. Pitoisuudet ovat koholla, kun ne ovat yli 100 IU/ml.[36]

Vasta-aineiden määrää saatetaan seurata aktiivisesti silloin, kun tavoitellaan autoimmuunitulehduksen vähentämistä esimerkiksi allergisoivia ruoka-aineita karsimalla. Hormonikorvaushoidon säätäminen on helpompaa, jos autoimmuunisairaus aaltoilee vähemmän. Taudin aaltoilu johtuu siitä, että tuhoutuvasta kilpirauhaskudoksesta vapautuu äkillisesti suuria määriä kilpirauhashormonia.[38]

Alidiagnosointi

Sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan kilpirauhasen vajaatoiminta on alidiagnosoitu sairaus, jota yritetään hoitaa usein tuloksetta masennuksena. Viitearvojen alarajoille sijoittuvat tutkimustulokset merkitsevät usein kilpirauhasen vajaatoimintaa, jolloin esimerkiksi väsymys, alakulo tai palelu paranevat puolessa vuodessa riittävällä kilpirauhashormonihoidolla.[40]

Hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleensä elinikäisellä hormonikorvaushoidolla, joka voi olla kilpirauhashormonin esiasteella (tyroksiini eli T4-hormoni) suoritettavaa monoterapiaa tai esiasteesta ja aktiivisesta kilpirauhashormonista (trijodityroniini eli T3-hormoni) koostuvaa yhdistelmähoitoa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu vähintään 1500-luvulta alkaen eläinperäisellä hormonivalmisteella[41], joka sisältää kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneja eli tyroksiinia, tri-, di- ja monojodityroniinia, tyronamiinia sekä kalsitoniinia. Eläinperäiset valmisteet säilyivät kilpirauhasen vajaatoiminnan ensisijaisena hoitoon aina 1980-luvulle asti[42], vaikka synteettinen tyroksiini tuotiin markkinoille jo vuonna 1926[43]. Suomessa ja monissa muissa maissa siirryttiin 1990-luvulla lähes kokonaan synteettisten kilpirauhashormoneiden käyttöön[44].

Talven kylmyys lisää ja kesän lämpö vähentää kilpirauhashormonin tarvetta. Ainakin 20–30 prosenttia potilaista hyötyy tyroksiiniannoksen nostamisesta lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Lääkettä voi lääkärin luvalla vähentää myös tilapäisesti esimerkiksi lyhyen etelänmatkan ajaksi, jos kuumuus tuntuu liian tukalalta.[45]

Tyroksiinimonoterapia (T4-hoito)

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu 1980-luvulta alkaen ensisijaisesti[42] nauttimalla loppuelämän ajan (L)T4-kilpirauhashormonia sisältävää (levo)tyroksiinivalmistetta[46]. Levotyroksiini on kilpirauhashormonin esiaste, josta elimistö muodostaa aktiivisena hormonina toimivaa tetrajodityroniinia.[47] On kuitenkin havaittu, että viitteiden sisällä olevasta TSH-arvosta huolimatta kaikkien potilaiden vointi ei säily hyvänä siirryttäessä biologisesta hoidosta synteettiseen T4-monoterapiaan.

Levotyroksiinin puoliintumisaika on 6 vuorokautta[48].

Teho

Tyroksiinimonoterapian tehosta ei ole julkaistu yhtään kontrolloitua ja satunnaistettua interventiotutkimusta[42]. Vuonna 2016 julkaistussa yli 6000 potilaan tanskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etteivät tyroksiinimonoterapialla ohjeiden mukaan hoidetut potilaat parane yleensä terveen väestön tasolle, vaan heidän elämänlaatunsa, psyykkinen vointinsa ja kognitiivis-neurologinen suorituskykynsä jää merkittävästi heikommaksi[2]. Lisäksi on havaittu, että 5-10 prosenttia niistä tyroksiinimonoterapiaa saavista, joiden TSH-arvonsa ovat viitearvojen sisällä, kärsii silti edelleen vajaatoiminnan oireista[49].

Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että huono hoitotulos selittyy sillä, että elinikäinen kilpirauhalääkitys tekee potilaat onnettomiksi. Oireet saattavat selittyä myös sillä, että tyroksiinimonoterapia ei sisällä terveen kilpirauhasen tuottamia dityronamiineja eikä aktiivista 3,5-dijodityroniinia (T2--hormoni).[49] Dijodityroniini stimuloi muun muassa lepoaineenvaihduntaa ja lämmöntuottoa[50][51].

Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan T4-monoterapian aloituksen jälkeen saattaa kulua jopa useita kuukausia, ennen kuin oikea lääkitystaso löydetään ja potilaan olo paranee. Jos tyroksiinilääkitys saadaan säädettyä sopivalle tasolle, 95 prosenttia potilaista kuntoutuu oireettomiksi.[47]Osa tyroksiinilla hoidetuista potilaista, joiden veren TSH-pitoisuus on viitearvojen sisällä, ei saavuta kuitenkaan aktiivisen T3-hormonin ja sen esiasteena toimivan tyroksiinin fysiologisesti oikeaa suhdetta. Näiden potilaiden oireilun jatkuminen saattaa johtua siitä, ettei heidän maksansa ja munuaisensa muunna tyroksiinia optimaalisella tavalla trijodityroniiniksi. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, ettei pelkkä levotyroksiini riitä kohdekudosten kilpirauhashormonitasapainon palauttamiseen, vaan tarvitaan lisäksi myös T3-hormonia sisältävää liotyroniinia.[52]

Tyroksiinimonoterapia johtaa myös siihen, että veressä on ylimäärä tyroksiinia verrattuna liotyroniiniin. Tämän ilmiön toiminnallisia seurauksia ei kuitenkaan tunneta.[49]

Yhdistelmähoito (tyroksiini + liotyroniini)

Kilpirauhasen yhdistelmähoidolla tarkoitetaan kilpirauhashormonin varastomuoto tyroksiinia (T4-hormoni) vapauttavan keinotekoisesti valmistetun natriumlevotyroksiinin ja keinotekoisesti valmistetun natriumliotyroniinin yhdistelmää[53][54] tai sekä T4- että T3-hormonia sisältävillä biologisilla kilpirauhasvalmisteilla (engl. natural desiccated thyroid, NDT). Biologisten kilpirauhasvalmisteiden kauppanimiä ovat Armour Thyroid, Nature-Throid, NP Thyroid ja Thyroid Erfa.[42] Biologiset kilpirauhaslääkkeet ovat synteettisiä paljon kalliimpia [55], eikä Kela maksa niistä lainkaan lääkekorvausta [56].

Toisin kuin Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa, T3-hormonia sisältävän lääkkeen hankkimiseen tarvitaan Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä käyttäjäkohtainen erityislupa[57], joka myönnetään, jos muu hoito ei ole tuonut toivottua tulosta[58]. Lupa on uusittava kerran vuodessa, mikä hankaloittaa hoitoa ja lisää kustannuksia[59].

Liotyroniinista eli trijodityroniini-hormonin natriumsuolasta vapautuu elimistössä hiljalleen trijodityroniinia, joka on aktiivinen kilpirauhashormoni (T3-hormoni). Trijodityroniinin pitoisuus on suurimmillaan tyypillisesti 3-4 tunnin kuluttua liotyroniinin nauttimisesta. Liotyroniini jaetaan tämän vuoksi usein 2-3 päiväannokseen, jotta vältyttäisiin T3-hormonipitoisuuden liiallisilta heilahteluilta.[53][60] Liotyroniinin puoliintumisaika on 2 vuorokautta eli lyhyempi kuin tyroksiinilla[48].

Eläinten kilpirauhaskudoksesta kuivaamalla valmistettu biologinen kilpirauhashormonivalmiste sisältää sekä aktiivista kilpirauhashormonia (T3) että sen esiastetta (T4). Toisin kuin synteettisissä valmisteissa, siinä on myös mono- ja dijodityroniinia (T1 ja T2), joita myös syntyy ihmisen kilpirauhasessa. Suomen kilpirauhaspotilaat ry on esittänyt, että eläinperäisen kilpirauhashormonin potilaille tuottama parempi vointi saattaisi selittyä sillä, että kyseisillä hormoneilla olisi sittenkin fysiologista vaikutusta.[61] Biologisen yhdistelmälääkkeen sisältämän aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuus elimistössä on suurimmillaan 2-6 tuntia lääkkeen nauttimisesta. Jos potilas kuuluu nopeimpiin metaboloijiin, kannattaa päiväannos jakaa kahteen osaan.[62]

Yhdistelmähoidon teho

Eläinkokeissa on havaittu, että oikein annosteltu yhdistelmäterapia johtaa elinten normaaleihin kilpirauhaspitoisuuksiin sekä lähes normalisoi tyroksiinin muuntumisen aktiiviseksi kilpirauhashormoniksi[49].

Vuonna 2011 julkaistun interventiotutkimuksen mukaan yhdistelmähoitoa saaneet potilaat laihtuivat ja heidän veren rasva-arvonsa paranivat pelkällä levotyroksiinilla hoidettuihin verrattuna.[52]. Vuonna 2018 julkaistussa havainnointitutkimuksessa huomattiin, että T4-monoterapiasta synteettiseen tai biologiseen yhdistelmälääkitykseen siirtyneet kokivat elämänlaatunsa parantuneen[63].

Tutkimusnäyttö on ollut kuitenkin ristiriitaista. Tämä saattaa selittyä sillä, että vain geneettisesti poikkeavat potilaat, kuten DIO2-geenivariantin omaavat potilaat, voivat paremmin yhdistelmähoidolla.[52]

Vuonna 2021 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan se kolmannes potilaista, joilla oli eniten oireita tyroksiinihoidon aikana, hyötyi yhdistelmähoidosta oireiden vähenemisen muodossa[64].

Biologisen yhdistelmähoidon teho

Osa synteettistä yhdistelmähoitoa saavista kilpirahaspotilaista kärsii edelleen vajaatoimintaoireista siitä huolimatta, että heillä on optimaaliset laboratorioarvot. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että biologinen kilpirauhaslääkitys poistaa monen potilaan kohdalla paremmin vajaatoiminnan oireita kuten lihomista, väsymystä sekä mieliala- ja muistiongelmia. Hoitotuloksissa on kuitenkin runsaasti yksilöllistä vaihtelua. Osa potilaista saa biologisesta lääkityksestä joko kilpirauhasen liikatoimintaa muistuttavia oireita tai vajaatoiminnan oireet jatkuvat taikka palaavat lääkityksestä huolimatta. Tämän on väitetty johtuvan siitä, ettei biologisten kilpirauhasääkkeiden hormonipitoisuutta vakioitaisi.[65] Biologisten kilpirauhaslääkkeiden koostumusta ja pitoisuutta valvotaan kuitenkin tarkasti[66][67].

Biologista lääkettä käyttävien potilaiden veressä on aluksi T4-monoterapialla hoidettuja potilaita enemmän aktiivista T3-hormonia suhteessa sen esiasteen määrään. Tämä johtuu siitä, että T3 vapautuu esiastetta nopeammin verenkiertoon. Monet lääkärit ovat olleet tämän vuoksi huolissaan siitä, että tämä voisi johtaa sydämen rytmihäiriöihin tai luuston haurastumiseen. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että oikea-annoksinen biologinen kilpirauhaslääkitys normalisoi kilpirauhashormonien tasoja ja poistaa vajaatoimintaoireet yhtä hyvin kuin T4-monoterapia aiheuttamatta sydän- ja luustoterveyteen liittyviä tai muitakaan haittavaikutuksia. Ei ole saatu myöskään näyttöä siitä, että viitearvojen sisällä olevat T3-hormonin veripitoisuuksien vaihtelut aiheuttaisivat terveysriskejä.[68]

Biologisen lääkityksen ja synteettisen T4-monoterapian eroista julkaistiin vuonna 2013 pienehkö kaksoissokkoutettu interventiotutkimus. Puolet tutkimukseen osallistuneista T4-monoterapialla olleista potilaista arvottiin biologisen lääkkeen ryhmään. Heistä 49 prosenttia koki uuden lääkityksen paremmaksi, mutta vain 19 prosenttia huonommaksi. Biologista lääkettä parempana pitäneiden oireet vähenivät ja yleistä terveydentilaa mittaavat pisteet nousivat merkittävästi. Kyseisen ryhmän jäsenet myös laihtuivat keskimäärin lähes kaksi kiloa 3,5 kuukauden mittaisen seurantajakson aikana. Etenkin oireiden väheneminen korreloi haluun jatkaa uutta lääkitystä.[69]

Vuonna 2018 julkaistussa havainnointitutkimuksessa huomattiin, että yli 70 prosenttia T4-monoterapiasta biologiseen lääkitykseen siirtyneistä ilmoitti kaikkien oireidensa kadonneen[63].

Liotyroniinimonoterapia (T3-hoito)

Joissain maissa, kuten Saksassa, kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä voidaan hoitaa myös pelkällä aktiivisella kilpirauhashormonilla eli T3-monoterapialla[70].

Suositukset

Euroopan kilpirauhasyhdistys on suosittanut jo vuodesta 2012 lähtien, että niillä potilaila, jotka eivät voi hyvin, vaikka tyroksiinin annostus on saatu kohdalleen, kokeiltaisiin, auttaako T4-/T3-yhdistelmähoito heidän oireisiinsa. Ennen yhdistelmähoidon alkua on suljettava pois muut mahdolliset syyt oireisiin ja T3-hormonia tulisi käyttää aluksi vain kolmen kuukauden koeaika tietyssä suhteessa T4-annokseen.[71]

Myös vuoden 2012 yhdysvaltalaisissa hoitosuosituksissa todettiin, että jotkut potilaat kokevat olonsa paremmaksi yhdistelmähoidossa. Yhdistelmähoidon käyttöä ei kuitenkaan suositeltu, koska sen vaikutuksia ei ollut tutkittu vielä tarpeeksi[72].

Endokrinologian erikoislääkärin ja sisätautiopin professori Matti Välimäen mukaan noin 5 prosenttia kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista tarvitsee yhdistelmähoitoa, jonka aloitusaiheena ovat väsymyksen, aloitekyvyttömyyden, käynnistymisvaikeuksien tai niin sanotun aivosumun kaltaiset keskushermosto-oireet.[47]

Hoidon seuranta

Tyroksiinimonoterapia

Saksalaisen endokrinologian professorin Rudolf Hoermannin tutkimusryhmä osoitti vuonna 2013, ettei kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää aivolisäkehormoni tyreotropiinia (TSH) voida pitää hormonitasapainon luotettavana mittarina tyroksiinilla hoidetuilla potilailla[73]. Kyseinen tulos on vahvistettu sittemmin useiden muiden tutkimusryhmien toimesta[74]. Sisätautilääkäri Pertti Mustajoki kehotti silti vuonna 2018 määrittämään tyroksiiniannoksen koko ensisijaisesti säätämällä potilaan TSH-arvo viitearvojen alarajoille eli tasolle 1–2 mU/l.[75] Kansainvälisissä tutkimuksissa saatetaan kuitenkin käyttää edellä mainittuja arvoja alempia tavoitearvoja kuten 0.5–1.5 mIU/[76][77] .

Suomalaiset lääkärit keskittyivät vuonna 2020 edelleen TSH-arvoon yhdistelmähoidon seurannassa, vaikkei matala TSH-arvo ole yleensä vaarallinen, jos aktiivisen kilpirauhashormonin tasosta kertova T3-arvo on hyvä. Sisätautiopin professori ja endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki on huomauttanut, että TSH-arvon ollessa matala olisi tärkeämpää seurata aktiivisen kilpirauhashormoni T3:n arvoa. Lisäksi on havaittu, että potilaan vointi ei riipu TSH-arvosta vaan aktiivisen kilpirauhashormonin ja se esiasteen pitoisuuksista.[78]

Professori Välimäen mukaan myös kilpirauhasen subkliiniseen vajaatoimintaan eli viitearvojen sisällä mutta alarajoilla oleviin arvoihin olisi kiinnitettävä huomiota, ja potilaille olisi tehtävä tarvittaessa tyroksiinihoitokoe[79]. Jo kilpirauhasen subkliinisen vajaatoiminnan havaittiin lisäävän väestön kuolleisuutta vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa[80]. Sisätautilääkäri Mustajoki on tästä huolimatta sitä mieltä ettei tyroksiinia saisi antaa ilman kliinisen vajaatoiminnan diagnoosia, koska tällöin on vaarana yliannostus. Lieväkin yliannostus johtaa lopulta kilpirauhasen liikatoimintaan kuuluviin oireisiin.[75]

Liotyroniinia sisältävät hoidot

Tyreotropiinia (TSH) ei voida käyttää myöskään liotryroniinia eli T3-hormonia sisältävän hoidon seurannan mittarina, koska lääkkeeksi annettu T3-hormoni laskee voimakkaasti tyreotropiinin pitoisuutta veressä. (Tyreotropiini on kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävä aivolisäkehormoni.) Potilaan matala TSH-arvo edellyttää kuitenkin veren T3-pitoisuuden normaalina säilymisen varmistamista.[57] T3-lääkitys aiheuttaa useimmiten sen, että TSH-arvo on viitealueen alapuolella ja T4v matalahko. T3-hoidetuilla potilailla on seurattava tämän vuoksi TSH-hormonin sijaan veren vapaan T3-hormonin pitoisuutta[38]. Myös vuonna 2020 julkaistussa metatutkimuksessa havaittiin, että kilpirauhashormonien taso on TSH:ta parempi hoitotasapainon mittari.lähde?

Suomalaisten terveyskeskusten seurantaohjeet on rakennettu tästä huolimatta pelkkien TSH-mittausten varaan, koska Suomen Endokrinologiyhdistys on suositellut kyseistä käytäntöä. Paljon kilpirauhaspotilaita hoitaneen yleislääkäri Ville Pöntysen mukaan kaikki suomalaiset endokrinologit eivät kuitenkaan noudata endokrinologiyhdistyksen suosituksia.[78][81]

Ruokavalio

Potilaiden on huolehdittava riittävästä jodin, kuparin, sinkin ja seleenin saannista)[82][18][19]. Gluteenittoman ja maidottoman ruokavalion on havaittu tutkimuksissa lievittävän autoimmuunityreoidiittia. Soijaa, persikoita ja päärynöitä sekä raakaa pinaattia lanttua ja naurista ei kannata syödä runsaasti, ­koska ne saattavat estää elimistöä hyödyntämästä jodia.[82]

Hoitoon liittyviä ongelmia

Kilpirauhasliitto ry:n vuonna 2022 suorittamassa jäsenkyselyssä kävi ilmi, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatu oli huomattavasti heikompaa kuin muulla väestöllä ja se oli heikentynyt lähes kaikilla osa-alueilla. Tutkimukseen vastasi 2926 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa.[83] Hoidon tavoitteena pitäisi olla liiton mukaan oireiden lakkaaminen[40].

Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n (Kilpo) mukaan 15 000 - 60 000 suomalaista tarvitsisi tehokkaampaa hoitoa, koska tutkimuksissa on käynyt ilmi, että 5-20 prosenttia kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista ei voi hyvin pelkällä tyroksiini- eli T4-lääkityksellä. Tästä huolimatta vain 4000 kilpirauhaspotilasta saa T4/T3-yhdistelmähoitoa.[84] Järjestö on kritisoinut myös Suomen Endokrinologiyhdistystä siitä, että se suosittaa käyttämään liian pieniä T3-annoksia, mikä jättää osan potilaista alihoidetuiksi[85].

Neljä kansanedustajaa Keskustasta, Kokoomuksesta ja Vasemmistoliitosta teki vuonna 2019 kirjallisen kyselyn siitä, mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö aikoo ryhtyä edistääkseen eri kilpirauhashoitojen saatavuutta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietämystä niistä sekä varmistaakseen biologisten kilpirauhashoitojen saatavuuden kaikkialla Suomessa[86]. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti kyselyn johdosta kutsuvansa aiheen asiantuntijat koolle keskustelemaan jatkotoimista[87].

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2023 julkaisemassa muistiossa todetaan, että kilpirauhaspotilaiden hoidossa on lukuisia ongelmia. Osassa Suomen julkista terveydenhoitoa esiintyy esimerkiksi liian pitkiä viiveitä hoitoon pääsyssä. Hoitohenkilökunnalla ei ole myöskään riittävää osaamista, koska kilpirauhassairauksien hoitoon ei tarjota lisäkoulutusta. Terveydenhuollon säästöpaineet ovat myös saattaneet johtaa siihen, että potilaiden on entistä vaikeampi saada tarvitsemiaan laboratoriotutkimuksia. Myös yhdistelmälääkityksen saatavuus julkisesta terveydenhuollosta on ollut huono esimerkiksi siksi, etteivät lääkärit ole uskaltaneet määrätä sitä potilaille. Julkisella puolella ei ole aina suostuttu edes uusimaan yksityislääkäreiden kirjoittamia reseptejä tai ottamaan lääkityksen edellyttämiä seurantakokeita. Sekin on ollut ongelma, että diagnostiikassa ja hoidon seurannassa on saatettu käyttää pelkkää TSH:n pitoisuuden määritystä. Suomessa ei ole kilpirauhassairauksien hoito- tai laaturekisteriä, jonka avulla voitaisiin arvioida diagnostiikan ja hoidon toteutumista ja laatua ja maasta puuttuu myös tutkimustoimintaa edistävä endokrinologian professorin oppituoli.[88],

Kilpirauhasliiton mukaan perusterveydenhuollon toimijoilla on puutteelliset tiedot oireettomuuteen johtavasta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta. Ongelmia esiintyy sekä lääkityksen tasoissa että siinä, ettei potilaiden kertomuksia oireistaan huomioida hoidossa. Potilaat jäävät perusterveydenhuollossa luvattoman usein vaille hoitoa, koska yleislääketieteen lääkärit eivät osaa tulkita kilpirauhasarvoja ja potilaan oireita kokonaisuutena. Jos oireilevan potilaan laboratoriotulokset ovat viitearvojen sisällä, potilas ohjataan usein psykiatrille, jossa hän saa masennusdiagnoosin. Tämä johtaa tyypillisesti pitkiin ja haitallisiin masennuslääkekuureihin. Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voida kuitenkaan diagnosoida pelkkien laboratoriokokeiden perusteella, koska sairaus ei näy aina viitearvojen ulkopuolella olevina laboratoriotuloksina.[89]

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on rajoittanut potilaiden hoitoa T3-hormonilla kieltämällä seitsemää lääkäriä hoitamasta enää kilpirauhaspotilaita[78]. Valvira määräsi kilpirauhaspotilaiden hoitamiskiellon jopa yhdelle kokeneelle sisätauteihin erikoistuneelle lääketieteen tohtorille[56]. Lisäksi Valvira on kohdistanut muunlaisia rankaisutoimia yhteensä kahteenkymmeneen kilpirauhaspotilaita hoitavaan lääkäriin, vaikka yhdestäkään T3-hormonilla hoidetusta potilaasta ei ole tehty potilasvahinkoilmoitusta. Tuhannet potilaat ovat jääneet kiellon vuoksi ilman T3-lääkitystä.[90]

Vajaa puolet Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n jäsenistä kertoi vuonna 2020, ettei heidän lääkärinsä uskaltanut enää kirjoittaa heille edes T4/T3-yhdistelmähoitoa. Yhdistyksen puheenjohtajan Niina Lehtosen mukaan T3-hormonia määräävät enää lähinnä endokrinologit ja heistäkään ei kaikki. Yhdistys edustaa yhdistelmähoitoa tarvitsevia potilaita.[78] Valvira ilmoitti myöhemmin, ettei se ole kieltänyt T3-hormonin lääkekäyttöä eikä edes T3-monoterapiaa, vaan ainoastaan monoterapian "liiallisen" käytön. T3-hoidon aloittamista voidaan Valviran mukaan harkita, jos T4-hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta ja lääkärillä on vähintään perusteltu epäilys kilpirauhasen vajaatoiminnasta.[91]

Julkisuudessa on ollut esillä 11-vuotias potilas, joka otettiin huostaanotolla uhkaamalla vuodeksi psykiatriseen hoitoon sen jälkeen, kun hänen invalidisoivat oireensa olivat poistuneet vaihtamalla tyroksiini liotyroniiniin. Sairaalassa potilaan lääkitys vaihdettiin takaisin tyroksiiniksi, mikä aiheutti 30 kilon painonnousun ja oireiden paluun niin voimakkaina, ettei hän kyennyt enää käymään koulua. Potilasta hoitanut lääkäri sai Valviralta kiellon hoitaa kilpirauhaspotilaita, jonka Helsingin hallinto-oikeus purki myöhemmin yksimielisesti.[92]

Liitännäissairaudet

Uniapnea on tavanomaista yleisempää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ja vajaatoiminnan hoitaminen saattaa jopa parantaa uniapnean[93]. Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää myös luustoa ja lisää sydänsairauksien, dementian[26], rannekanavaoireyhtymän ja lihasvaurioiden[94] riskiä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, mutta kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Kissoilla sen sijaan kilpirauhasen liikatoiminta on yleistä, mutta sitä taas ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunisairauden aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.[95]

Potilasyhdistykset

Suomen Kilpirauhasliitto ry on noin 10 000 kilpirauhaspotilaan yhdistys. Se on perustettu vuonna 1999.[96]

Vuonna 2015 perustettiin Suomen kilpirauhaspotilaat eli Kilpo ajamaan vaativampaa hoitoa eli lähinnä T3-hormonia, tarvitsevien potilaiden asiaa. Kilpossa oli 700 jäsentä vuonna 2020. Yhdistyksen puheenjohtaja Niina Lehtonen siirtyi sairaseläkkeeltä täyspäiväiseen opiskeluun ja työntekoon LT4/T3-yhdistelmälääkityksen saatuaan.[78]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b K. Winther, P. Cramon, T. Watt, J. Bjorner, O. Ekholm, U. Feldt-Rasmussen: Disease-Specific as Well as Generic Quality of Life Is Widely Impacted in Autoimmune Hypothyroidism and Improves during the First Six Months of Levothyroxine Therapy. PloS one, 2016. doi:10.1371/journal.pone.0156925. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Erik Eckholm: IODINE DEFICIENCY IN HIMALAYAS IS BELIEVED TO DISABLE MILLIONS. New York Timesin arkisto 2.4.1985. https://www.nytimes.com/1985/04/02/science/iodine-deficiency-in-himalayas-is-believed-to-disable-millions.html
  4. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  5. ↑ Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Terveyskirjasto.fi. 8.5.2017. Duodecim. Viitattu 30.6.2014.
  6. ↑ H. Li, J. Li: Thyroid disorders in women. Minerva Medica, 2015-04, nro 2, s. 109–114. PubMed:25668600. ISSN 1827-1669. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  8. ↑ Begoña Ruiz-Núñez, Rabab Tarasse, Emar F. Vogelaar, D. A. Janneke Dijck-Brouwer, Frits A. J. Muskiet: Higher Prevalence of “Low T3 Syndrome” in Patients With Chronic Fatigue Syndrome: A Case–Control Study. Frontiers in Endocrinology, 2018, 9. vsk. doi:10.3389/fendo.2018.00097/full. ISSN 1664-2392. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Frontiers Press Release: Chronic fatigue syndrome possibly explained by lower levels of key thyroid hormones | 20 March 2018 | The ME Association meassociation.org.uk. 20.3.2018. Viitattu 14.12.2022. (englanniksi)
  10. ↑ a b Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ Camilla Schalin-Jäntti: Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Duodecim-lehti 20/2005
  12. ↑ Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Thyroxin 25 ja 100 mikrog tabletit (Arkistoitu – Internet Archive) (sis. luettelon ongelmalääkkeistä)
  13. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 14.12.2022.
  14. ↑ a b Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.5.2022.
  15. ↑ Antti Aro, Jodi ja seleeni, Terveyskirjasto (Archive.org)
  16. ↑ Väsyttää ja heikko olo? Saatat kärsiä jodin puutteesta Ilta-Sanomat. 5.9.2016. Viitattu 3.7.2020.
  17. ↑ Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista
  18. ↑ a b "Zinc, copper, manganese, and selenium metabolism in thyroid disease" (1 July 1984). The American Journal of Clinical Nutrition 40 (1): 26–35. doi:10.1093/ajcn/40.1.26. PMID 6741853. 
  19. ↑ a b "Potential Influence of Selenium, Copper, Zinc and Cadmium on L-Thyroxine Substitution in Patients with Hashimoto Thyroiditis and Hypothyroidism" (1 February 2017). Experimental and Clinical Endocrinology & Diabetes: Official Journal, German Society of Endocrinology [and] German Diabetes Association 125 (2): 79–85. doi:10.1055/s-0042-116070. PMID 27793066. 
  20. ↑ 10 kysymystä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnasta Lääkärikeskus Aava. 18.2.2019. Viitattu 6.6.2022.
  21. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.5.2022.
  22. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  23. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito | Terveystalo www.terveystalo.com. Viitattu 24.2.2024.
  24. ↑ a b Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama) Kilpirauhasliitto. 5.1.2014. Viitattu 14.10.2022.
  25. ↑ Experimental Models of Iodine Deficiency and Cretinism during Development: The Role of the Mother 1 January 2009. Academic Press.
  26. ↑ a b Kilpirauhashormonien vaikutus Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 8.9.2023.
  27. ↑ Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta www.duodecimlehti.fi. Viitattu 11.5.2022.
  28. ↑ Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada Suomenkuvalehti.fi. 3.7.2020. Viitattu 23.5.2022.
  29. ↑ Kärsitkö tietämättäsi kilpirauhasen toimintahäiriöstä? Jos huomaat näitä oireita, käy lääkärissä Studio55.fi. 27.5.2016. Viitattu 6.6.2022.
  30. ↑ Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeistoviitattu 19.9.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  32. ↑ Tyreotropiini TSH kertoo kilpirauhasen toiminnasta Puhti. 20.6.2018. Viitattu 11.5.2022.
  33. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto, Miikka Jaala: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama) Kilpirauhasliitto. 5.1.2014. Viitattu 14.10.2022.
  34. ↑ How Weather Changes Affect Your Thyroid EverydayHealth.com. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
  35. ↑ Leonard Wartofsky, Richard A. Dickey: The evidence for a narrower thyrotropin reference range is compelling. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 2005-09, 90. vsk, nro 9, s. 5483–5488. PubMed:16148345. doi:10.1210/jc.2005-0455. ISSN 0021-972X. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ a b Laboratoriotutkimukset Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 19.5.2022.
  37. ↑ How Weather Changes Affect Your Thyroid EverydayHealth.com. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
  38. ↑ a b c Laboratoriotutkimukset Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 31.1.2023.
  39. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla syynä väsymykseen ja painonnousuun. https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/Kilpirauhasen-vajaatoiminta/#Kilpirauhasen-vajaatoiminnan-tutkiminen
  40. ↑ a b Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 23.4.2023.
  41. ↑ James V. Hennessey: HISTORICAL AND CURRENT PERSPECTIVE IN THE USE OF THYROID EXTRACTS FOR THE TREATMENT OF HYPOTHYROIDISM. Endocrine Practice: Official Journal of the American College of Endocrinology and the American Association of Clinical Endocrinologists, 2015-10, 21. vsk, nro 10, s. 1161–1170. PubMed:26121440. doi:10.4158/EP14477.RA. ISSN 1530-891X. Artikkelin verkkoversio.
  42. ↑ a b c d Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito duodecimlehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  43. ↑ Erforschung der Schilddrüse | Pioniere der Schilddrüsenmedizin Deutsches Schilddrüsenzentrum. Viitattu 23.2.2024. (saksaksi)
  44. ↑ Tyroksiini 100 vuotta ja silti ajankohtainen Potilaanlääkärilehti.fi. 28.10.2014. Viitattu 23.2.2024.
  45. ↑ Heidi Hietala: Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo Ilta-Sanomat. 26.3.2017. Viitattu 8.2.2024.
  46. ↑ Thyroxin Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  47. ↑ a b c Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  48. ↑ a b Tyroksiini 100 vuotta ja silti ajankohtainen Potilaanlääkärilehti.fi. 28.10.2014. Viitattu 23.2.2024.
  49. ↑ a b c d Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump: 2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism. European Thyroid Journal, 2012-7, 1. vsk, nro 2, s. 55–71. PubMed:24782999. doi:10.1159/000339444. ISSN 2235-0640. Artikkelin verkkoversio.
  50. ↑ "The effects of 3,5-diiodothyronine on energy balance" (2014). Frontiers in Physiology 5: 528. doi:10.3389/fphys.2014.00528. PMID 25628573. 
  51. ↑ "3,5-Diiodo-L-thyronine activates brown adipose tissue thermogenesis in hypothyroid rats" (2015). PLOS ONE 10 (2): e0116498. doi:10.1371/journal.pone.0116498. PMID 25658324. Bibcode: 2015PLoSO..1016498L. 
  52. ↑ a b c Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  53. ↑ a b Tutkimus hitaasti vapautuvasta liotyroniininatriumista (T3) terveillä henkilöillä. https://ichgcp.net/fi/clinical-trials-registry/NCT01581463
  54. ↑ Liothyronine Oral: Uses, Side Effects, Interactions, Pictures, Warnings & Dosing - WebMD www.webmd.com. Viitattu 9.9.2023. (englanniksi)
  55. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto: Erityislupaa edellyttävät valmisteet Kilpirauhasliitto. Viitattu 6.6.2022.
  56. ↑ a b KK 109/2019 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 6.6.2022.
  57. ↑ a b Kiista hormonista: Monet kilpirauhaspotilaat kokevat, että heitä auttavaa ainetta on nyt vaikeampi saada Suomenkuvalehti.fi. 3.7.2020. Viitattu 23.5.2022.
  58. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  59. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  60. ↑ Should You Take Your Thyroid Medication Twice a Day? | Paloma Health www.palomahealth.com. 22.12.2022. Viitattu 10.8.2023. (englanniksi)
  61. ↑ Lääkitys Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 27.4.2023.
  62. ↑ Natural Desiccated Thyroid Medication: Fact and Fiction | Paloma Health www.palomahealth.com. 23.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  63. ↑ a b Freddy J. K. Toloza, Nataly R. Espinoza Suarez, Omar El Kawkgi, Elizabeth H. Golembiewski, Oscar J. Ponce, Lixia Yao, Spyridoula Maraka, Naykky M. Singh Ospina, Juan P. Brito: Patient Experiences and Perceptions Associated with the Use of Desiccated Thyroid Extract. Medicina, 2020-04, 56. vsk, nro 4, s. 161. doi:10.3390/medicina56040161. ISSN 1648-9144. Artikkelin verkkoversio. en
  64. ↑ Comparative Effectiveness of Levothyroxine, Desiccated Thyroid Extract, and Levothyroxine+Liothyronine in Hypothyroidism. June 2021. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 106(10101).https://www.researchgate.net/publication/352856807_Comparative_Effectiveness_of_Levothyroxine_Desiccated_Thyroid_Extract_and_LevothyroxineLiothyronine_in_Hypothyroidism
  65. ↑ Freddy J. K. Toloza, Nataly R. Espinoza Suarez, Omar El Kawkgi, Elizabeth H. Golembiewski, Oscar J. Ponce, Lixia Yao, Spyridoula Maraka, Naykky M. Singh Ospina, Juan P. Brito: Patient Experiences and Perceptions Associated with the Use of Desiccated Thyroid Extract. Medicina, 2020-04, 56. vsk, nro 4, s. 161. doi:10.3390/medicina56040161. ISSN 1648-9144. Artikkelin verkkoversio. en
  66. ↑ Natural Desiccated Thyroid Medication: Fact and Fiction | Paloma Health www.palomahealth.com. 23.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  67. ↑ European Thyroid API manufacturer Bioiberica. 24.1.2019. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  68. ↑ Natural Desiccated Thyroid Medication: Fact and Fiction | Paloma Health www.palomahealth.com. 23.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  69. ↑ Thanh D. Hoang, Cara H. Olsen, Vinh Q. Mai, Patrick W. Clyde, Mohamed K. M. Shakir: Desiccated thyroid extract compared with levothyroxine in the treatment of hypothyroidism: a randomized, double-blind, crossover study. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 2013-05, 98. vsk, nro 5, s. 1982–1990. PubMed:23539727. doi:10.1210/jc.2012-4107. ISSN 1945-7197. Artikkelin verkkoversio.
  70. ↑ Medikamentöse Behandlung von Schilddrüsenerkrankungen Deutsches Schilddrüsenzentrum. Viitattu 23.2.2024. (saksaksi)
  71. ↑ "2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism" (July 2012). European Thyroid Journal 1 (2): 55–71. doi:10.1159/000339444. PMID 24782999. 
  72. ↑ "Clinical practice guidelines for hypothyroidism in adults: cosponsored by the American Association of Clinical Endocrinologists and the American Thyroid Association" (December 2012). Thyroid 22 (12): 1200–35. doi:10.1089/thy.2012.0205. PMID 22954017.  (Arkistoitu – Internet Archive)
  73. ↑ Rudolf Hoermann, John E M Midgley, Rolf Larisch, Johannes W Dietrich: Is pituitary TSH an adequate measure of thyroid hormone-controlled homoeostasis during thyroxine treatment?. European Journal of Endocrinology, 2013-02, 168. vsk, nro 2, s. 271–280. doi:10.1530/EJE-12-0819. ISSN 0804-4643. Artikkelin verkkoversio.
  74. ↑ Professori Hoermannin ryhmän tulokset ovat vahvistettu useita kertoja Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 13.5.2022.
  75. ↑ a b Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Lääkärikirja Duodecim. 6.11.2018.
  76. ↑ Bijay Vaidya, Chakera, Pearce: Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities. Drug Design, Development and Therapy, 2011-12, s. 1. PubMed:22291465. doi:10.2147/DDDT.S12894. ISSN 1177-8881. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  77. ↑ "Overt and subclinical hypothyroidism: who to treat and how" (January 2012). Drugs 72 (1): 17–33. doi:10.2165/11598070-000000000-00000. PMID 22191793. 
  78. ↑ a b c d e Aarno Malin: Kiista hormonista Suomen Kuvalehti. 3.7.2020.
  79. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 13.5.2022.
  80. ↑ Kosuke Inoue, Beate Ritz, Gregory A. Brent, Ramin Ebrahimi, Connie M. Rhee, Angela M. Leung: Association of Subclinical Hypothyroidism and Cardiovascular Disease With Mortality. JAMA Network Open, 7.2.2020, 3. vsk, nro 2, s. e1920745–e1920745. doi:10.1001/jamanetworkopen.2019.20745. ISSN 2574-3805. Artikkelin verkkoversio.
  81. ↑ Valvira rajoittaa kilpirauhaskiistassa julkisuuteen nousseen Ville Pöntysen ammatin harjoittamista – ei saa toistaiseksi määrätä kilpirauhaslääkkeitä potilailleen Yle Uutiset. 31.8.2020. Viitattu 12.5.2022.
  82. ↑ a b Nämä ruoat ovat parasta kilpirauhaselle www.terve.fi. 7.6.2018. Viitattu 24.4.2023.
  83. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  84. ↑ Tieto ja tutkimus Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 13.5.2022.
  85. ↑ Yhdistys Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 27.4.2023.
  86. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  87. ↑ Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2019 vp. Vastaus kirjalliseen kysymykseen kilpirauhaspotilaiden hoidon saatavuudesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_109+2019.pdf
  88. ↑ Kilpirauhassairauksien pyöreä pöytä. Ehdotus hoidon saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:36https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165117/STM_2023_36_rap.pdf
  89. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 11.5.2022.
  90. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  91. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 27.4.2023.
  92. ↑ Kilpirauhanen jakoi faktat kahtia: käsikirjoitus yle.fi. 22.9.2014. Viitattu 25.11.2023.
  93. ↑ Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) www.kaypahoito.fi. Viitattu 15.5.2022.
  94. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto: KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Hypotyreoosi Kilpirauhasliitto. Viitattu 17.11.2023.
  95. ↑ Sjastaad, Hove, Sand: ”5”, Physiology of Domestic Animals, s. 217. Oslo: Scandinavian Veterinary Press, 2003. ISBN 82-91743-11-8. (englanniksi)
  96. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto ry kilpirauhasliitto.fi. 2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kilpirauhasen_vajaatoiminta&oldid=22230232”